Tärkeä tiedote   |  24.03.2020  Yli 70-vuotiaiden tulee välttää apteekkiasiointia

‹ Takaisin

Ihonhoito  |  01.11.2018

Pese päänahka kuntoon

Pesu, pesu ja vielä kerran pesu. Näin yksinkertainen hoito-ohje on ensiapu kaikkeen hiuspohjan kutinaan, ärsytykseen ja hilseilyyn, olipa oireiden syy mikä tahansa.

Päänahka kutiaa, on rutikuiva tai rasvainen, olkapäille putoilee hilsettä. Yllättävän moni suomalainen kärsii erilaisista hiuspohjan ongelmista – ja moni hoitaa oireita hyvässä uskossa väärin.

– Hiuspohjan ongelmiin liittyy paljon virheellisiä käsityksiä. Moni luulee, että rasvoittuvan hiuspohjan tiheä pesu lisää rasvoittumista, tai että kuivan hiuspohjan pesua tulisi välttää, jottei päänahka kuivu lisää. Asia on kuitenkin päinvastoin. Kaikkien hiuspohjan ongelmien ensiapu on shampoopesujen tihentäminen, toteaa ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Alexander Salava.

Salava haluaa tarkentaa pari muutakin yleistä uskomusta.

– Pipon tai muun päähineen käyttö ei hauduta päänahkaa eikä vaikuta sen paremmin hilseilyyn kun rasvoittumiseenkaan. Sen sijaan lippalakki voi kesäaikaan estää auringon hyvää tekevän vaikutuksen hiuspohjalle. Myöskään millään erikoisruokavaliolla tai vaikkapa vitamiini- ja hivenainelisillä ei voi vaikuttaa päänahan ongelmiin, hän sanoo.

Keuruun 1. apteekin apteekkari Tomi Järvinen on samoilla linjoilla. Hän muistuttaa, että päänahka on samaa ihoa kuin muuallakin kehossa.

– Päänahka jää helposti vähemmälle hoidolle kuin muu iho. Kun hiuspohjan oireita tulee, niistä ei kuitenkaan pidä kärsiä. Useimmiten apu löytyy apteekista. Me kohtaamme näitä ongelmia viikoittain, ja pystymme auttamaan esimerkiksi oikeanlaisten shampoiden ja hoitotuotteiden valinnassa. Tarvittaessa ohjaamme lääkärin vastaanotolle.

Shampoo hiuspohjan mukaan

Hiuspohjan ongelmat voidaan jakaa kolmeen tyyppiin, joista selvästi yleisin on kutiava ja hilseilevä hiuspohja. Kaksi muuta ovat harvinaisempia mutta vähintään yhtä kiusallisia: niin sanottu herkkä päänahka ja hiuspohjan näppylät eli follikuliitit.

Hilsettä syntyy, kun hiuspohja on joko liian rasvainen tai liian kuiva.

– Taustalla voi olla atooppinen iho tai joskus harvoin psoriasis, mutta yleisin syy on seborrooinen ekseema eli taliköhnä. Hiuspohjan talirauhaset erittävät runsaasti talia, jolloin päänahan rasvahiivat pääsevät lisääntymään liikaa. Iho ärtyy, alkaa punoittaa ja hilseillä, Salava selittää.

Ensimmäinen ja tärkein hoito hilseilevälle päänahalle on pesukertojen lisääminen.

– Jos hiuksia ei pestä, rasvahiivat lisääntyvät entistä nopeammin ja prosessi ruokkii itse itseään.

– Pesukertojen lisääminen on ensisijainen hoito myös silloin, kun päänahan kutinan taustalla on atopia tai psoriasis.

Sekä Salava että Järvinen muistuttavat, että hiukset voi tarvittaessa pestä shampoolla vaikka joka päivä.

– Kun hiuspohja rasvoittuu runsaasti, kannattaa valita rasvoittuvalle hiuspohjalle tarkoitettu shampoo. Kuivalle päänahalle sopivat hellävaraiset ja kosteuttavat hiushoitotuotteet, jotka palauttavat hiuspohjan luonnollista tasapainoa. Kuivaa päänahkaa pitää hoitaa kuten kuivaa ihoa – kosteuttamalla, Järvinen sanoo.

Hyvin runsaasti hilseilevälle päänahalle on apteekeissa myynnissä erikoisshampoita, jotka sisältävät joko ketokonatsolia, sinkkipyritionia tai seleeniä. Salava kehottaa käyttämään jotain näistä valmisteista 2–3 kertaa viikossa.

