Terveys | 01.06.2015
Suojaudu zoonooseilta
Eläimistä ihmisiin tarttuvilta infektiotaudeilta ei välty kotimaassakaan: punkista voi saada borrelioosin ja kampylobakteerista suolistoinfektion. Varovaisuus on aina valttia.
Zoonoosit ovat infektiotauteja, jotka tarttuvat eläimistä ihmisiin tai päinvastoin. Merkittävimmät tartuntataudit maailmalla ovat zoonooseja. Tartunnan voi saada suoraan tai välillisesti, jolloin taudinaiheuttajat siirtyvät ihmiseen elintarvikkeiden, veden tai hyönteisten välityksellä.
− Taudit voivat olla hengenvaarallisia, mutta myös oireettomia tai aiheuttaa vain lieviä oireita, toteaa epidemiologi Jussi Sane Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Matkailun lisääntyminen näkyy Suomessakin. Mitä enemmän tauteja on maailmalla liikkeellä, sitä useammin niitä tuodaan mukana myös kotimaahan.
Malaria- ja denguetapauksia ilmenee vuosittain, mutta sairastuneiden määrässä ei ole merkittäviä vaihteluja. Suomalaisen reissaajan yleisin terveysongelma on ripuli, johon voi sairastua jo Etelä-Euroopassa.
Älä anna punkin purra
Punkit levittävät kahta zoonoosia: bakteerin aiheuttamaa borrelioosia eli Lymen tautia sekä virusperäistä puutiaisaivotulehdusta eli Kumlingen tautia. Punkin puremaa voi estää suojautumalla vaattein luonnossa liikkuessa. Iholla tai lemmikin turkissa havaittu punkki on syytä irrottaa heti.
Rekisteröityjä borreliatapauksia oli vuonna 2013 noin 1 700, joista yli neljäsosa tavattiin Ahvenanmaalla. Määrä on ollut kasvussa koko 2000-luvun. Ahvenanmaan lisäksi tartuntoja on todettu eniten Etelä-Suomessa, mutta myös Itä- ja Länsi-Suomessa.
Puutiaisaivotulehdus on borrelioosia harvinaisempi: toissa vuonna rekisteröitiin noin 40 tapausta eri puolilta Suomea. Punkkisyynistä ei ole apua taudin ehkäisyyn, sillä virus tarttuu punkin syljestä jo muutamassa minuutissa pureman alkuvaiheessa. Oireita ilmenee kuitenkin vain 10–30 prosentilla tartunnan saaneista, ja heistä 20–30 prosenttia saa varsinaisen aivokuumeen.
Vatsatauti voi iskeä
Äkillisissä vatsataudeissa syy voi piillä bakteereissa. Hyvä käsi- ja wc-hygienia on tärkeää kaikkien suolistoinfektioiden ehkäisyssä.
Kampylobakteeri on yleisin suolistotulehduksia aiheuttava bakteeri Suomessa, viime vuosina sairastuneita on ollut yli 4 000. Taudin voi saada kotimaassakin, mutta matkailijat voivat tuoda bakteerin mukanaan myös maan rajojen ulkopuolelta.
Salmonellatapauksia ilmenee vuosittain noin 2 000, valtaosassa tartunta saadaan ulkomailta. Yersiniabakteeri-infektioita oli noin 500 vuonna 2013.
Myyrät ja hyttyset kantajina
Virusperäisen myyräkuumeen ilmenemisessä on vuosi- ja vuodenaikavaihteluja riippuen myyrien kannanvaihtelusta. Edellistalvena myyräkuume äityi epidemiaksi Etelä-Savossa, useina vuosina tautia on ollut eniten Järvi- ja Itä-Suomessa.
Euroopan myyräkuumetapauksista 70 prosenttia todetaan Suomessa.
Maassamme on vuosittain noin 1 000–3 000 diagnoosin saanutta sairastunutta.
− Viruksen aiheuttama on myös pogostantauti, joka on meillä yleisempi kuin muualla maailmassa. Se on merkittävä hyttysvälitteinen tauti etenkin itäisessä Suomessa, kertoo Sane.
Alkukesän lämpötila ja sateet sekä edellistalven lumen paksuus vaikuttavat osittain tartuntojen määrien vaihteluihin. Tietty geenimuoto altistaa pogostantaudille ja etenkin pitkittyneisiin niveloireisiin.
