‹ Takaisin

Lemmikit  |  24.09.2014

Kun lemmikki vanhenee

Turkki harmaantuu, liikkuminen käy vaikeammaksi. Aina ei enää muista edes syödä. Lemmikin vanhuus on helpompaa, kun sillä ei ole ylipainoa ja liikunta on kunnon mukaista.

Vanhuus ei tule yksin lemmikillekään. Yleisimpiä merkkejä ikääntymisestä ovat tuki- ja liikuntaelinvaivat, nivelrikot, sydänsairaudet, maksan tai munuaisten vajaatoiminta sekä kaihi ja muut silmäsairaudet. Varsinkin kissoilla ilmenee usein kilpirauhasen liikatoimintaa.

Koirien elinikä riippuu paljon rodusta. Iso koira elää lyhyen elämän, ja seitsemänvuotias on jo todella vanha, kun taas pienet rodut voivat elää 15–16-vuotiaiksi. Kissa alkaa olla vanha, kun se ylittää 10 vuoden iän, vaikka kissat voivat elää jopa 20 vuotta. Nivelsairaudet kuuluvat usein lemmikin vanhenemiseen. Selkä, lonkat ja polvet ovat usein koetuksella, koirilla usein myös etujalat. Kulumat aiheuttavat ontumista, ongelmia ylösnousemisessa ja liikkumishaluttomuutta.

Ravinnolla voi jonkin verran vaikuttaa asiaan. Saatavilla on ravintolisiä ja ruokia, joihin on lisätty nivelruston rakennusaineita ja välttämättömiä rasvahappoja.

Paras ennaltaehkäisy on painon pitäminen kurissa ja lihaskunnon ylläpito. Jos tilanne on jo käynyt pahaksi, liikuntaa on rajoitettava. Koiran voi viedä uimaan ja liikkumaan pehmeälle alustalle, mutta kepinheittoa tai esteiden ylitystä ei enää kannata harrastaa.

– Koiran kuntoa on syytä tarkkailla. Ei pidä vaatia sellaista, mikä on koiralle hankalaa, pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio Vuosaaren eläinklinikka VuoVetista kertoo.

Vanha kuluttaa vähemmän

Lemmikkien ylipaino on valitettavan yleinen ongelma. Normaali paino ja säännöllinen liikunta ovat kuitenkin ne asiat, joihin lemmikinomistajan on helpoin vaikuttaa ja jotka vaikuttavat eniten lemmikin terveeseen vanhuuteen.

– Tapaamme päivittäin ylipainoisia lemmikkejä, Kaimio kertoo.

Vanheneva eläin ei tarvitse erikoisruokavaliota tai vitamiineja, ellei sillä ole todettu mitään sairautta, mutta ruoan määrään
kannattaa kiinnittää huomiota. Vanha lemmikki kuluttaa vähemmän kuin nuori.

Jotkut käyttävät senioriruokaa, jossa on huomioitu vanhuksen ravintotarpeet. Siinä on vähemmän kaloreita, energiaa ja myös proteiinin määrää on rajoitettu. Säännölliset terveystarkastukset ja hampaiden hoito ovat myös tärkeitä.

Aina, kun jokin eläimen perustoiminnoista ei ole kunnossa, kannattaa ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. Eli esimerkiksi silloin, kun sillä on pidätysongelmia, se juo paljon tai ei syö.

Kun lemmikki vanhenee, kasvainten riski lisääntyy. Niiden hoito on kuitenkin viime aikoina kehittynyt, ja paljon pystytään hoitamaan.

Kiukkuinen vanhus

Ennen kiltti kissa aiheuttaakin omistajalle ihmetystä muuttumalla kiukkuiseksi ja alkaa sähistä ja sylkeä päälle ilman syytä. Mikä neuvoksi?

– Aggressiivisuus voi liittyä kilpirauhasen liikatoimintaan, ja syyn selvittämiseksi lääkärikäynti on paikallaan, Kaimio opastaa.

Kilpirauhasen liikatoiminta saattaa aiheuttaa kissalle hyperaktiivisuutta. Se saattaa juoda ja syödä paljon, mutta silti laihtua ja olla hirveän touhukas.

– Omistaja saattaa ajatella, että onpa kissa hyvässä kunnossa, vaikka se tarvitsisikin hoitoa, Kaimio huomauttaa.

Vanhuus heikentää usein eläimen näköä ja kuuloa. Vaikka vaivoja tulee, ne eivät välttämättä rajoita menoa, kunhan omistaja ottaa ne huomioon. Kun eläin on vapaana, kannattaa muistaa, että eläin ei välttämättä kuule kaikkea, mitä ympärillä tapahtuu.

Sekä kuulon että näön heikkeneminen on usein hankala havaita, sillä samaan aikaan muut aistit täydentävät niitä. Esimerkiksi hajuaisti on koirilla tarkka.

Myös lemmikeillä dementiaa

Lopulta vanhuus näkyy myös päällepäin. Kun eläin on todella vanha, sen karva alkaa harmaantua ja muuttua nukkavieruksi. Myös lihakset rappeutuvat.

Vanhat koirat ja kissat tarvitsevat unta enemmän kuin nuoret, joten ei kannata huolestua eläimen unenlahjoista, jos se hereillä käyttäytyy kuten ennenkin.

Vanhemmiten eläimistäkin voi tulla muistisairaita. Välillä ne unohtavat mitä olivat tekemässä ja ovat hitaampia. Eläimilläkin esiintyy dementiaa, vaikka se on paljon harvinaisempaa kuin ihmisellä. Jos eläin potee dementiaa, omistajan on syytä tarkkailla, että se muistaa syödä, ja tarvittaessa tarjota ruokaa useamman kerran. Välillä lemmikki saattaa kesken kaiken hairahtua tekemään jotain aivan muuta.

Eläimen kuntoa on vaikea arvioida, koska se ei sitä itse pysty kertomaan. Koira saattaa lähteä innoissaan lenkille mutta ollakin seuraavat päivät todella kipeä. Omistajan tehtävä on tunnustella, millaista liikuntaa lemmikki jaksaa ja milloin vauhtia on rajoitettava.

Jossain vaiheessa tulee eteen vaihe, jolloin alkaa mietityttää, olisiko aika luopua eläimestä. Kun perustoiminnot käyvät hankaliksi, luopuminen tulee ajankohtaiseksi. Päätös on parempi tehdä liian aikaisin kuin liian myöhään, jottei eläin joudu kärsimään.

Teksti Anne Vilenius
Asiantuntijana pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Mirja Kaimio, Vuosaaren eläinklinikka VuoVet

Julkaistu Terveydeksi 3/2010

Apteekki

APTEEKKIHAKU