‹ Takaisin

Lääketietoa  |  27.02.2016

Ikä muuttaa itsehoitoa

Vuosien karttuessa keho ja sen myötä lääkkeiden vaikutukset muuttuvat. Tuttu itsehoitolääke voi yhtenä päivänä ollakin haitallinen tai aiheuttaa yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa.

Kun ikäännymme, elimistömme toiminta ja koostumus muuttuvat. Menetämme lihaskudosta, ja rasvakudoksen osuus kehosta kasvaa. Munuaisten toiminta heikkenee niin, että 80-vuotiaalla on keskimäärin enää puolet munuaisten toimintakyvystä jäljellä.

Tämä kaikki liittyy myös lääkkeiden kulkuun, vaikutuksiin ja poistumiseen elimistöstä. Varttuneempi saakin lääkkeistä haittavaikutuksia huomattavasti herkemmin kuin nuoremmat aikuiset.

Ikääntyneillä on usein myös muita sairauksia ja lääkehoitoja, jotka vaikuttavat sopivan itsehoitolääkkeen valintaan. Niistä kannattaakin aina mainita, kun asioi apteekissa.

– Apteekin ammattilainen osaa auttaa turvallisen itsehoitolääkkeen valinnassa. Tarvittaessa asiakas ohjataan lääkärin vastaanotolle, painottaa proviisori Paula Timonen.

Lääkehoitoon vaikuttavat ikääntymismuutokset ovat yksilöllisiä: osalla meistä niitä on jo 65-vuotiaana, suurimmalla osalla 75-vuotiaana. Usein ikääntyneillä tarkoitetaan tässä yhteydessä 75 vuotta täyttäneitä ja sitä vanhempia.

Lääkeaineen kulku hidastuu

Useat lääkkeet poistuvat elimistöstä iän myötä aiempaa hitaammin. Näin tapahtuu erityisesti munuaisten kautta virtsaan erittyvillä lääke­aineilla.

– Munuaisten toiminta heikkenee noin prosentin verran joka vuosi 30 ikävuodesta lähtien. Monella ikääntyneellä voi olla munuaisten vajaatoiminta tietämättään, Timonen kuvailee.

Kun lääkkeen poistuminen elimistöstä hidastuu, sama teho saadaan aikaan aiempaa pienemmällä lääkeannoksella. Jos annoksia ei iän karttuessa pienennetä, lääkettä voi kertyä elimistöön liikaa, mikä voi aiheuttaa haittoja tai jopa myrkytysoireita.

Iäkkäällä turvallinen lääkeannos on yleensä noin puolet siitä, mitä se on nuorella aikuisella. Omin päin lääkityksiä ei pidä kuitenkaan muuttaa, vaan se tulee tehdä yhdessä lääkärin kanssa.

Itsehoitolääkkeissä yliannostelun riski on pienempi kuin lääkärin määräämissä reseptilääkkeissä. Joitakin valmisteita kannattaa kuitenkin välttää, jos munuaisten toiminta on heikentynyt.

– Esimerkiksi monet miedoiksi ja harmittomiksi mielletyt närästyslääkkeet voivat olla haitallisia iäkkäille. Apteekin farmaseutti tai proviisori voi neuvoa iäkkään närästysoireisiin turvallisen vaihtoehdon, Timonen kertoo.

Vältä väsyttäviä lääkkeitä

Monien lääkkeiden väsyttävä vaikutus korostuu ikääntyneillä. Väsymys voi puolestaan heikentää muistia ja lisätä kaatumisriskiä. Myös lihaskunto ja toimintakyky voivat heikentyä, jos aiemmin virkeä ikäihminen jää sohvalle ottamaan päivätorkkuja.

– Allergiaoireisiin tarkoitettuja antihistamiineja ei suositella iäkkäille juuri niiden väsyttävän vaikutuksen vuoksi. Jos niitä tarvitaan, annosta kannattaa vähentää aiemmasta, Timonen huomauttaa.

Myös yskänlääkkeet saattavat väsyttää – varsinkin, jos ne ovat kodeiinia tai alkoholia sisältäviä niin sanottuja kolmiolääkkeitä. Ikääntyneille niistä onkin usein enemmän haittaa kuin hyötyä.

Iäkkäiden on hyvä välttää tulehduskipulääkkeiden käyttöä. Ne lisäävät sydäninfarktin riskiä, vähentävät verenpainelääkkeiden tehoa, voivat heikentää munuaisten toimintaa ja altistavat mahasuolikanavan verenvuodoille. Turvallinen kipu- ja kuumelääke ikääntyneelle on parasetamoli.

– Jos käytössä on verta ohentava varfariinilääkitys, tulehduskipulääkettä ei saisi käyttää ollenkaan, Timonen varoittaa.

Myös niin sanotut antikolinergisesti vaikuttavat lääkkeet voivat aiheuttaa iäkkäille ongelmia: suun kuivumista, ummetusta, virtsaamisvaikeuk­sia ja jopa näkö- ja muistihäiriöitä. Apteekin itsehoitohyllyssä tällaisia lääkkeitä ovat esimerkiksi osa matkapahoinvoinnin ja allergiaoireiden hoitoon tarkoitetuista lääkkeistä.

Erityisesti ongelmia voi tulla, jos ikääntyneellä on käytössään useita samansuuntaisesti vaikuttavia lääkkeitä. Antikolinergisesti vaikuttavia lääkkeitä on iäkkäillä usein myös reseptilääkkeinä.

Hiilitabletteja vain myrkytyksiin

Moni ikäihminen on tottunut käyttämään vatsa­vaivoihinsa hiilitabletteja. Niitä suositellaan kuitenkin vain myrkytysten hoitoon, koska ne estävät monien tärkeiden lääkkeiden imeytymistä.

