Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Lääketietoa | 25.09.2014
Antibioottia vai ei? Kuinka tärkeää on ottaa kuuri loppuun?
Osastonylilääkäri, dosentti Asko Järvinen HYKSin Infektiosairauksien klinikalta vastaa kysymyksiin antibiooteista, niiden vaikutuksista ja käytöstä.
Lääkärin tehtävä on määrittää, milloin taudin hoito vaatii antibiootteja. Lääkettä valittaessa lääkäri pystyy harvoin määrittämään tarkasti, mikä bakteeri on aiheuttanut infektion. Lääke valitaan niin, että se tehoaa taudin tavallisimmin aiheuttaviin bakteereihin.
Ensimmäinen merkittävin ero on antibioottien kirjossa: onko antibiootti laaja- vai kapeakirjoinen eli tuhoaako se useita eri bakteerilajeja vai mahdollisimman tarkasti vain todennäköisimmät kyseisen taudin aiheuttavat bakteerilajit.
Toinen ero on siinä, että osa antibiooteista estää bakteerien kasvua, muttei tapa niitä. Osa antibiooteista on taas bakteereita tappavia.
Kolmas ero on antibioottien lääkepitoisuudessa. Toisia antibiootteja tarvitaan hetkellisesti suuri annos, jotta ne toimivat. Näitä antibiootteja annostellaan usein vain harvakseltaan. Toisia antibiootteja taas on oltava koko ajan riittävä määrä estämässä bakteerien kasvua. Tätä lääkettä pitää annostella yleensä tiuhaan.
Ensimmäinen asia on varmistaa, että tauti lähtee paranemaan. Yleensä parantumisen merkkejä voi odottaa vasta kolmantena tai neljäntenä päivänä kuurin aloituksesta. Ainakaan tauti ei saisi voimakkaasti pahentua toisena hoitopäivänä.
Tavallisin syy siihen, ettei lääke tehoa, on se, että tauti onkin viruksen aiheuttama. Koska antibiootit eivät tehoa viruksiin, antibioottikuuri on voinut olla turha.
Voimakkaat taudit, kuten keuhkokuume, voivat heikentää antibiooteista huolimatta potilaan tilaa nopeastikin. Tällöin ei pidä epäröidä ottaa yhteyttä uudelleen lääkäriin.
Ihminen ja bakteerit elävät kumpaakin hyödyntävässä yhteiselossa. Bakteereita on runsaasti niin iholla kuin limakalvoillakin ja erityisen runsaasti suolistossa. Ihmisen omat bakteerit ovat hyvinvoinnillemme tärkeitä, ja ne suojaavat tautia aiheuttavilta bakteereilta.
Antibioottihoito vaikuttaa omaan bakteerikantaan sitä enemmän, mitä laajakirjoisempi lääke on kyseessä. Siksi on järkevää käyttää mahdollisimman kapeakirjoista antibioottia. Tavallisimmat antibioottien haitat liittyvätkin oman bakteerikannan väliaikaiseen heikentymiseen. Niitä ovat hiivatulehdukset – etenkin emättimessä – ja ripuli.
Toisaalta mitä vaikeampi infektio on kyseessä ja mitä huonommassa kunnossa potilas jo ennestään on, sitä tärkeämpää on, että lääke osuu oikeaan heti eli että se on riittävän laajakirjoinen.
Sairaalaolosuhteissa antibioottien käyttö ennakolta mahdollistaa leikkausten teon täysin steriileille alueille esimerkiksi niveliin ja toisaalta runsaasti bakteereja sisältäviin elimiin kuten suolistoon. Antibiootti on kuitenkin annettava juuri ennen toimenpidettä. Jos antibiootin antaa liian aikaisin, potilaan bakteerikanta ehtii muuttua, eikä lääke enää tepsikään. Hammaslääkäri saattaa määrätä antibiootteja myös suun alueeninfektioihin noin tuntia ennen hammaslääkärin tekemiä toimenpiteitä.
Jos antibiootteja ottaa katkonaisesti, lääke ei hoida infektiota, mutta potilas saa kaikki antibioottien haitat. Suolistossa voi kehittyä vastustuskykyisiä bakteerikantoja omien herkkien bakteerien kuollessa antibiootin vaikutuksesta.
Jos kuuri jää kesken, infektio voi uusiutua, mikäli tauti ei ole ehtinyt parantua. Riski on sitä suurempi, mitä vaikeampi infektio on kyseessä. Sama koskee liian pientä lääkeannosta. Antibioottien käytössä oikea annostelu on tärkein asia.
Tämä on antibioottikohtaista. Maidon sisältämä kalsium (kalkki) tai jotkut muut aineet, esimerkiksi rautatabletit, voivat estää antibiootin imeytymisen suolistosta. Alkoholi voi aiheuttaa antabusreaktion yhden antibiootin, metronidatsolin, kanssa. Alkoholia ei muutenkaan suositella infektiopotilaalle, koska se rasittaa elimistöä.
Maitohappobakteerit kuuluvat etenkin suoliston normaaliin bakteerikantaan. Antibioottihoidon aikana maitohappobakteereita sisältävillä valmisteilla pyritään korvaamaan suoliston vähentyvää bakteerimäärää.
Maitohappobakteereja ei kannata ottaa samaan aikaan antibioottien kanssa, koska antibiootit tuhoavat niitä. Yleensä parin kolmen tunnin väli on sopiva. Suurin hyöty maitohappobakteereista saattaa olla antibioottikuurin jälkeen.
Asiaan vaikuttaa ihmisen oma puolustusjärjestelmä, jota tarvitaan aina taudista paranemisessa. Potilaat, joiden immuunipuolustus on heikentynyt lääkityksen tai perinnöllisten tekijöiden takia, voivat tarvita muita pidemmän kuurin. Potilaan olisi hyvä aina kertoa lääkärille muista sairauksistaan ja lääkityksistä. Potilaat, jotka joutuvat käyttämään paljon antibiootteja, ovat suuremmassa riskissä sairastua vastustuskykyisten bakteerikantojen aiheuttamiin infektioihin.
Jos sairastuu alle kuukauden kuluttua ulkomailla oleskelusta, on saattanut saada antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja vieraasta maasta. Lääkärille on hyvä kertoa ulkomailla oleskelusta.
Lääkärin tehtävä on pohtia tarkasti, kuka potilas hyötyy antibiooteista ja kuka paranee ilmankin niitä.
Julkaistu Terveydeksi! 3/2011