‹ Takaisin

Itsehoito  |  23.05.2017

Totta vai tarua itsehoitolääkkeistä

Itsehoitolääkkeisiin liittyy vääriä käsityksiä ja niiden käyttöä ohjaavat turhan helposti tavat ja tottumukset. Oioimme väittämät todeksi.

"Parasetamolia, ibuprofeenia, ketoprofeenia tai asetyylisalisyylihappoa – ei sillä niin väliä. Särkylääkkeet ovat pohjimmiltaan kaikki samanlaisia.”

Tarua! Särkylääkkeen lääke-aineella on suuri merkitys. Itsehoidon särkylääkkeet jaotellaan tulehduskipulääkkeisiin ja parasetamoliin. Parasetamoli lievittää kuumetta ja särkyä, mutta siltä puuttuu tulehdusta rauhoittava ominaisuus.

Tulehduskipulääkkeet voivat vaikutus-mekanisminsa takia aiheuttaa mahalaukun tai suoliston limakalvovaurioita. Tästä syystä on suositeltavampaa käyttää kipulääkkeenä parasetamolia, jos suinkin mahdollista.

Lääkkeen valinnassa tulee myös aina huomioida asiakkaan muut taustatekijät, kuten ikä, muut sairaudet ja käytössä olevat lääkkeet sekä elämäntilanne, esimerkiksi raskaus.

”Erilaisia tulehduskipulääkkeitä voi ottaa samaan aikaan.”

Tarua! Erilaisten tulehduskipulääkkeiden käyttäminen rinnan ei edes lisää kivunlievitystä, mutta se kasvattaa limakalvovaurioiden riskiä. Lyhytaikaisesti voi tarvittaessa ottaa rinnakkain tulehduskipulääkettä ja parasetamolia.

”Voin ihan hyvin ottaa vähän tuhdimman annoksen särkylääkettä kuin mitä ohjeissa sanotaan.”

Tarua! Suositeltuja annoksia ei tule ylittää yliannostusvaaran takia. Tulehduskipulääkkeiden ohjeiden vastainen käyttö lisää haittavaikutusriskiä.

Parasetamolia pidetään särkylääkkeistä turvallisimpina, minkä takia se on lasten ensisijainen kipulääke. Parasetamoli voi kuitenkin aiheuttaa maksaongelmia, mikäli sitä käytetään liian suurina annoksina.

”Särkylääke päivässä pitää lääkärin loitolla.”

Tarua! Särkylääkkeet on tarkoitettu tilapäisten kipujen käyttöön. Ongelmia voi koitua melkeinpä huomaamatta silloin, kun särkylääkkeitä käytetään pitkään ja paljon. Särkylääkkeiden jatkuva käyttö voi aiheuttaa esimerkiksi niin sanotun särkylääkepäänsäryn.

”Särkylääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.”

Totta. Esimerkiksi ibuprofeenin käyttäjien on huomioitava, että lääkkeellä voi olla haitallisia yhteisvaikutuksia vaikkapa eräiden masennus-, verenohennus- ja verenpainelääkkeiden kanssa.

”Juotavan flunssalääkkeen lisäksi on hyvä ottaa tabletti.”

Tarua! Lämpimään veteen sekoitettavassa lääke-jauheessa on jo mukana särkylääkettä, joko parasetamolia tai tulehduskipulääkettä. Annostus voi kasvaa liian suureksi, mikäli sen rinnalla ottaa muuta kipulääkettä.

”Tulehduskipulääke ei sovi vatsakivun hoitoon.”

Totta. Itsehoidossa ainoan poikkeuksen muodostavat helposti tunnistettavat kuukautiskivut, jotka oireilevat alavatsakipuina.

”Imeskelytabletit lievittävät kurkkukipua.”

Totta. Imeskelytabletit sopivat kurkkukivun hoitoon. Tehokkain lääke kurkkukipuun on kuitenkin tulehduskipulääke.

”Närästyslääkkeet sopivat tilapäiseen närästykseen.”

Totta. Satunnaiseen närästyksen hoitoon sopivat mahahappoa neutralisoivat antasidit tai mahahapon eritystä estävät happosalpaajat.

Närästystä voi kuitenkin usein ennaltaehkäistä omilla elintavoillaan – närästystä saattavat aiheuttaa esimerkiksi kahvi, alkoholipitoiset juomat, rasvainen ruoka, paprika, sipuli, cola-juomat ja stressi. Mikäli närästys on jatkuvaa tai voimakasta, kannattaa hakeutua lääkäriin.

”Nenän tukkoisuutta voi hoitaa sumutteella.”

