Tärkeä tiedote   |  09.01.2018  Jäitkö ilman migreenilääkettä? Toimi silloin näin!

‹ Takaisin

Ihonhoito  |  23.09.2014

6 faktaa talvi-ihosta

Talvella iho tarvitsee suojaa kylmältä, tuulelta ja auringonsäteiltä. Vaatteiden suojassa talven ajan ollut iho palaa kevätauringossa jopa helpommin kuin kesällä.

Pohjoisen pallonpuoliskon talvi on rankka vuodenaika iholle: pakkanen, tuuli, kuiva huoneilma ja läm­pötilavaihtelut koettelevat sen hyvinvointia. Kun talven jälkeen aurinko lämmittää ensimmäisillä säteillään ja kutsuu sisätiloista keväthangille, on suomalainen iho palamisvaarassa.

Auringolta on suojauduttava UV-indeksin ylittäessä arvon kolme. Normaalisti Suomessa näin on paitsi kesäaikaan, myös keväthangilla. Lumi heijastaa UV-säteilyn moninkertaisesti, vaikka aurinko paistaisi pilven läpi. Jo helmi­kuussa pitkille hiihtoretkille, rinteeseen tai pilkille kannattaa levittää kunnolliset auringon­suojavoiteet.

Jos hiihtoloma tai kevätreissu suuntautuu etelään, voi lomamatkalla UV-säteilyn määrä yllättää. Mukaan kannattaa varata suojaavaa vaa­tetta, aurinkosuoja, hattu ja aurinkolasit.

Vinkkejä antaa apteekkari Marja Ritala Kangasalan apteekista.

  1. Mitä ihon suojaamisessa talvella kannattaa huomioida?

    Iho on talvella ohentunut, ja sen sarveiskerros on heikoimmillaan. Se on kalpea eikä kestä yhtäkkiä suurta UV-säteilymäärää, joten se voi palaa helposti. Auringolta kannattaa suojautua oman ihotyyppinsä mukaan, ja voimakkainta keskipäivän säteilyä kannattaa välttää. Perusvaate­tukselta paljaaksi jäävät alueet, kuten posket, nenä ja korvat, on suojattava vaatteilla tai suojavoiteilla.

  2. Millaisia tuotteita kannattaa valita?

    Mitä herkemmin iho palaa, sitä tehokkaampaa suojaa se tarvitsee. Markkinoilla on päivävoiteita, joissa on UV-suoja, joten erillistä suojavoidetta ei tarvita, jos auringossa oleskellaan vain lyhyehkö aika. Apteekista löytyy luotettavia, laadukkaita sarjoja, joissa on myös aurinkosuojavoiteita.

    Jos hiihtolomalla suuntaa etelään, on suojan tarve vielä suurempi kuin Suomessa kesäisin. Herkästi palavalle iholle sopiva suojakerroin on 50, tummalle iholle voi suojaksi riittää 30. Voidetta on levitettävä runsaasti ja lisättävä päivän mittaan, etenkin jos ui ja hikoilee.

  3. Miten silmät suojataan?

    Ihon lisäksi myös silmät herkis­tyvät keväthangilla pitkillä hiihto­retkillä tai rinteessä UV-säteilylle. Etenkin hohtavilla hangilla lu­misokeus voi yllättää: suuri määrä UV-säteilyä aiheuttaa silmän pintaosaan kivuliaan sarveiskalvon tulehduksen. Sen oireita ovat valonarkuus, punotus, kyyneleritys ja kuiva tunne silmässä. Oireet ovat väliaikaisia, ja ne häviävät hämärässä oleskelemalla vuorokaudessa, eikä lumisokeudesta jää pysyviä haittoja silmiin.

    Keväthangilla kannattaa panostaa kunnolli­siin aurinkolaseihin. Niiden on oltava riittävän tummat ja peittävät sekä suodattaa kunnolla UV-säteilyä. Silmien suojaaminen on tärkeää erityisesti lapsuusiässä, koska lapsen mykiö päästää lävitse UV-säteilyä, ja se voi mennä verkkokalvolle asti.

  4. Miten lapsi on suojattava auringolta talven jälkeen?

    Lapsi tarvitsee tehokkaat ja peittävät suojat aurinkoa vastaan, sillä jos lapsen iho palaa toistuvasti, se altistaa myöhemmin ihosyövälle eli melanoomalle. Koska kaikkein pienimmillä ei voi käyttää suojaavia voiteita, on lapselle puettava suojaavia vaatteita, ja hänet on pidettävä mielellään poissa auringosta.

    Etelän hiihtolomilla pienimmät kannattaa pitää mahdollisimman suojassa suorasta au­ringonpaisteesta ja käyttää suojaavia vaatteita myös vanhemmilla lapsilla.

    Kotimaassa taas päiväkoti-ikäisten kaikkein palamisherkin aika on keväisin huhti–toukokuussa, kun aurinko lämmittää ja liiat päällysvaatteet lentävät leikeissä helposti sivuun paljastaen herkän, vaalean ihon. Silloin tarvitaan kunnon suojaa käsivarsiin, niskaan ja kasvoihin.

  5. Muita vinkkejä talven ihonhoitoon?

    Kun pakkanen paukkuu ja patterit paahtavat sisällä lämpöä, liian kuiva sisäilma ja suuret lämmönvaihtelut saavat ihon kuivumaan ja kutisemaan sekä silmät valumaan. Erityisesti kasvot ja kädet ovat kovilla, joten niiden hoitoon tarvitaan erityisen hellää huolenpitoa.

    Apteekista löytyy hyviä perusvoiteita, joilla pääsee pitkälle kasvojen, käsien ja koko vartalon hoidossa. Liikaa kuorimista tulee välttää ja suosia kosteuttavia naamioita. Hyvin kuiva iho tarvitsee normaalia ravitsevampia ja kosteuttavampia voiteita, jotta kireyden tunne hellittää. Moni kärsii myös kuivista, valuvista silmistä. Kosteuttavat silmätipat tuovat niihin helpotusta.

  6. Entä D-vitamiinin saanti?

    UV-säteily iholla muodostaa iholla D-vitamiinia, mutta liika suojautuminen voitein ja vaattein voi estää sen. D-vitamiinia saa auringon lisäksi ravinnosta, ja lisäksi lapset ja vanhukset tarvitsevat D-vitamiinilisää ympärivuotisesti, aikuiset talvisin. Kannattaa noudattaa suosituksia: D-vitamiinin isot yliannokset kertyvät elimistöön ja voivat aiheuttaa haittoja, joten sen nauttimisessa on hyvä käyttää malttia.

Teksti Laura Heikkinen
Asiantuntijana apteekkari Marja Ritala, Kangasalan apteekki

Julkaistu Terveydeksi! 4/2013