Tärkeä tiedote   |  09.01.2018  Jäitkö ilman migreenilääkettä? Toimi silloin näin!

‹ Takaisin

Lääketietoa  |  30.05.2016

Luonnon puolesta

Lääkejätteen määrää voi vähentää hankkimalla lääkkeitä vain todelliseen tarpeeseen. Vanhentuneet tai tarpeettomat lääkkeet tulee aina palauttaa apteekkiin, josta ne toimitetaan energianlähteeksi.

Suomalaiset palauttavat käyttämättä jääneet lääkkeensä apteekkeihin esimerkillisesti. Vuosittain apteekkeihin tuodaan yli 400 000 kiloa vanhentuneita tai tarpeettomia lääkkeitä.

Apteekeista lääkejäte toimitetaan Riihimäelle Ekokemin jätteenkäsittelykeskukseen. Siellä lääkejätteet poltetaan, ja energia käytetään hyödyksi kotien kaukolämpönä.

– Apteekkiin palautetut lääkkeet eivät joudu vääriin käsiin, niitä eivät syö lapset eivätkä lemmikkieläimet. Lääkkeet hävitetään asianmukaisesti, eivätkä ne kuormita ympäristöä, painottaa apteekkari Minna Loukusa Kittilän apteekista.

Loukusan mukaan valtaosa asiakkaista tietää hyvin, että käyttämättä jääneet lääkkeet tulee palauttaa apteekkiin. Ruiskut ja neulat pakataan vaikkapa hillopurkkiin, jotta kukaan ei vahingossa loukkaa itseään niihin.

Tutkimusten mukaan noin kolmannes lääkejätteistä joutuu kuitenkin sekajätteisiin tai viemäriin. Luonnossa ne voivat aiheuttaa monenlaisia haittoja.

Käyttämättä jääneet lääkkeet kuormittavat turhaan myös asiakkaiden ja yhteiskunnan kukkaroa. Apteekkariliiton tuoreen selvityksen mukaan reseptilääkkeitä jää vuosittain käyttämättä jopa sadan miljoonan euron edestä. Tämä on noin 3–4 prosenttia Suomen koko reseptilääkemyynnistä.

Lääkejätevuori pienemmäksi

Lääkejätteen määrää voi vähentää esimerkiksi ostamalla lääkkeitä vain todelliseen tarpeeseen. Varmuuden vuoksi lääkkeitä kannattaa hankkia vain poikkeustapauksissa. Suomessa on paljon apteekkeja, joten lääke on helppo hankkia, kun sitä tarvitaan.

Minna Loukusan mukaan uusi, pitkäaikainen lääkehoito kannattaa aloittaa ensin pienellä pakkauksella. Silloin lääkettä ei jää paljon käyttämättä, jos lääke aiheuttaa haittoja tai se joudutaan muusta syystä vaihtamaan.

– Näin säästetään sekä omaa kukkaroa, yhteiskunnan korvausmenoja että luontoa.

Jos lääkkeitä on käytössä paljon, kannattaa harkita koneellista annosjakelua, joka on apteekin tarjoama maksullinen lisäpalvelu. Silloin kotona on kerrallaan vain kahden viikon lääkkeet pakattuna annospusseihin. Tämä vähentää paitsi lääkehävikkiä, myös lääkkeiden annosteluun liittyviä virheitä.

Loukusa korostaa, että apteekkien tehtävänä on varmistaa turvallinen, asianmukainen ja tarkoituksenmukainen lääkkeiden käyttö.

– Meidän vastuullamme on koko lääkkeen kiertokulku lääkkeiden toimittamisesta lääkejätteen vastaanottamiseen, hän kuvailee.

Vesistöt vaarassa

Lääkeaineita kertyy ympäristöön myös muuten kuin lääkejätteiden mukana.

Kun käytämme lääkkeitä, lääkeaineita ja niiden hajoamistuotteita kulkeutuu vessan ja suihkun kautta jätevesiimme. Osa näistä aineista hajoaa jätevedenpuhdistamoilla, mutta osa jatkaa matkaansa vesistöihin ja luontoon.

Ympäristötekniikan tohtori, vesialan asiantuntija Niina Vieno kertoo, että lääkeaineet voivat vaikuttaa luonnossa maaperän ja vesien mikrobilajistoon, eläimiin ja kasveihin. Erityisesti niiden on todettu vaikuttavan kalojen terveyteen ja käyttäytymiseen.

– Lääkkeiden ympäristövaikutuksiin on herätty vasta 20 viime vuoden aikana. Koska lääkeaineita on satoja erilaisia, kaikkien vaikutuksia ei ole edes tutkittu, Vieno huomauttaa.

Pieni osa lääkejäämistä voi päätyä juomavesiin, jos raakavettä otetaan samasta vesistöstä, johon puretaan puhdistettuja jätevesiä. Suomessa vesijohtovesi on kuitenkin erittäin puhdasta ja sitä voi juoda huoletta.