Totta – mutta asia ei ole ihan yksinkertainen. Flunssan oireisiin kuuluvaa tukkoista nenää voi avata nenän limakalvojen verisuonia supistavilla nuhasumutteilla. Sumutetta voi käyttää kuitenkin vain suhteellisen lyhyen aikaa, maksimissaan viikosta kymmeneen päivään.
Allergiseen nuhan ja nenän tukkoisuuden hoitoon on omat kortisonisuihkeensa. Myös ne ovat itsehoitolääkkeitä.

”Huuliherpes paranee itsestään.”

Totta. Yleensä huuliherpes paranee itsestään viimeistään kuukauden kuluessa. Apteekista saatavat huuliherpesvoiteet nopeuttavat kuitenkin selvästi paranemista.

Itsehoidossa on nykyisin saatavana huuliherpekseen myös tablettivalmiste, joka sopii henkilöille, joilla on aiemmin ollut lääkärin toteama huuliherpes.

”Kivennäis- ja hivenaineita voi nauttia ilman huolta.”

Tarua! Muun muassa kalsiumilla, magnesiumilla ja raudalla voi olla yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, ne saattavat vaikuttaa esimerkiksi antibioottien imeytymiseen.

Myös luontaistuotteilla voi olla yhteisvaikutuksia lääkkeiden kanssa. Erityisen paljon yhteisvaikutuksia on mäkikuismalla. Mäkikuismaa käyttävien kannattaa mainita asiasta aina apteekissa ja lääkärissä.

”Ripuli on viisainta hoitaa ripulilääkkeellä.”

Tarua! Ripulin ensisijainen hoito on riittävä nesteytys ja lepo. Ripulilääke ei paranna ripulia, mutta voi helpottaa tilapäisesti voimakasta ripulointia. Ripulin syy on hyvä yrittää selvittää. Tavanomaisten virus- ja turistiripulien lisäksi syynä voivat olla esimerkiksi jotkut lääkkeet tai ruoka-aineet. Ulkomaille reissuun lähdettäessä ja antibioottikuurin aikana ripulia voi ennaltaehkäistä syömällä maitohappobakteerivalmistetta. Ne tasapainottavat suoliston bakteerikantaa myös silloin, kun ripuli on jo päällä.

Ilman reseptiä, ohjeen mukaan

Itsehoitolääke on lääkevalmiste, jonka voi ostaa apteekista ilman reseptiä. Apteekkari Tuula Teinilä Viialan apteekista muistuttaa, että itsehoitolääke sisältää usein samoja vaikuttavia aineita kuin reseptilääke, mutta pienempinä annoksina.

– Itsehoitolääkkeitä käytetään tyypillisesti monien tilapäisten ja lievien sairauksien tai vaivojen oireiden lievittämiseksi. Edellytyksenä on, että oireet ovat niin selkeitä, että diagnoosin tekemiseen ei tarvita välttämättä lääkäriä.

Itsehoitolääkkeet sopivat esimerkiksi tilapäisten päänsärkyjen, lihaskipujen, kuukautiskipujen sekä flunssa-oireiden helpottamiseen. Ne voivat tarjota apua myös esimerkiksi allergioiden hoitoon, moniin iho-oireisiin sekä närästyksen, ummetuksen ja ripulin kaltaisiin tavanomaisiin vatsavaivoihin.

Itsehoitolääkkeiden osastolta löytyy myös tuotteita, jotka sopivat vaikkapa huuliherpeksen hoitoon tai naisten intiimivaivoihin: emättimen hiivatulehdukseen sekä limakalvojen kuivumiseen.

Teinilä korostaa, että itsehoitolääkettä ostavan kannattaa aina hyödyntää apteekkilaisten ammattitaitoa.

– Apteekin ammattilainen auttaa arvioimaan, ovatko oireet sen kaltaisia, että niihin sopii itsehoitolääke vai olisiko syytä mennä lääkäriin.

Itsehoitolääkkeissä kuten kaikissa lääkkeissä on myös omat riskinsä. Väärä lääke ei tietenkään tehoa, ja se saattaa myös aiheuttaa haittavaikutuksia tai vaikkapa viivästyttää lääkäriin menoa sekä vaikeuttaa oikean diagnoosin tekoa.

Itsehoitolääkkeitä on käytettävä aina ohjeiden mukaisesti.

– Lääkkeisiin liittyy yliannostusvaara. Toisaalta ohjeet alittava, liian pieni lääkeannos ei tuota toivottua tulosta.

Joillakin itsehoitolääkkeillä voi olla myös haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

– Itsehoitolääkkeiden käyttöä pitää harkita erityisen tarkkaan, jos kyseessä on iäkkäämpi ihminen tai jos henkilö käyttää jo muuten monia muita lääkkeitä. Sama koskee pieniä lapsia sekä raskaana olevia tai imettäviä naisia.

Teksti Matti Välimäki, kuvitus Mirkka Eskonen

Asiantuntijana apteekkari Tuula Teinilä, Viialan apteekki

Julkaistu Terveydeksi! 1/2015