‹ Takaisin

Lääketietoa  |  25.09.2014

Pakkaus on lääkkeen turva

Lääkepakkauksen tärkein tehtävä on säilyttää lääkkeen teho ja turvallisuus. Kehitteillä olevat älypakkaukset auttavat potilasta ottamaan lääkkeensä ajallaan ja tallentavat tietoja lääkkeen käytöstä.

Pakkausmateriaali ja -tapa valitaan siten, että lääke on turvassa kosteuden, ilman ja valon vaikutuksilta. Materiaalin pitää sopia lääkekäyttöön, eli esimerkiksi pakkauksen muovi ei saa reagoida lääkkeen kanssa.

Kaikki lääkkeet eivät ole yhtä herkkiä esimerkiksi valon vaikutuksille. Mikäli lääkkeen säilyvyys ei vaadi erityisen tehokasta suojausta, muovitölkki on käyttökelpoinen ratkaisu.

– Yhä useammin lääkkeet kuitenkin pakataan läpipainopakkaukseen, joka koostuu esimerkiksi alumiinifoliosta ja muovikalvosta. Läpipainopakkaus antaa tehokkaan suojan, eikä käyttäjä saa vahingossa kerralla useampia tabletteja tai kapseleita kuin on tarkoitus, erikoispakkausasiantuntija Mika Lähde Bayer Schering Pharma Oy:stä kertoo.

Läpipainopakkauksessa isot tabletit voidaan sijoittaa lähelle toisiaan ilman, että niitä irrotettaessa saa vahingossa enemmän kuin yhden tabletin kerrallaan. Mitä pienempi tabletti, sitä enemmän niiden väliin on jätettävä sormille tilaa oikean lääkemäärän annostelemiseksi.

Lääkkeen oma pakkaus on sille paras säilytyspaikka. Lääkeannostelijassa eli dosetissa useimpien lääkkeiden teho kuitenkin säilyy viikon ajan huoneenlämmössä valolta suojattuna. Poikkeuksena ovat suussa liukenevat lääkkeet: ne on paras ottaa pakkauksesta vasta annostelun yhteydessä.

Suojaa lääkettä ja ympäristöä

Nestepakkauksissa yleisiä materiaaleja ovat polyeteenimuovi ja lasi. Nestepakkauksissa tiiviys korostuu: tuotetta ei saa vuotaa tai haihtua, ja toisaalta ympäristöstä ei saa päästä mitään pakkauksen sisään.

Kehitysjohtaja Jari Varis Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta huomauttaa, että pakkauksen on suojattava paitsi lääkeainetta, myös ympäristöä lääkeaineelta.

– Varsinkin lapsiturvallisuus on pidettävä mielessä. Toisaalta pakkauksen avaaminen ei saa olla niin vaikeaa, että esimerkiksi vanhus tai reumapotilas ei saa sitä auki. Lääkepakkausten suunnittelussa sovitellaan eri vaatimuksia. Pakkausten avaamiseen on saatavissa myös apuvälineitä, Varis mainitsee.

Lääkkeen säilyvyys on turvattava myös kuljetuksen ja säilytyksen aikana. Tarvittaessa pakkaus testataan vaativissa olosuhteissa, joihin saattaa kuulua lämpövaihteluja, pudotuksia ja tärinää.

– Koko toimitusketjun turvallisuutta voidaan seurata kuljetuspakkauksiin sijoitettavilla antureilla. Niitä käytetään esimerkiksi biologisten ja muiden herkästi vahingoittuvien lääkkeiden kuljetuksissa.

Puhtaus- ja tiiviysvaatimukset ovat erityisen tarkat, kun kyseessä on steriili tuote, kuten injektioneste. Yleensä tuotteet steriloidaan suljetussa lopullisessa pakkauksessa – esimerkkinä höyrysterilointi autoklaavissa. Jos tämä ei ole mahdollista, valmiste tehdään aseptisesti. Tällöin steriili eli täysin puhdas liuos pakataan steriloituun pakkaukseen niin sanotussa luokan A puhdastilassa, joka täyttää tiukimmat EU-vaatimukset.