Tuntematon tulevaisuus
Suomessa zoonooseja alettiin rekisteröidä parikymmentä vuotta sitten. Zoonoosien kohdalla on yhtä hankalaa ennustaa tulevaisuutta kuin saada tarkkaa tietoa menneestä.
− Viime vuosina on tutkittu ilmaston lämpenemisen vaikutuksia eri zoonoosien esiintymiseen ja leviämiseen. Uhkakuvia on, mutta lisää tutkimuksia tarvitaan, toteaa Sane.
Ilmastonmuutos voi vaikuttaa zoonoosien esiintymiseen monella tavalla.
Taudinaiheuttajia kantavien isäntä- ja välittäjälajien levinneisyys, tiheys ja esiintyvyys voivat muuttua, mutta tarkat vaikutukset tautien lisääntymiseen ovat epäselviä.
− Puutiaisten levittämät taudit osoittavat herkimmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia, kun puutiaiset lisääntyvät ja leviävät suotuisissa olosuhteissa. Hyönteislevitteiset taudit ovat lisääntymässä, esimerkiksi dengueta levittävää hyttyslajia on tavattu jo Etelä-Euroopassa.
Toisaalta ilmastonmuutos voi Suomessa vaikuttaa myös niin, että esimerkiksi myyrien sykli muuttuu vakaammaksi. Tällöin myyräkuumekin saattaa vähentyä.
Samoin voi käydä muiden zoonoosien kohdalla muualla maailmassa. Pitkittynyt kuivuuskausi taltuttaa hyönteisten välittämiä tauteja, mutta ilmaston lämpeneminen tai sademäärän lisääntyminen toisaalla voivat tuoda uusia zoonooseja tai levittää entisiä laajemmalle.
− Jossain voi tautiriski pienentyä, mutta samoin se voi suurentua jollain toisella alueella. Uusiakin zoonooseja voi syntyä, mutta en usko, että trooppiset taudit leviävät Suomeen lähi-vuosikymmenten aikana.
Lisää tietoa
Häädä punkki
Apteekista saa valmisteita, jotka voivat estää punkin tarttumisen ihmiseen ja lemmikkiin. Punkkituotteiden avulla ötökkä saadaan irrotettua ihosta oikeaoppisesti.
Erilaisia punkkikarkotteita ihmisille löytyy suihkeena, voiteena ja roll-onina. Karkotteen tehoon yksinään ei kannata turvautua, vaan iho on suojattava lisäksi vaattein.
Lemmikeillä punkkien karkottamiseen tepsivät parhaiten valeluliuokset ja punkkipannat. Pantojen etuna on vaikutuksen pitkäaikaisuus. Koirille ja kissoille on omat tuotteensa.
Jos punkki on ehtinyt tarttua, se voidaan irrottaa eri apuvälinein. Pinsetit, punkinpoimijat ja -poistajat sekä punkkilasso ja -rauta perustuvat siihen, että punkki saataisiin irrotettua kokonaan suuosaa myöten. Rauta on tehokkain pitkäkarvaisella lemmikillä.
Tunne riskit ulkomailla
Malaria
Malarian aiheuttaa alkueläin, joka siirtyy tartunnan saaneesta ihmisestä toiseen hyttysten välityksellä.
Jos matkakohde sijaitsee tropiikissa, estolääkitys aloitetaan noin viikkoa ennen lähtöä. Sen lisäksi hyttyspistoilta suojaudutaan vaattein ja karkottein etenkin iltaisin ja öisin.
Jos malaria-alueella käynnin jälkeen saa korkeakuumeisen taudin, on mentävä heti lääkäriin. Tautia hoidetaan lääkkein.
Denguekuume
Denguekuumetta aiheuttavat virukset leviävät ihmisestä toiseen hyttysten välityksellä tropiikissa myös päiväsaikaan. Tartunnan välttämisessä tärkein keino on suojautua hyttysen pistoilta vaattein ja karkottein.
Oireita ovat äkisti alkava kuume, pään-särky, lihas- ja nivelkivut sekä ihottuma. Tautiin ei ole rokotetta eikä lääkettä. Jos epäilee sairastuneensa, on mentävä heti lääkäriin.
