‹ Takaisin

Ihonhoito  |  23.09.2014

Kun aurinko ei rusketa tasaisesti

Ihon maksaläiskät ovat kiusallisia mutta vaarattomia pigmenttimuutoksia. Niitä voi yrittää ennaltaehkäistä, ja tarjolla on myös keinoja niiden vaalentamiseen.

Maksaläiskä on ihoon ilmestyvä tumma pigmenttialue, joka on rajoiltaan hieman epäselvä. Niitä esiintyy erityisesti keväällä ja kesällä, kun aurinko alkaa toden teolla paistaa.

Farmaseutti Anu Halttunen Tohmajärven apteekista kertoo, että maksaläiskiä tulee pääasiassa naisille, mutta toisinaan myös miehille. Tavallisimmin ne ovat yhteydessä auringonvaloon sekä naishormonin tuotannossa tapahtuviin muutoksiin.

Värimuutoksia syntyy, kun solut ryhtyvät tuottamaan liikaa melaniinia eli pigmenttiä, ihon väriainetta. Itse solujen määrä ei kuitenkaan lisäänny. Maksaläiskä ei ole kasvain eikä se voi kehittyä kasvaimeksi.

– Maksaläiskät ovat täysin vaarattomia, mutta monet kokevat niiden aiheuttavan kosmeettista haittaa, Anu Halttunen kertoo.

Toisin kuin luomet, maksaläiskät eivät ole koholla, vaan niiden kohdalta iho on tasainen. Kesakoissa pigmentti on puolestaan syvemmällä ihossa ja niitä esiintyy vuodenajasta riippumatta. Pisamat taas ovat vaaleanruskeita pilkkuja, jotka yleensä vaalentuvat talvella.

– Maksaläiskiä esiintyy etenkin kasvoissa, ohimoilla, poskipäissä ja ylähuulen päällä, eli alueilla, jotka altistuvat eniten auringonvalolle.

Tupakointi vaikuttaa

Maksaläiskiä saattaa tulla esimerkiksi raskauden aikana, ne voivat olla hyvinkin tummia ja vaalentua sitten taas raskausajan jälkeen. Niitä saattaa esiintyä e-pillerien käytön yhteydessä, ja toisaalta ne ovat yleisiä myös hieman iäkkäämmillä naisilla.

Sukupuolesta riippumatta maksaläiskiä voivat aiheuttaa esimerkiksi ihossa olevat tulehdukset ja akne. Myös tupakoinnin on todettu lisäävän niitä.

Vaarattomia pigmenttimuutoksia voi saada aikaan myös kosmetiikka, jossa on voimakkaita hajusteita tai alkoholia. Kosmetiikan osuutta on syytä epäillä erityisesti silloin, jos maksaläiskiä on kaulalla tai hiusrajassa.

– Hajuvesiä tai hiuskiinnikettä ei kannata laittaa ainakaan silloin, kun suuntaa päiväksi rannalle, Anu Halttunen vinkkaa.

Hän huomauttaa, että terveelliset elintavat, muun muassa liikunta, riittävä lepo ja monipuolinen, riittävästi antioksidantteja, C- ja E-vitamiinia, hivenaineita sekä sinkkiä sisältävä ruokavalio vaikuttavat kokonaisvaltaisesti ihon hyvinvointiin. Ne saattavat vähentää osaltaan myös maksaläiskien esiintymistä.

Toisaalta läiskien käyttäytymistä on usein vaikea ennustaa. Ne saattavat hävitä aivan itsestään. Tai kun ne häviävät jostakin, niin pian niitä saattaakin ilmestyä toiseen paikkaan.

Suojaudu auringolta

Maksaläiskien ehkäisemisen perussääntö on yksinkertainen. Mitä vähemmän aurinkoa, sen parempi. Aurinko on mukana synnyttämässä maksaläiskiä, ja se myös tummentaa jo kehittyneitä pigmenttimuutoksia.

Henkilön, jolla on taipumusta maksaläiskiin, kannattaa käyttää auringonsuojavoiteita kevättalvesta myöhäiseen syksyyn. Hänen on järkevää suosia peittäviä vaatteita – ja välttää altistumista auringolle etenkin polttavimpaan aikaan kello 11–15 välillä.

