‹ Takaisin

Hoidossa  |  26.02.2015

Tukea ja apua nuorten turvatalossa

SPR:n Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään elämän pienissä ja suurissa vastoinkäymisissä. Akuutissa tapauksessa nuori saa turvatalosta yöpaikan.

– Ei ollut kotia, mihin mennä. Tuntui, ettei mulla ollut enää mitään. Olin hyvin ahdistunut ja mietin, tuleeko musta ikinä ylioppilasta, kun en saanut käytyä koulussa, Paula Puranen, 21, muistelee vajaan neljän vuoden takaisia tapahtumia.

Nuori nainen istuu keittiössä helsinkiläisessä jugendtalossa. Pöydällä on Marimekon pöytäliina ja pikkuleipiä kannellisessa lasipurkissa, hyllyllä pinoissa kymmenkunta Muumimukia. Tunnelmallinen keittiö voisi kuulua keskiluokkaiselle suurperheelle, mutta tämä on Suomen Punaisen Ristin Nuorten turvatalo.

Tänne Paula Puranen saapui 17-vuotiaana, kun isäpuoli oli ottanut sanaharkan päätteeksi tytöltä kotiavaimet pois ja ojentanut tilalle turvatalon puhelinnumeron.

Kotona oli ollut konflikteja jo jonkin aikaa. Äiti oli sairastunut ja masentunut, ja isäpuolen voimavarat hupenivat. Ratkaisu tuli silti Puraselle täysin puskista – yhtäkkiä hän pakkasi tavaroitaan jätesäkkeihin. Hän kuvitteli viettävänsä pari yötä turvatalon kriisi-majoituksessa, mutta lopulta se oli hänen majapaikkansa puolentoista kuukauden ajan.

Maksutonta apua jonottamatta

Suomen Punaisella Ristin Nuorten turvataloja on Helsingin lisäksi Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja Turussa. Turvatalot ovat 12–19-vuotiaille nuorille ja heidän perheilleen tarkoitettuja matalan kynnyksen tukipaikkoja, joiden keskeisimpiin palveluihin kuuluvat nuorten kriisimajoituksen lisäksi perhetyö ja ympärivuorokautinen puhelinpäivystys. Kahtena iltana viikossa työntekijät ja koulutetut vapaaehtoiset jalkautuvat nuorten pariin nettiin.

Turvatalon ovet ovat auki nuorille iltaviidestä aamukymmeneen – siis silloin, kun monet muut paikat ovat kiinni. Päivisin turvataloilla järjestetään perhetapaamisia. Palveluiden pariin voi hakeutua, jos nuori tai hänen perheenjäsenensä kokee tarvitsevansa ulkopuolista tukea elämän pienissä tai suurissa ongelmissa. Puhelinsoitto tai summerin painaminen riittää.

– Meille pääsee nopeasti asiakkaaksi. Se, että meillä ei ole jonoja, erottaa meidät monista muista toimijoista. Akuutissa tilanteessa nuori otetaan meille heti yöksi. Jos nuori kaipaa keskusteluapua, tapaaminen järjestyy yleensä seuraavalle päivälle, kertoo Helsingin Nuorten turvatalon kriisi- ja perhetyöntekijä Saara Leppänen.

Turvatalojen rahoituksesta vastaavat kaupunki, Raha-automaattiyhdistys ja SPR. Nuorille ja heidän perheilleen palvelut ovat ilmaisia. Rahaa tai lähetettä ei tarvita.

Nuori on turvatalolla vieraana

Mielenterveysongelmia, päihteitä, väkivaltaa, ristiriitoja kotona, asunnottomuutta. Siinä yleisimpiä taustatekijöitä, jotka ajavat nuoren tai hänen vanhempansa ottamaan yhteyttä turvataloon.

Helsingin turvatalolla asioi vuosittain toistasataa nuorta. Joillakin syynä on yksittäinen kiista, toisilla kodin ongelmat ovat ehtineet mennä useammalle solmulle ja kaikki perheenjäsenet ovat uupuneita.

