‹ Takaisin

Lemmikit  |  29.02.2016

Madot matalaksi

Sisäloiset tarttuvat koiraan ja kissaan helposti. Usein tartunta ei kuitenkaan aiheuta näkyviä oireita.

Ulkona tartunta on helppo saada

Yleisimmin lemmikki saa sisäloistartunnan, kun se syö muiden eläinten ulosteita tai niiden saastuttamaa ruohoa tai maata ulkona. Pikkujyrsijöitä metsästävät ja syövät kissat ja koirat ovat muita suuremmassa riskissä. Lisäksi tartunnan voi saada raa’asta kalasta.

Pennuille madot voivat tarttua emolta istukan kautta tai maidosta, joten astutettavien ja kantavien lemmikkien madotus on erittäin tärkeää.

Madotuksesta kannattaa pitää erityistä huolta myös silloin, jos perheessä on pieniä lapsia. Sisäloisten tarttuminen ihmisiin on hyvin harvinaista, mutta ei mahdotonta, jos lapsi saa suuhunsa lemmikin ulosteita tai niiden saastuttamaa maata vaikkapa hiekkalaatikolla.

Madotuksen tarve vaihtelee 

Koiran ja kissan madotusta sisäloisten häätämiseksi on perinteisesti suositeltu kaksi kertaa vuodessa. Koirien kohdalla rutiininomaisen madotuksen tarpeesta kuitenkin keskustellaan. Jos säännöllinen madotus ei tunnu tarpeelliselta, asiasta kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa.

Routa ja lumipeite vähentävät loistartunnan riskiä, joten muistisääntönä voi pitää, että lääke annetaan tarvittaessa keväällä maan sulaessa ja syksyllä maan jäätyessä. Nykyään matokuurin voi myös antaa lämpötilasta välittämättä puolen vuoden välein. Jos rokotus on ajankohtainen, tulisi lääke antaa 1–2 viikkoa ennen sitä.

Runsaasti ulkoilevalle ja pieneläimiä saalistavalle lääkitys on hyvä antaa neljä tai kuusi kertaa vuodessa. Metsästyskoirille sisäloisten häätöä suositellaan myös ennen ja jälkeen metsästyskauden. Lisäksi matolääkettä annetaan aina, jos lemmikillä on oireita tai loisista on näköhavaintoja.

Kätke lääke makupalaan

Ilman reseptiä matolääkkeitä on saatavilla tabletin, pastan ja rakeen muodossa. Vasta kokeilemalla selviää, millaisessa muodossa lemmikin saa parhaiten ottamaan lääkkeensä.

Tabletit voi murskata ja liottaa nesteeseen, joka ruiskutetaan lemmikin suuhun. Hyvä tapa on myös kätkeä lääke makupalan, kuten maksamakkaran tai voipalan, sisään. Kissoille voi sivellä tahnamaista lääkettä tassun päälle, jolloin eläin yleensä nuolee sen pois siisteyttään.

Jos muu ei auta, tabletin voi työntää mahdollisimman syvälle kurkun perälle ja sulkea eläimen suu pitämällä kuonosta kiinni. Kun samalla rapsuttelee lemmikkiä kaulasta, lääke katoaa vatsaan nielemisrefleksin seurauksena.

Laaja kirjo oireita

Koirien ja kissojen yleisin sisäloinen, suolinkainen, voi elää lemmikin elimistössä aiheuttamatta oireita.

Sisäloisia voi alkaa epäillä, jos eläimen turkki on huonokuntoinen ja kiilloton tai eläimellä on kuivaa yskää. Madoista voivat kertoa myös tavallista suurempi tai pienempi ruokahalu sekä ripuli ja oksentelu.

Joskus matoja tai niiden osia tulee näkyviin ulosteessa tai oksennuksessa tai jää roikkumaan karvoihin peräaukon ympärillä. Helpoimmin oireita tulee nuorille tai hyvin vanhoille ja huonokuntoisille eläimille.

Hoito elintapojen perusteella

Yleisimmät koirien ja kissojen sisäloiset ovat suolinkaisia, jotka tarttuvat erittäin helposti. Lapamadot ja muut heisimadot ovat varsinkin kissojen vaivoina, mutta niitä voi tulla myös koirille, jotka syövät pikkujyrsijöitä tai raakaa järvikalaa.

Lääkitystä valittaessa ei ole välttämätöntä tietää, mitä matoja lemmikillä on. Oikea lääke voidaan valita eläimen elintapojen perusteella.

Sisäloistartunnan vuoksi ei yleensä tarvitse käydä eläinlääkärissä. Jos eläimellä on selviä oireita eikä ensimmäinen lääkekuuri tehoa, lääkäri voi tutkia, minkä eläimen tartunnasta lemmikki kärsii. Voimakkaan tartunnan, joka on jo ennättänyt laskea eläimen yleiskuntoa, hoito kuuluu eläinlääkärille.

Ulkomailta Suomeen tuleva koira pitää aina lääkitä heisimatolääkkeellä. Madotuksesta tulee esittää eläinlääkärin todistus Tullissa.

Pennut kärsivät madoista eniten

Pennut tarvitsevat paljon ravinteita kasvuun ja kehitykseen, ja siksi sisäloisista on niille paljon harmia. Tartunnan saaneen pennun yleiskunto voi laskea rajusti, ja pahimmillaan pentu voi jopa menehtyä.

Tartunnan oireet ovat samanlaisia kuin aikuisilla koirilla ja kissoilla, mutta pennuilla voimakas tartunta voi näkyä vatsan turvotuksena ja yskänä. Koska madot tarttuvat pentuihin herkästi, emo suositellaan madotettavaksi ennen astutusta ja tiineyden 40. päivänä. Tiineyden aikana aivan kaikki matolääkkeet eivät käy.

Sekä emo että pennut lääkitään synnytyksen jälkeen ohjeiden mukaan.

Teksti Sanna Sevänen, kuvat iStockphoto

Asiantuntijana farmaseutti Hanna Pasanen, Äänekosken Apteekki ja proviisori, farmasian tohtori Charlotta Sandler, Herttoniemen apteekki

Julkaistu Terveydeksi! 1/2016