– Muilla pesukerroilla käytetään tavallista, omalle hiuspohjalle sopivaa shampoota. Näin saadaan yleensä paras tulos.

Pesun jälkeen kortisoniliuos

Jos pesukertojen lisääminen ei saa hilseilyä ja kutinaa loppumaan, Salava suosittelee käyttämään apteekista saatavaa hydrokortisoniliuosta. Sillä on tulehdusta paikallisesti parantava vaikutus, mikä vähentää päänahan kutinaa ja punoitusta.

– Moni arastelee liuoksen käyttöä, sillä hydrokortisonia sisältäviä voiteitahan saa käyttää vain tilapäisesti ja vähän aikaa. Liuoksen käyttäminen hilseilevään päänahkaan on kuitenkin eri juttu: sitä voi turvallisesti käyttää useita viikkoja jokaisen pesun jälkeen, vaikka pesisikin hiukset päivittäin.

Lääkäriin Salavan mukaan kannattaa lähteä vasta, jos tihennetyt pesukerrat ja hydrokortisoniliuos eivät tehoa: hilseily ja kutina häiritsevät päivittäistä elämää, kuten esimerkiksi vaikeuttavat nukkumista tai unen saantia.

Herkkään päänahkaan käsidesiä

Herkkä päänahka on ominaisuus, jonka taustalta ei tavallisesti löydetä mitään sairautta. Päänahka tuntuu pistelevän ja kutisevan ilman syytä.

– Tässä tapauksessa voidaan ainoastaan sulkea pois erilaisia kutinan syitä ja varmistaa, ettei taustalta löydy esimerkiksi allergiaa. Allerginenhan voi olla vaikka hiusvärille, jollekin tietylle shampoolle tai muille hiustenhoitotuotteille, Salava kertoo.

Hoitokeinot herkälle päänahalle ovat vähissä. Yleensä ne pitää löytää kokeilemalla.

– Pesujen tihentämistä ja hydrokortisoniliuosta voi kokeilla tähänkin vaivaan. Jotkut ovat saaneet apua glyserolipitoisten desinfektioliuosten eli käsihuuhteiden käytöstä. Liuosta sivellään päänahkaan, jolloin liuoksen muut ainesosat haihtuvat, mutta glyseroli jää päänahan pintaan. Myös kylmäpussit ovat tuoneet joillekin helpotusta, Salava luettelee.

Jos hiuspohja kutisee ja siihen ilmestyy pieniä, märkiviä näppylöitä eli follikuliitteja, kyseessä voi olla karvatupen tulehdus.

– Se vaatii lääkärin apua. Vaivaa hoidetaan antibioottiliuoksilla ja myös suun kautta otettavilla antibiooteilla. Antibioottiliuokset ovat vaivaan hyvin tehokkaita, samoin kuin markkinoiden uusimmat tulokkaat, antibioottigeelit. Molemmat ovat reseptilääkkeitä, Salava summaa.

Lisää tietoa

Väriä päähän?

Joskus kutisevan päänahan taustalla voi olla myös allergia. Tavallisimmin allergiaa aiheuttavat hiusvärit, joskus myös shampoot ja muut hiustenhoitotuotteet.

– Nyrkkisääntö on, että jos päänahka on jo valmiiksi ärtynyt tai kutisee, hiusten värjäämistä kannattaa välttää, sanoo Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen kosmetiikkaneuvoja Merike Laine.

Häneen otetaan usein yhteyttä silloin, kun päänahassa on allergiaoireita. Suurin osa yhteydenotoista liittyy hiusväreihin: joko niiden aiheuttamiin allergisiin reaktioihin tai ainakin epäilyyn allergisesta reaktiosta.

– Ensimmäiseksi on tietysti lopetettava sen väriaineen tai tuotteen käyttö, josta epäilee saaneensa allergisen reaktion. Valitsemme yhdessä asiakkaan kanssa tälle tuotteita, jotka eivät sisällä allergisoivia aineita. Joskus ohjaan kyselijän myös allergiatesteihin. Missään nimessä kutisevaa päänahkaa ei pitäisi raapia, hän korostaa.

Teksti Paula Ristimäki
Asiantuntijoina ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Alexander Salava, apteekkari Tomi Järvinen, Keuruun 1. apteekki ja kosmetiikkaneuvoja Merike Laine, Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys

Julkaistu Terveydeksi! 1/2014

Apteekki

APTEEKKIHAKU