– Yleensä kun nuori hakee apua itselleen, hän hakee sitä koko perheelle, Saara Leppänen sanoo.

Tyypillinen tarina on seuraavanlainen. Nuori on lähtenyt riidan päätteeksi kotoa ovet paukkuen, viettänyt viikonlopun kavereillaan ja soittanut lopulta turvatalolle, kun yöpaikat ovat käyneet vähiin.

Turvatalolla on illalla töissä kriisi- ja perhetyöntekijä sekä vapaaehtoinen, jotka ottavat kahdestaan nuoren vastaan.

– Hyvin nopeasti käy selväksi, onko nuori tulossa yöksi vai tarvitseeko hänen vain jutella hetki jonkun kanssa. Soitamme joka tapauksessa kotiin, jotta vanhemmat tietävät, missä lapsi on. Puhelu on usein vanhemmille suuri helpotus, Leppänen sanoo.

Yöpymään jäävä nuori saa talolta iltaruoan ja puhtaan pedin, tarvittaessa pestään pyykit. Aamulla vapaaehtoisen laittama aamiainen odottaa pöydässä. Ideana on, että nuoret ovat turvatalolla vieraina eivätkä osallistu arkiaskareisiin. Silloin he voivat rauhassa keskittyä elämän-tilanteensa ratkomiseen.

Puolueetonta kriisien selvittelyä

Turvatalon kriisi- ja perhetyöntekijä pyrkii järjestämään perhetapaamisen nuoren ja huoltajien kanssa jo yöpymistä seuraavaksi päiväksi. Kun kaikkia osapuolia on kuultu, mietitään yhdessä keinoja, joilla perheen tilannetta voidaan helpottaa. Syyllisten sijaan etsitään ratkaisuja.

– Kansainvälinen Punainen Risti menee maailmalla sotivien osapuolten väliin ja auttaa kaikkia tasapuolisesti. Me teemme turvatalolla samaa miniatyyrimuodossa perheiden kanssa, Leppänen vertaa hymyillen.

Nuoret ja perheet tulevat turvatalolle vapaaehtoisesti. Ohjaavana tahona voi olla esimerkiksi oppilaitoksen kuraattori, opinto-ohjaaja tai terveydenhoitaja. Turvatalot tekevät yhteistyötä myös kaupungin sosiaalitoimen kanssa, esimerkiksi lastensuojelun tarvetta arvioitaessa. Tavoitteena on välttää turhia huostaanottoja ja ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Tukea itsenäistymiseen

Kun Suomen ensimmäinen Nuorten turvatalo perustettiin Helsinkiin vuonna 1990, päällimmäisenä tarkoituksena oli varmistaa, ettei yksikään lapsi tai nuori joutuisi viettämään yötään taivasalla. Kriisimajoitus on yhä jokaisen turvatalon kulmakivi. Tavoitteena on, että nuori voi palata turvatalolta mahdollisimman nopeasti kotiin, mutta joskus elämäntilanteen järjestäminen vaatii enemmän aikaa ja tukea. Keskimäärin kriisimajoitus kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon.

Paula Puranen yöpyi Helsingin turvatalolla yhteensä puolitoista kuukautta. Perhetapaamisissa selviteltiin välejä, mutta paluu kotiin ei ollut vaihtoehto.

Puranen pääsi mukaan turvatalon itsenäistyvien nuorten tukiohjelmaan, jossa autetaan täysi-ikäistyviä nuoria oman elämän alkuun.

Kuten muutkin turvatalon palvelut, myös itsenäistymisen tuki räätälöidään nuoren tarpeiden mukaiseksi. Toiset kaipaavat neuvoja taloudenhoitoon, toiset kodinhoitoon. Joillekin yksinäisyyden kohtaaminen on vaikeaa.

Paula Puranen toteaa itsenäistymiseen saadun avun olleen kultaakin arvokkaampaa.