– Jos henkilö ei oleskele paljoa ulkona, aurinkovoiteen suojakertoimeksi käy 20. Muuten paras suojakerroin on 50 tai 50+. Ulkotöissä ja -liikunnassa on tärkeää, että aurinkovoiteessa on hikoilun ja hankauksen kestoa.

Aurinkovoiteissa suojakertoimena ilmoitetaan UVB-luku, joka kertoo, kuinka hyvin tuote suojaa ihon pintaa polttavia UVB-säteitä vastaan. Maksaläiskien kannalta olennaisia ovat myös syvemmälle ihoon menevät ja ihoa vanhentavat UVA-säteet. Jos aurinkovoidepakkauksessa on ympyröity UVA-logo, tuote täyttää EU-vaatimukset korkeammasta UVA-suojasta.

– Hyvä muistisääntö on että B niin kuin burning ja A niin kuin aging. Palaminen ja ikääntyminen, Halttunen tiivistää. 

Aurinkosuojavoide on lisättävä iholle puolisen tuntia ennen aurinkoon menoa, jotta sen sisältävät
suodattimet ehtivät aktivoitua.

– Melaniinin tuotanto voi aktivoitua myös silmien kautta, joten aurinkolasien käyttö on hyvin suositeltavaa.

Vaalennusta voiteilla

Maksaläiskien peittämiseksi on tarjolla voiteita, jotka vaalentavat ihoa ja tasoittavat sen sävyjä. Osa tuotteista kuorii ihon pintaa ja rauhoittaa melaniinin tuotantoa. Näissä itsehoitotuotteissa vaikuttavana aineena käytetään esimerkiksi LHA-salisyylihappojohdannaista tai lakritsiuutetta.

– Pigmenttiä vaalentavaa voidetta käytetään yleensä aamulla, ja sitten sen annetaan imeytyä rauhassa ihoon. Tämän jälkeen iholle lisätään vielä auringonsuojavoidetta.

Osaa vaalentavista voiteista käytetään iltaisin. Tällöinkin on muistettava lisätä aamulla aurinkovoidetta.

Voidetta, kemiaa ja laseria

Mikäli itsehoitotuotteet eivät tuota riittävää tulosta, ihotautilääkärillä on lisää keinoja käytössään.

– Ihotautilääkäri voi määrätä esimerkiksi tretinoiini-nimistä A-vitamiinijohdannaista sisältävää voidetta. Se vaikuttaa kuitenkin varsin yksilöllisesti, ja lisäksi sen käyttö on hyvin tarkkaa. Liian pitkään käytettynä tretinoiini saattaa jopa pahentaa ongelmia.

Tarjolla on myös kemiallisia kuorintoja ja laser- ja valoimpulssihoitoja, joissa pyritään hajottamaan pigmenttiläiskiä. Aluksi läiskä tummuu, mutta se katoaa, kun iho uusiutuu.

Usein eri hoitomuotoja käytetään rinnan. Tavallista on, että hoito yritetään ajoittaa talviaikaan, jolloin maksaläiskiä aktivoivaa auringonvaloa on tarjolla vähemmän.

Lisää tietoa

Pisama, kesakko vai maksaläiskä?

Pisamat: pigmenttihäiriö, joka tuottaa tavallisimmin kasvoihin vaaleanruskeita, yleensä noin 2–3 millin kokoisia läikkiä. Pisamat tummuvat auringossa ja haalistuvat yleensä talvella. Ne ovat punahiuksisilla yleisempiä kuin muilla. Lapsuusiän pisamat katoavat tavallisimmin iän myötä.

Kesakot: tummia, ympäri vuoden pysyviä pigmenttiläiskiä, joita esiintyy auringonpaisteelle alttiissa paikoissa: kasvoissa, käsissä ja hartioissa. Koko vaihtelee milleistä jopa pariin senttiin. Kesakot ovat tyypillisiä punatukkaisilla lapsilla, ja osalla heistä ne säilyvät aikuisiälläkin. Kesakkoja esiintyy myös lähes kaikilla ikäihmisillä.

Maksaläiskät: tummia, suurehkoja pigmenttiläiskiä, joiden esiintyminen on tavallisimmin yhteydessä auringonvaloon sekä naishormonin tuotannossa tapahtuviin muutoksiin. 

Teksti Matti Välimäki
Asiantuntijana farmaseutti Anu Halttunen, Tohmajärven apteekki

Julkaistu Terveydeksi! 2/2014

Apteekki

APTEEKKIHAKU