Muutenkin ikääntyneellä saattaa Timosen mukaan olla vanhentuneita käsityksiä lääkehoidosta. Erilaisiin vaivoihin haetaan apteekista valmisteita, joita on ennenkin totuttu käyttämään.

– Jos ongelmana on esimerkiksi ruokahaluttomuus, apteekista saa hyviä, proteiinipitoisia täydennysravintovalmisteita, jotka parantavat ravintoaineiden saantia, hän vinkkaa.

Paikallisvalmisteet ovat yleensä turvallisia myös ikääntyneiden itsehoidossa.

Kipugeelit, kostuttavat silmätipat ja kostuttavat nenäsuihkeet helpottavat oireita ilman merkittäviä haittoja.

Moni ikäihminen kärsii ummetuksesta, jota vähäinen liikunta ja monet lääkehoidot pahentavat. Kaikki ummetuslääkkeet eivät sovi iäkkäille, mutta turvallisiakin vaihtoehtoja löytyy. Apua voi saada esimerkiksi kuituvalmisteista, jotka tasapainottavat suolen toimintaa.

Herkästi lääkärin vastaanotolle

Timosen mukaan ikääntyneen kannattaa hakeutua varsin herkästi lääkärin vastaanotolle, jotta erilaisten oireiden syy voidaan selvittää. Turhaa itsehoitolääkkeiden käyttöä tulee välttää, koska iäkkään lääkekuorma on usein muutenkin raskas.

– Iäkkäillä tulisi aina katsoa lääkehoitojen kokonaisuutta. Jos oire on vähäinen, itsehoito­lääke kannattaa ehkä jättää kokonaan käyttämättä.

Vaikka parasetamoli onkin turvallinen kipu- ja kuumelääke iäkkäillä, voi kovasta kuumeesta kärsivän ikääntyneen tilanne edellyttää lääkärin tutkimuksia ja hoitoa.

Sama koskee ripulia: ilman reseptiä myytäviä ripulilääkkeitä voi käyttää tilapäisesti, mutta parempi olisi selvittää vaivan syy lääkärin vastaanotolla.

Joskus ikäihmisten hyvää tarkoittavat läheiset tuovat heille omia lääkkeitään, jotka eivät sovellu iäkkäiden hoitoon.

– Apteekissa olisi aina hyvä mainita, kenelle lääke on tulossa. Silloin apteekin henkilökunta voi varmistua lääkkeen turvallisesta käytöstä, Timonen korostaa.

Apua lääkkeenoton ongelmiin

Jos lääkkeen nieleminen on vaikeaa, tabletin voi usein puolittaa tai murskata. Tämä kannattaa kuitenkin ensin varmistaa apteekista, sillä osa lääkevalmisteista tulisi niellä kokonaisina. Apteekista saa myös geelivalmistetta, joka helpottaa lääkkeiden nielemistä.

"Apteekeissa on tarjolla paljon erilaisia apuvälineitä ikäihmisen arkea helpottamaan: tabletin puolittajia, purkin kannen avaajia ja silmätippojen annostelijoita", Timonen kertoo.

Jos lääkkeitä on käytössä paljon, koneellinen annosjakelu voi vähentää lääkitysvirheitä ja helpottaa lääkkeiden ottamista ajallaan. Silloin kaikki asiakkaan säännöllisesti käyttämät lääkkeet jaellaan annospusseihin, jotka toimitetaan hänelle kahden viikon välein.

Palveluun sisältyy apteekin tekemä kokonaislääkityksen tarkistus. Siinä selvitetään, onko asiakkaalla mahdollisesti tarpeettomia tai päällekkäisiä lääkkeitä sekä varmistetaan, että käytössä olevat lääkkeet sopivat samanaikaiseen käyttöön.

Moni apteekki tarjoaa myös erillistä lääkkeenoton muistutuspalvelua. Apteekki ajastaa lääkemuistuttajalaitteen hälyttämään, kun asiakkaan on aika ottaa lääkkeensä. Sitä ennen farmaseutti tai proviisori tarkistaa, että lääkkeiden ottoajankohdat ovat oikeat ja ne sopivat asiakkaan ruokailu- ja vuorokausirytmiin.

– Lääkkeenoton ongelmiin on tarjolla monenlaisia konsteja, joita kannattaa kysyä omasta apteekista. Ne helpottavat niin ikäihmisen kuin hänen omaistensakin arkea, Timonen summaa.

Lisää tietoa

Keskustele itsehoitolääkkeistä apteekissa

Apteekeissa on juuri alkanut kampanja, jossa kannustetaan ikääntyneitä ja heidän läheisiään keskustelemaan itsehoitolääkkeen valinnasta apteekin ammattilaisen kanssa.

– Vaikka ei olisi mitään perussairauksia, elimistön omat muutokset voivat aiheuttaa sen, että ikä on syytä huomioida itsehoitolääkkeen valinnassa, huomauttaa kampanjan suunnittelusta vastaava proviisori Katariina Kalsta Apteekkariliitosta.

Kampanja näkyy apteekeissa maaliskuun alusta alkaen. Tarkoituksena on muistuttaa ikääntyneitä ja heidän läheisiään siitä, että farmaseutin tai proviisorin asiantuntemusta kannattaa hyödyntää sopivan itsehoitolääkkeen valinnassa. Myös apteekkien henkilökunta voi ottaa asian puheeksi asiakkaiden kanssa.

Teksti Virpi Ekholm, kuvat iStockphoto

Asiantuntijana proviisori Paula Timonen, Pro dosis Oy

Julkaistu Terveydeksi! 1/2016