Tärkeä tiedote   |  14.03.2024  Rikkivaseliinivoidetta syyhyn hoitoon valmistavat apteekit

‹ Takaisin

Hoidossa  |  08.12.2017

Omaishoitaja, huolehdi myös omasta jaksamisestasi!

Etenkin äkillisesti syntyneiden omaishoitotilanteiden kohdalla tuen ja ymmärryksen tarve on suuri. Vaimoaan 13 vuotta hoitanut Eero-Veikko Niemi kannustaa omaishoitajia pitämään huolta omasta jaksamisestaan ja hakemaan tukea vertaistoiminnasta.

Matkatöissä viikoittain kulkenut IT-yrittäjä Eero-Veikko Niemi, 61, joutui miettimään työnkuvansa uudelleen 13 vuotta sitten. Edelliseen iltaan asti hänen silloin 57-vuotias vaimonsa Anja Niemi oli ollut tasavertainen kumppani. Yöllisen aivoinfarktin ja aivoverenvuodon jälkeen vaimosta tuli miehensä omaishoidettava.

− Se oli valtava muutos. Käytännön asioita piti laittaa uusiksi, mutta isoin juttu oli se, että rinnallani kulkenut vaimoni muuttui yhdessä yössä hoidettavaksi. Suhteemme muuttui täysin. Tilanteen hyväksymiseen meni henkisesti vuosia, Eero-Veikko kertoo.

Tampereen Seudun Omaishoitajat ry:n puheenjohtajana toimiva Eero-Veikko puhuu paljon uuteen tilanteeseen sopeutumisesta omaishoitajien Ovet-valmennuksissa.

− Sanon aina ettei kannata hermostua, vaikka henkisessä sopeutumisessa menisi vuosia. Se on iso asia ja siihen liittyy monenlaisia tunteita, jotka on hyväksyttävä.

Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n toiminnanjohtaja Marja Tuomen mukaan etenkin äkillisesti syntyneiden omaishoitotilanteiden kohdalla tuen ja ymmärryksen tarve on suuri. Omaishoitajan on mahdollista saada tietoa ja tukea jaksamiseensa liiton paikallisyhdistysten järjestämästä toiminnasta, esimerkiksi Ovet-valmennuksista.

Paras ymmärrys tulee vertaisilta, ihmisiltä, joilla on samoja kokemuksia. Kannustan etsimään tukea omaishoitajien paikallisyhdistyksistä, Tuomi sanoo.

Nukkumaanmenoon voi mennä tunteja

Kun Anja Niemi tuli kolmen kuukauden laitoshoidon jälkeen pyörätuolissa kotiin, pariskunnan silloiseen rivitaloasuntoon oli pitänyt tehdä muutoksia. Vuosien aikana Anja on kuntoutunut sinnikkyydellä ja positiivisella asenteella. Liikkuminen sujuu kävellen, ja hän selviytyy kotona yksin useampia tunteja kerrallaan. Ulos Anja ei voi lähteä ilman saattajaa, koska infarktin aiheuttaman hahmotusongelman takia hän ei havaitse vasemmalla puolellaan olevia asioita normaalisti.

− Anja ei välttämättä havaitse esimerkiksi ruokapöydässä vasemmalla puolella olevaa juomalasia. Siksi en mielelläni päästä häntä yksin ulos tai anna laittaa kuumalla hellalla ruokaa, Eero-Veikko kertoo.

Tällä hetkellä arkea hankaloittavat eniten Anjan toiminnanohjauksen ongelmat. Hänen veljensä on todennut, että Anjalle kello ei merkitse mitään. Asioiden tekeminen kestää ja Anja unohtuu helposti johonkin muuhun puuhaan. Silloin aviomiehen on patistettava hänet liikkeelle. Raskainta on, kun nukkumaan­menoon saattaa kulua useita tunteja.

− Kun nukkumaan pääsee joka yö vasta kahden kolmen aikaan, on raskasta nousta aamulla tekemään töitä, Eero-Veikko kertoo.