Chikungunyakuume
Chikungunya on hyttysten levittämä, virus-peräinen trooppinen kuumetauti, johon voi sairastua Afrikassa ja Aasiassa. Tauti on äskettäin levinnyt laajaksi epidemiaksi myös Karibialla. Tartuntaa estetään vaattein ja hyttyskarkottein myös päiväsaikaan.
Oireita ovat kuume, nivel- ja lihaskivut, päänsärky ja ihottuma. Tauti paranee yleensä itsestään, nivel- ja lihaskivut voivat pitkittyä.
Rabies
Virusperäistä, tappavaa aivotulehdusta esiintyy kaikkialla maailmassa. Rabiestartunnan saa sairastuneen eläimen puremasta.
Kosketusta villieläimiin ja tuntemattomiin kotieläimiin tulee välttää. Kulkukoiria ei ole syytä silitellä, ne voivat olla taudinkantajia. Jos eläin pääsee puremaan, lääkäriin on hakeuduttava välittömästi jo kohdemaassa. Heti altistuksen jälkeen aloitettu immunoglobuliini- ja rokotushoito pelastavat hengen.
Varo näitä Suomessa
Borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus
Borrelioositartunnan saa punkin puremasta. Luonnossa suojaudutaan pitkä-hihaisin ja -lahkeisin vaattein sekä pitkävartisin saappain. Ihoon tarttunut punkki poistetaan välittömästi.
Borrelioosi on joko oireeton tai ilmenee laajenevana ihottumana, jota hoidetaan antibiootein. Hoitamattomana tauti voi aiheuttaa iho-, hermosto-, nivel- tai sydänoireita.
Puutiaisaivotulehduksen saaneista vain osalla ilmenee oireita, kuumeilua ja pahan olon tunnetta. Tauti voi äityä sairaalahoitoa vaativaksi aivokuumeeksi, josta saattaa jäädä pitkäkestoisia keskushermosto-oireita. Tautia vastaan on rokote, mutta ei lääkehoitoa.
Suolistoinfektiot
Eniten suolistotulehduksia aiheuttavat kampylo-, salmonella- ja yersinia-bakteerit. Ne leviävät ulosteesta saastuneiden elintarvikkeiden tai likaisen veden välityksellä.
Tartunnanlähteitä ovat huonosti kypsennetty tai raaka liha ja pastöroimaton maito. Yersiniatartunnan voi saada myös pesemättömistä tai likaisella vedellä pestyistä vihanneksista. Salmonella voi tarttua ihmisestä toiseen, jos käsihygieniaa ei vaalita.
Salmonellan oireina ovat ripuli ja kuume, kampylo- tai yersiniatartunnan saanut kärsii myös vatsakivuista. Valtaosalla tauti talttuu itsekseen ilman hoitoa.
Käsienpesu ennen ruuanlaittoa ja ruokailua vähentää tartunnan mahdollisuutta. Raakaa lihaa pitää käsitellä eri ruuanlaittovälineillä kuin muita elintarvikkeita. Lihat on kypsennettävä ja raa’at vihannekset pestävä huolellisesti.
Myyräkuume
Tartunnan voi saada hengitysteiden kautta myyrän kuivuneista, pölyävistä eritteistä. Riskipaikkoja ovat ulkorakennukset, puuliiterit ja kesämökit. Jos jyrsijän jätösjälkiä havaitsee, ne on desinfioitava. Halot on hyvä hakata ulkona, ei liiterissä.
Myyräkuumeen oireina ovat korkea kuume ja päänsärky. Lepo, särkylääkkeet ja runsas nesteytys auttavat. Vakavampana tauti vaikuttaa munuaisten toimintaan. Sairastettu tauti antaa elinikäisen vastustuskyvyn.
Pogostantauti
Tartunnan voi saada hyttysen pistoista etenkin loppukesällä.
Virus aiheuttaa kuumeisen taudin, johon liittyy ihottumaa sekä lihas- ja niveloireita. Niveloireet voivat jatkua vuosia. Särkyä voi lievittää kipulääkkeillä, kutinaa antihistamiinilla.
Teksti Tarja Västilä, kuvitus Essi Kuula
Asiantuntijoina erikoistutkija ja epidemiologi Jussi Sane, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja apteekkari Juha Päivärinta, Evijärven apteekki
Julkaistu Terveydeksi! 2/2015