– Omaan kotiin muuttaminen olisi ollut haasteellista itsekseen. Minua autettiin asunnon etsimisessä ja käytännön asioissa, kuten sähkö- ja vuokrasopimusten tekemisessä. Tiesin, että voin koska tahansa soittaa, jos jokin asia piti hoitaa.

Puranen palasi äitinsä ja isäpuolensa luokse asumaan kesän ajaksi ennen kuin täytti 18 vuotta ja muutti omaan kotiin. Turvatalon periaatteena on, että nuoren ja perheen välit pyritään rauhoittamaan niin, ettei nuori muuta suoraan turva-talosta omilleen.

Elämä palasi raiteilleen

– Joskus on tosi hyvä, että pystyy antautumaan avulle eikä yritä selviytyä kaikesta yksin. Olen sen tyyppinen, että taistelutahtoa löytyy aina, mutta varmasti elämään tarrautuminen olisi ollut hitaampaa ilman turvataloa, Puranen kertoo.

Ylioppilaskin Purasesta tuli, vaikka valmistuminen huoletti lukion toisella luokalla. Elämäntilanteen rauhoituttua hän palasi kursseille ja suoritti Sibelius-lukion yhteensä neljässä vuodessa. Lakkiaisten vieraslistalla oli myös turvatalon työntekijöitä.

Nyt Puranen viettää toista välivuottaan ja elää tavallista 21-vuotiaan nuoren naisen elämää.

Päivät täyttyvät tanssista ja lastenhoitotöistä, tähtäimessä on flamencotanssijan ura. Välit perheeseen ovat paremmat kuin lukiossa.

– Stereotypia varmaan on, että turvatalon asiakkaat ovat rappiolla ja pahoilla teillä, mutta oikeasti täällä on monenlaisia ihmisiä. Tätä pitäisi mainostaa hyvänä asiana, sillä moni ahdistunut tai masentunut nuori ei varmasti edes tiedä, että täältä voi saada tukea silloin kun perheen apu ei ole mahdollinen, Puranen sanoo.

– Itse en varmaan olisi näin jalkeilla ilman tätä paikkaa.

Lisää tietoa

Apua kaikkialle Suomeen

SPR:n Nuorten turvatalot järjestävät nuorille kaksi kertaa viikossa liveryhmiä eli ohjattuja vertaiskeskusteluja verkossa. Tavoitteena on kohdata nuoria ympäri Suomen, tarjota tukea ja jakaa tietoa.

Samalla pidetään yllä toimintavalmiutta kriisichattien järjestämiseen. Sellainen pystytetään saman tien, kun Suomessa tai maailmalla sattuu jokin nuoria koskettava tragedia. Viimeksi kriisichat järjestettiin vuonna 2012 Hyvinkään ammuskelun jälkeen.

Viikoittaisten kahden tunnin keskustelujen teemoiksi valitaan nuorten elämään liittyviä aiheita lemmikeistä ja harrastuksista masennukseen ja syömishäiriöihin. Keskusteluryhmää ohjaa aina kaksi koulutettua vapaaehtoista turvatalon työntekijän johdolla. Netissä on helppo kertoa anonyymisti vaikeistakin asioista.

– Meidän on mahdollista napata liveryhmästä nuori yksityiskeskusteluun, jos hän ilmoittaa tarvitsevansa apua. Annamme neuvoja ja ohjaamme ottamaan yhteyttä kotipaikkakunnan auttaviin tahoihin, Helsingin SPR:n Nuorten turvatalon kriisi- ja perhetyöntekijä Saara Leppänen kertoo.

Nuorten turvataloilla on käynnissä myös ympäri vuorokauden puhelinpäivystykset, joihin nuori voi soittaa mistä päin Suomea tahansa. Henkilökunta tarjoaa keskusteluapua ja ohjaa eteenpäin avun etsinnässä.

Teksti Jenni Juntunen, kuvat Vesa Tyni

Julkaistu Terveydeksi! 1/2015

Apteekki

APTEEKKIHAKU