Moni ei miellä itseään omaishoitajaksi

Eero-Veikko oli vaimonsa omaishoitaja ilman kunnan omaishoitajan tukea 12 vuotta.

En mieltänyt itseäni oikeutetuksi tukeen, enkä ensin edes omaishoitajaksi. Alkuaikana yksi nuori hoitaja totesi ettei tässä omaishoitajuudesta varmaan ole kyse, ja arvelin, että ei varmaan sitten, Eero-Veikko kertoo nauraen muistolle.

Marja Tuomi tunnistaa ilmiön.

− Ihmiset ovat aina huolehtineet tukea tarvitsevista rakkaistaan. On veteen piirretty viiva, koska läheisestä huolehtiminen muuttuu omaishoidoksi. Selvää on kuitenkin, että jos läheinen tarvitsee päivittäin arjessa selviytymiseen toisen tukea, kyse on omaishoidosta.

Suomessa arvioidaan olevan noin 350 000 omaishoitajaa. Hoidettavana voi olla esimerkiksi puoliso, vanhempi, lapsi tai sisarus, ja jokainen tilanne on yksilöllinen. Omaishoitoon voi saada tukea hoidettavan kotikunnasta. Tukeen kuuluu hoidettavan palvelujen lisäksi omaishoitajan hoitopalkkio ja vapaapäivät sekä muut omaishoitoa tukevat palvelut. Tällä hetkellä kunnan kanssa sopimuksen tehneitä omaishoitajia on noin 44 000.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että omais­hoito tuo yhteiskunnalle vuosittain miljardien eurojen säästöt. Jaksaakseen työssään omaishoitaja tarvitsee apua, joten omaishoitajien tukeminen voidaan nähdä myös ennaltaehkäisevänä työnä.

− Suuri osa omaishoitajista tekee työtä ilman sopimusta. Omaishoidon tuen ulkopuolella on tällä hetkellä noin 20 000 omaishoitajaa, joiden tekemä hoivatyö on niin vaativaa ja sitovaa, että ilman omaishoitoa hoidettava tarvitsisi ympärivuorokautista kodin ulkopuolista hoitoa, Tuomi toteaa.

− Tilanne kehittyy usein hiljalleen sitovammaksi, eikä ihminen miellä itseään omaishoitajaksi. Omaishoitajilta edellytetään monenlaista tietoa ja taitoa sekä selviytymiskykyä. On tärkeää, että he saavat ansaitsemansa arvostuksen ja tarvitsemansa tuen.

Omaishoitajan hyvinvointi on hoidettavan etu

Omaishoitaja katsoo elämää usein hoidettavan kautta, jolloin omat tarpeet jäävät taka-alalle. Uupuminen on iso riski, jos apua ei ota vastaan. Omasta jaksamisesta on tärkeä huolehtia myös siksi, että omaishoitajan hyvinvointi heijastuu hoidettavan hyvinvointiin.

Eero-Veikko Niemi yrittää nukkua sopimukseen kuuluvina vapaavuorokausina mahdollisimman pitkiä ja yhtäjaksoisia yöunia. Arkisia hengähdystaukoja hän saa yhdistystoiminnasta.

− Yhdistystoimintaan lähteminen on ollut minulle iso asia. Omaishoitajuuden kokemusten jakaminen ja samassa elämäntilanteessa olevien ihmisten kanssa toimiminen kantaa eteenpäin.

Eero-Veikko tietää monien omaishoitajien pakertavan yksin. Yhdistystoimintaan lähtevät mukaan ne jotka muutenkin ovat aktiivisia toimijoita. Yksin jäämistä olisi tärkeä välttää, sillä sosiaaliset suhteet tukevat hyvinvointia.

Tuomen mukaan vertaistukitoiminta tarjoaa mahdollisuuden jakaa kipeitäkin omais­hoitajuuteen liittyviä tunteita ja kokemuksia. Jotta omaishoitaja pystyy osallistumaan vertaistoimintaan, on tärkeää, että hoidettavan hoiva järjestyy siksi ajaksi.

