‹ Takaisin

Hoidossa  |  28.09.2022   |  VIRVE JÄRVINEN   |  VILJA HARALA

Koiranunesta ehjään uneen

Harri Anttila nukkuu rauhallisesti. Hengityskatkokset eivät riko unta eivätkä vaaranna terveyttä. CPAP-laite tuo uniapneapotilaalle turvaa.

Voisiko tämä olla uniapnean syytä? Harri Anttila kysyi kardiologilta. Anttilalla oli diagnosoitu pysyvä rytmihäiriö.

– Olin lukenut uniapneasta ja tiesin, että uniapnea on eteisvärinän riskitekijä, Anttila, 63, kertaa tammikuun tapahtumia.

Eteisvärinä ei ollut ainoa uniapnean merkki. Lisäksi Anttila kuorsasi ja oli päivisin poikkeuksellisen väsynyt. Pidemmillä automatkoilla silmät olisivat painuneet kiinni ilman kahvia ja toistuvia taukoja. Koiralenkeillä miehen oli pakko pysähtyä mäen päälle puuskuttamaan, sillä vähänkin kovempi rasitus hengästytti.

– Olin sairastanut vuosi sitten koronan ja muutama vuosi aiemmin vaikean keuhkoveritulpan ja laitoin oireeni niiden piikkiin.

Sydänlääkäri otti Anttilan uniapneaepäilyn vakavasti ja kehotti tätä hakeutumaan työterveyden kautta unirekisteröintiin. Mahdollisen uniapnean hoito voisi auttaa myös sydäntä.

Anttilalle oli tehty sähköinen rytminsiirto, mutta eteisvärinä palasi takaisin jo samana iltana. Aamulla hän sai lievän aivoinfarktin.

– Rytminsiirtoa ei yritetty toistaa, jotta aivoinfarkti ei uusiutuisi. Sain verenohennuslääkityksen mahdollisten hyytymien ja tukosten varalta.

Unirekisteröinti varmisti Anttilan epäilyn. Diagnoosiksi tuli asentoriippuvainen uniapnea: kyljellä nukkuessa keskivaikea ja selinmakuulla vaikea sairaus.

– Diagnoosi oli helpotus, sillä uniapneaa voitaisiin hoitaa, Anttila muistelee vuoden takaisia tapahtumia.

Kaikki uniapneapotilaat eivät kuorsaa

Uniapnea on sairaus, joka oireilee unen aikaisilla, vähintään kymmenen sekunnin mittaisilla hengityskatkoksilla. Lievässä sairaudessa niitä on tunnin aikana 5–15, keskivaikeassa 16–30 ja vaikeassa enemmän. Katkokset tekevät unesta rikkonaista, jolloin uni ei virkistä. Ne lisäävät myös vakavien sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.

– Hengityskatkokset häiritsevät aivojen ja elimistön hapensaantia, mikä lisää sydämen rytmihäiriöiden, aivo- ja sydäninfarktin riskiä, keuhkosairauksien professori Tarja Saaresranta kertoo.

Syy toistuviin hengityskatkoksiin on useimmiten hengitysteiden ahtautumisessa. Osalla ihmisistä hengitystiet ovat luonnostaan ahtaat leuan ja nielun synnynnäisen rakenteen vuoksi. Osalla ne ahtautuvat ylipainon vuoksi.

– Kaksi kolmesta uniapneapotilaasta on ylipainoisia. Heillä nielun alueelle kertyvä rasvakudos painaa ja ahtauttaa hengitysteitä.

Kuorsaus kertoo ylähengitysteiden ahtaudesta, mutta kaikki uniapneapotilaat eivät kuorsaa.

– Naisilla kuorsausääni voi olla hyvin vaimeaa.

Maskin käyttö on luultua helpompaa

Lievää ja välillä myös keskivaikeaa uniapneaa hoidetaan akryylimuovista valmistetulla uniapneakiskolla. Se estää kielen valumisen ahtauttamaan nielua. Kisko on yksilöllinen, ja se valmistetaan yhteistyössä hammaslääkärin kanssa.

Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa hoidetaan CPAP-laitteella. Se tuo maskin kautta pienellä paineella huoneilmaa nukkuvan potilaan hengitysteihin. Paine muodostaa ilmatyynyn ja pitää hengitystiet auki, jolloin nukkujalle ei tule hengityskatkoksia. Hoitoa annetaan yleensä sierain-, nenä- tai nenän ja suun peittävän kokokasvomaskin kautta. Anttilan CPAP-hoito aloitettiin kuukausi diagnoosin jälkeen.

– Ensimmäinen maski oli nenän alle asettuvaa mallia. Se oli minulle huono, sillä nukun suu auki ja ilma karkasi harakoille. Olin ihan yhtä väsynyt kuin ennen.