Tekniikka torjuu väärennöksiä

Lääkepakkauksissa käytetään yhä enemmän hologrammeja, sinettitarroja ja muita turvaratkaisuja, joilla pyritään torjumaan lääkeväärennöksiä. Muita ratkaisuja ovat erilaiset mikroskooppisen pienet ja huomaamattomat painatukset, lämpöön reagoivat alueet ja erikoispainovärit, joiden väri muuttuu eri valaistuksissa.

– Pakkaukseen voidaan myös lisätä yksilöllinen koodaus, ja asiakas voi tarkistaa valmistajan nettisivuilta, onko pakkaus oikea. Muita ratkaisuja ovat niin sanotut RFID-tarrat ja datamatriisit, joita voidaan lukea erillisellä lukulaitteella, Mika Lähde kertoo.

Datamatriisit ovat viivakoodin kaltaisia mutta vaikeammin väärennettäviä kuviointeja. Ne ovat nopeasti yleistymässä esimerkiksi Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Oma kehityssuuntansa ovat niin sanotut älypakkaukset, joiden elektroniikka tallentaa tiedon, milloin lääke on otettu. Pakkaus voi myös muistuttaa potilasta ottamaan lääkkeensä. Suhteellisen korkean hintansa vuoksi älypakkaukset yleistyvät todennäköisesti melko hitaasti.

– Tutkimusten mukaan älypakkaus voi helpottaa potilaan sitoutumista hoitoon, joten lisää kokeiluja on varmasti odotettavissa, Jari Varis uskoo.


Lisää tietoa


Lääketiedot näkyviin

Määräysten mukaan lääkkeen tärkeimmät tiedot on merkittävä selvästi pakkaukseen. Tämä koskee erityisesti valmisteen nimeä, vahvuutta, lääkemuotoa, vaikuttavaa ainetta, käyttöohjeita sekä mahdollisia säilytysohjeita ja varoituksia.

Muut tiedot kuten koostumus ja myyntiluvan haltijaa koskevat tiedot voidaan merkitä pienemmällä kirjasinkoolla. Pakkauksessa tulee olla riittävä tila apteekin ohjelipun kiinnittämistä varten.

Vanhentuneet tai muuten käyttökelvottomaksi käyneet lääkkeet ovat ongelmajätettä, ja ne on hävitettävä tämä huomioiden. Useimmilla paikkakunnilla apteekit ottavat vastaan kotitalouksien lääkejätettä.

Käytettyjen lääkkeiden tyhjät pakkaukset voi kierrättää. Kartonkiset pakkaukset kuuluvat kartonginkeräykseen, lasipullot lasinkeräykseen, muovipurkit sekajätteeseen tai energiajakeeseen ja läpipainopakkaukset sekajätteeseen.


Helppo avaaminen tavoitteena

Reumaliitto teetti vuonna 2009 tutkimuksen lääkepakkausten avattavuudesta. Tulokset kertovat, että suunnittelussa on monesti kehittämisen varaa.

– Purkkien ja tablettiputkiloiden sinetit olivat tiukassa, eikä aina niitä saatu auki edes apuvälineillä. Nenäsumutteet ja injektioruiskut olivat usein kömpelöitä käyttää, ja sitkeiden lääkepussien avaaminen oli hankalaa, kertoo terveyspäällikkö Tita Ström Reumaliitosta.

Sen sijaan tablettien saaminen läpipainopakkauksista onnistui jokaiselta käyttäjältä. Tosin niissäkin avausliike käy raskaaksi, jos se joudutaan toistamaan monta kertaa.

Helposti avattavassa pakkauksessa ovat olennaisia muun muassa pakkauksen muoto, avauskohdan löytyminen, hyvän otteen saaminen ja avausmekanismin toimivuus.

Käyttöä hankaloittaa, jos pakkaus on liukasta materiaalia ja avaamiseen tarvitaan voimaa ja molempia käsiä.

Reumaliitto on ottanut käyttöön Helppo avata -merkin, joka myönnetään VTT:n testin perusteella helposti avattaville lääke- ja päivittäistavarapakkauksille.

Teksti Ilpo Salonen, kuva Arto Wiikari
Asiantuntijoina kehitysjohtaja Jari Varis, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, erikoispakkausasiantuntija Mika Lähde, Bayer Schering Pharma Oy sekä terveyspäällikkö Tita Ström, Reumaliitto

Julkaistu 2/2010

Apteekki

APTEEKKIHAKU