Parhaimmillaan omaishoitajaa tukevat myös sukulaiset ja ystävät. Eero-Veikolle sukulaisten tarjoama apu on tärkeää.

− Olen todella kiitollinen Anjan sisaruksille, joiden luona hän on ollut usein. Heidän apunsa ansiosta olen päässyt huilaamaan. Nyt saan sitten viralliset kolme vapaapäivää kuukaudessa. Kaupunki järjestää Anjalle hoitopaikan näiksi ajoiksi. Meillä nämä asiat ovat järjestyneet hyvin ja olemme tyytyväisiä, mutta tiedän, että kaikilla ei näin ole.

Pariskunta on myös osallistunut yhdessä Kelan sopeutumisvalmennuskurssille, joka oli heille tärkeä kokemus. Niemi suosittelee kysymään rohkeasti apua omasta kunnasta. Monenlaista tukea on saatavissa, vaikka ei olisi virallista omaishoitosopimusta.

Huumori ja sinnikkyys kantavat

Omaishoitajuus on tuonut Eero-Veikko Niemen elämään monia uusia ja elämää rikastuttavia asioita. Yksin pakertanut yrittäjä lähti muun muassa mukaan yhdistystoimintaan ja oppi, että ryhmä saa paljon aikaan.

− Kyllä tämä on avartanut katsetta. Näen maailman ja ihmiset eri tavoin kuin ennen. Meillä ei ole omia lapsia, ja elämämme oli ennen Anjan sairastumista aika lailla valmis. Oli tuloja tarpeeksi ja elämä tuntui ehkä hiukan merkityksettömältä. Muutos toi elämälle tarkoituksen.

Ulkopuolisena on helppo nähdä pariskunnan positiivisen elämänasenteen ja sinnikkyyden vaikutukset arjen sujuvuuteen. Vaikka parisuhde ei ole ennallaan, yhteinen huumorintaju kantaa. Anja Niemi antaa mielellään palautetta miehelleen ja kehuu, miten hyvin tämä on häntä hoitanut.

− Tiesin, että me selviämme tästä, vaimo sanoo.

Lisää tietoa

Miksi omaishoitaja ei pidä vapaita?

Monen omaishoitajan on raskasta jättää omaisensa muiden hoidettavaksi. Näin on etenkin silloin, jos on epäilys, ettei väliaikaisessa hoitopaikassa kuunnella omaista. Tämä voi heijastua hankaluuksina kotiinpaluun jälkeen.

THL:n omaishoidon tutkimuksesta (THL Raportti 9/2014) selviää, että omaishoitajien vapaiden pitämättä jättäminen johtuu 45 prosentissa tapauksista siitä, että omaishoitaja kieltäytyy vapaista, koska ei halua jättää omaistaan muiden hoidon piiriin. 21 prosentissa tapauksista vapaat jätetään pitämättä, koska hoidettava ei halunnut mennä hoitoon kodin ulkopuolelle ja 12 prosentissa tapauksista siitä, ettei saatavilla ollut hoidettavalle sopivaksi katsottua hoitopaikkaa.

Koska omaishoitajan jaksamisen kannalta on ensisijaisen tär­keää pitää lomapäiviä, olisi hoidettavan ajasta kodin ulkopuolella tehtävä mahdollisimman mukavaa ja sijaishoidon vaihtoehtojen oltava riittävän hyviä eri tarpeisiin. Etelä-Savon alueella kehitetään parhaillaan ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa hallituksen kärkihankkeen kokeilussa.

Asiantuntijana Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry:n toiminnanjohtaja Marja Tuomi

Teksti Marjaana Roponen
Kuvat Harri Joensuu
Asiantuntijana toiminnanjohtaja Marja Tuomi, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Julkaistu: Terveydeksi! 4/2017

Apteekki

APTEEKKIHAKU