Anttila sinnitteli maskin kanssa kuukauden, jonka jälkeen hän vaihtoi kasvomaskiin.

– Parta asetti omat haasteensa kasvomaskin käyttöön, sillä se jätti maskiin ilma-aukkoja.

Anttila keksi vetää parran ylle tuubihuivin, joka painaa karvat tiiviisti ihoa vasten. Huivi estää myös maskin kasvoon jättämiä painaumia.

Kasvomaski on siitä hyvä, ettei sitä tarvitse irrottaa kasvoilta yöllisten vessareissujen ajaksi. Riittää, että irrottaa maskin laitteeseen kytkevän letkun.

– Alkuhankaluuksien jälkeen maskin käyttö oli helpompaa kuin kuvittelin. Sain siihen hyviä vinkkejä Facebookin vertaistukiryhmästä, Anttila sanoo.

Toisin kuin uniapneapotilaat yleensä Harri Anttila on normaalipainoinen. ”Ehkä siksi oireitani ei yhdistetty uniapneaan.”

Elintavat vaikuttavat hengityskatkoksiin

Uniapnea on pysyvä sairaus, mutta sitä voidaan hallita elintavoilla. Jos potilas on ylipainoinen, laihduttaminen helpottaa oireita. Lievä uniapnea voi jopa parantua painonpudotuksella.

– Liikunta auttaa, vaikka se ei vaikuttaisi painoon. Se vähentää hengityskatkoksia, sillä se parantaa lihasjäntevyyttä ja tehostaa nesteiden kiertoa, Saaresranta kertoo.

Suola on nestekierron kannalta haitallista. Se kerryttää elimistöön nestettä, jonka maan vetovoima siirtää jalkoihin.

– Kun pää illalla painuu tyynyyn, jaloissa olevalle nesteelle tapahtuu sama kuin kyljelleen kallistetulle jaffapullolle, Saaresranta vertaa. Neste valuu makuuasennossa kaulalle ja ahtauttaa hengitysteitä. Tätä voi estää käyttämällä päivällä kompressiosukkia.

Tupakointi ja yömyssy pahentavat uniapneaa. Tupakointi turvottaa limakalvoja ja alkoholi rentouttaa voimakkaasti ylähengitysteiden lihaksia.

– Jo yksi annos alkoholia veressä pahentaa uniapneaa ja tekee unesta pirstaleista – univajekin pahentaa uniapneaa, Saaresranta huomauttaa.

CPAP-hoito vei eteisvärinän

CPAP-laite on hiljainen, ja se parantaa sekä uniapneapotilaan että vieressä nukkujan unta.

– Monesti uniapneapotilaan kuorsaus on karkottanut puolison toiseen huoneeseen nukkumaan. Kun sairastunut saa CPAP-laitteen, puoliso palaa takaisin makuuhuoneeseen, Saaresranta on huomannut.

Anttila nukahtaa nykyään nopeammin kuin ennen. Maskin laittaminen kasvoille rauhoittaa hänet uneen.

– Laite tuo turvaa. Kun olin käyttänyt CPAP-hoitoa kuukauden, eteisvärinä katosi, ja se on pysynyt toistaiseksi poissa.

CPAP-laite tallentaa tietoa käyttäjänsä hengityskatkosten määrästä, laitteen käyttöajoista ja mahdollisesta ilmavuodosta. Lääkäri tai hoitaja voi tarvittaessa tarkistaa tallentuneen tiedon ja antaa potilaalle ohjeet jatkohoitoon.

– Laitteeseen tallentuneet faktat tukevat kokemustani. Yksikin yö ilman laitetta kostautuu painajaisina ja seuraavan päivän valtavana väsymyksenä, Anttila sanoo.

Anttila näkee unia myös CPAP-hoidon aikana, mutta unet ovat toiveikkaita. Aamulla hän kokee itsensä virkeäksi.

– Nykyään minä määrään lenkillä vauhdin, eivätkä koirat.

Uniapnea

      • Arviolta 1,5 miljoonaa ihmistä sairastaa Suomessa lievää uniapneaa, valtaosa tietämättään. Hoitamaton uniapnea lisää tapaturmien riskiä ja altistaa sydän- ja verisuonitaudeille ja aikuistyypin diabetekselle.
      • Tutkimuksiin kannattaa hakeutua, jos voimakkaaseen päiväväsymykseen liittyy muita oireita: kuorsaus, muisti- ja keskittymiskyvyn vaikeudet, aamupäänsärky, yöheräily ja yöllinen virtsaamistarve.
      • Hoito koostuu elintapahoidosta ja kisko- tai CPAP-laitehoidosta. Leikkaushoito on harvinaista.

Asiantuntijana keuhkosairauksien professori Tarja Saaresranta, Turun yliopisto

Julkaistu Terveydeksi! 3/2022

Apteekki

APTEEKKIHAKU