Jätevedenpuhdistamojen käsiteltyä lietettä käytetään toisinaan pelloilla lannoitteena. Sitä kautta lääkejäämiä voi huuhtoutua vesistöihin tai kertyä maaperään. Jotkut aineet voivat siirtyä maaperästä syötäviin kasveihin, mutta määrät ovat onneksi hyvin pieniä.

Riskit ihmisille ovat vähäisiä, mutta ne on silti hyvä tiedostaa.

– Ympäristön pitäisi olla riittävän puhdas myös lapsillemme, lapsenlapsillemme ja lapsenlapsenlapsillemme, Vieno korostaa.

Puhdistuskeinot vielä kalliita

Jokainen meistä voi vähentää ympäristön lääkekuormaa välttämällä lääkkeiden tarpeetonta käyttöä. Jos kuitenkin lääkettä tarvitaan sairauden tai sen oireiden hoidossa, sen käyttöä ei pidä ympäristövaikutusten vuoksi lopettaa.

Niina Vienon mukaan lääkejäämät olisi mahdollista poistaa jätevesistä nykyistä tehokkaammin, mutta menetelmät ovat vielä kalliita, eikä nykyinen lainsäädäntö edellytä niiden käyttöönottoa.

– Teknisesti lääkejäämien poistaminen jätevesistä olisi mahdollista esimerkiksi kalvo- ja aktiivihiilisuodatusten tai erilaisten hapetusmenetelmien avulla. Tällä hetkellä kustannukset ovat kuitenkin hyötyyn nähden suuria, joten menetelmiä ei ole otettu laajasti käyttöön, hän kertoo.

Lääkkeiden ympäristövaikutuksia voisi vähentää myös suosimalla lääkkeitä, joiden haitat ympäristölle ovat vähäisiä. Ruotsissa on jo käytössä lääketietojärjestelmä, josta löytyy tietoa lääkkeiden ympäristövaikutuksista. Maassa pohditaan myös ekomerkkejä ympäristöystävällisille lääkkeille.

Vieno kaipaa myös Suomeen keskustelua lääkkeiden ympäristövaikutuksista. Suomi voisi hänen mukaansa toimia suunnannäyttäjänä erityisesti herkän Itämeren suojelussa.

Lisää tietoa

Lääkejätettä syntyy sadan miljoonan euron edestä

Suomalaisilta jää vuosittain käyttämättä 95–125 miljoonan euron arvosta reseptilääkkeitä, joista yhteiskunta maksaa noin 63–83 miljoonaa euroa lääkekorvauksia. Lisäksi noin joka viides lääkejätettä palauttavista asiakkaista palauttaa apteekkiin myös itsehoitolääkkeitä.

Tiedot ilmenevät Apteekkariliiton jäsenapteekeissa helmikuussa tehdystä selvityksestä, jossa apteekit arvioivat kahden viikon aikana alkuperäisissä pakkauksissaan palautettujen lääkkeiden määrän ja rahallisen arvon. Tulos suhteutettiin apteekin kokoa mittaavaan reseptuuriin.

Lääkkeitä palauttaneilta asiakkailta kysyttiin myös syitä sille, miksi lääkkeet olivat jääneet käyttämättä. Kyselyyn vastasi 248 henkilöä.

Yleisin syy oli, että vain osa lääkkeistä kului, vaikka lääkettä oli käytetty lääkärin ohjeen mukaan. Noin joka kolmas vastaaja kertoi lääkkeen jääneen käyttämättä, koska lääkäri vaihtoi lääkkeen toiseen. Kolmannes vastanneista kertoi, että lääkkeen käyttö oli lopetettu, koska lääke aiheutti haittavaikutuksen.

Kittilän apteekki oli yksi selvitykseen osallistuneista 20 apteekista. Apteekkari Minna Loukusan mukaan erityisesti itsehoitolääkkeitä oli ostettu kaiken varalta, minkä vuoksi ne olivat päässeet vanhentumaan.

– Reseptilääkkeitä jäi yli, koska lääkäri oli vaihtanut hoidon toiseen valmisteeseen. Mukana oli myös omaisten tuomia lääkkeitä, kun asiakas oli nukkunut pois, Loukusa kuvailee.

Palauta lääkkeet oikein

  • Palauta vanhentuneet tai tarpeettomat lääkkeet apteekkiin läpinäkyvässä muovipussissa.
  • Nestemäiset lääkkeet voi palauttaa alkuperäisessä pakkauksessaan, mutta muut lääkejätteet olisi hyvä poistaa ulkopakkauksistaan.
  • Näistä erillään palautetaan jodia sisältävät lääkkeet, elohopeakuumemittarit sekä ruiskut ja neulat, jotka tulisi olla hyvin pakattuna pistotapaturmien välttämiseksi.
  • Apteekeista lääkejäte toimitetaan Riihimäelle Ekokemin jätteenkäsittelykeskukseen.
  • Lääkejätteen palauttaminen apteekkiin on asiakkaalle maksutonta.

teksti Virpi Ekholm, kuvitus Essi Kuula

Asiantuntijoina apteekkari Minna Loukusa, Kittilän apteekki ja ympäristötekniikan tohtori Niina Vieno, Laki ja Vesi Oy

Julkaistu Terveydeksi! 2/2016