‹ Takaisin

Lemmikit  |  26.02.2015

Punkeille kyytiä

Punkit ovat jokavuotisia ikäviä seuralaisia, jotka tarttuvat helposti ja levittävät tauteja. Muista suojata lemmikkisi riittävän ajoissa ja säännöllisin väliajoin.

Puutiaisten reviiri laajenee

Punkit eli puutiaiset eivät ole enää vain saariston ongelma, vaan niitä esiintyy myös kaupungeissa ja yhä pohjoisemmassa Suomessa. Punkit kiinnittyvät koiran tai kissan ihoon ja voivat verta imiessään levittää kantamiaan tauteja. Yleisimmät punkkien levittämät sairaudet ovat borrelioosi ja anaplasmoosi, jotka aiheuttavat muun muassa nivelkipuja ja kuumetta. Taudin saanut lemmikki ei välttämättä oireile heti, vaan esimerkiksi borrelioosi voi kehittyä vasta myöhemmin niveltulehdukseksi.

Lemmikit saattavat kantaa punkkeja turkissaan, josta ne voivat kulkeutua ja tarttua myös ihmiseen. Paras keino torjua punkkien levittämiä tauteja on pyrkiä ennaltaehkäisemään punkkien tarttuminen.

Karkota jo keväällä

Punkit aktivoituvat, kun lumet ovat sulaneet ja ilman lämpötila yltää +5 asteeseen. Lämpiminä vuosina punkkeja voi siis esiintyä jo maaliskuusta alkaen. Karkotteita kannattaakin alkaa käyttää riittävän aikaisin, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältytään.

Punkkikarkoteliuos laitetaan kuukauden välein. Säännöllinen uusiminen on tärkeää punkkien ehkäisemiseksi, joten annosteluajat kannattaa laittaa ylös esimerkiksi kalenteriin, jolloin ne eivät unohdu kesälomien aikanakaan.

Punkkipannan vaikutus sen sijaan kestää jopa koko kesän. Panta alkaa vaikuttaa noin viikon kuluttua sen asettamisesta, mikä on hyvä huomioida esimerkiksi ennen matkalle lähtöä.

Panta vai liuos?

Yleisimmät karkotteet ovat paikallisvaleluliuos ja punkkipanta, jotka saa apteekeista ilman reseptiä. Koirille ja kissoille on omat valmisteensa. Karkotetta valittaessa kannattaa kysyä apua apteekin henkilökunnalta, sillä osa koirien valmisteista on myrkyllisiä kissoille.

Paikallisvaleluliuosta saa erikokoisissa nesteampulleissa, jotka valitaan lemmikin painon mukaan. Liuos levitetään ihoon, minkä jälkeen uimista ja pesua vältetään kaksi vuorokautta. Käsittely toistetaan useammin, jos eläin ui paljon. Jos liuos ärsyttää ihoa huomattavasti, eläin tulee pestä heti
sampoolla ja viedä eläinlääkäriin.

Pantaa on käytettävä koko punkkikauden ajan, jotta vaikuttava aine tehoaa. Osa pannoista tulee kuitenkin ottaa pois koiran mennessä veteen, sillä ne sisältävät vesieliöille myrkyllisiä aineita. Punkkipantaa ei suositella lemmikeille, jotka ovat paljon tekemisissä pienten lasten kanssa.

Lemmikkikohtainen ratkaisu

Punkkipannat tai paikallisvaleluliuokset sopivat useimmille koirille ja kissoille. Yhtenä vaihtoehtona ovat myös suun kautta otettavat sisäisesti vaikuttavat karkotteet, joita saa eläinlääkärin reseptillä. Jos karkotteista tulee sivuvaikutuksia, kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa siitä, mikä olisi paras vaihtoehto omalle lemmikille.

Lääkeaineita sisältävät karkotteet eivät aina sovi koiralle, ja jotkut omistajat eivät halua käyttää niitä. Tällöin voi kokeilla esimerkiksi yrttipantaa, jonka vaikutus perustuu luonnollisiin raaka-aineisiin. Vahvan tuoksuinen yrttipanta ei välttämättä sovellu herkkä-nenäisille lemmikeille tai omistajille, eikä sen tehosta ole saman-laista varmuutta kuin lääkeainetta sisältävien tuotteiden vaikutuksesta.

Tarkasta turkki päivittäin

Karkotteet eivät suojaa lemmikkiä punkeilta sataprosenttisesti, joten säännöllinen punkkitarkastus on hyvä tehdä etenkin kesällä.

Tauteja aiheuttavat bakteerit siirtyvät punkista eläimeen punkin eritteiden mukana, ja leviäminen kestää useampia tunteja. Tartunta on siis mahdollista estää poistamalla punkki mahdollisimman nopeasti. Tämän vuoksi koiran turkki kannattaa käydä läpi rutiininomaisesti joka päivä, esimerkiksi viimeisen iltalenkin päätteeksi, ja kissan turkki aina ulkoilun jälkeen.

Eläimen turkista riippuen tarkastus tehdään silmämääräisesti tai käsin tunnustellen – lyhytkarvaisella lemmikillä punkin näkee helposti, kun taas pitkäkarvaisen lemmikin turkki tulisi käydä tarkasti kokeillen läpi.

Irrota punkki huolellisesti

Punkin irrotuksessa suositellaan käytettävän apuvälineitä, kuten punkki-pihtejä. Sormilla irrotettaessa punkin pääosa jää helposti ihoon ja aiheuttaa tulehduksen. Pihdeillä punkista saa tarkemman otteen. Punkkipihdeillä otetaan punkista kiinni mahdollisimman läheltä ihoa ja vedetään rauhallisesti ulospäin. Punkkia ei kannata puristella, sillä sen sisukset voivat levitä haavaan ja lisätä infektioriskiä.

Välillä lemmikki saattaa rapsutellessaan irrottaa punkin niin, että osa siitä jää kiinni ihoon. Näkyvän ison osan voi ottaa pihdeillä pois, mutta jos punkista on jäänyt ihoon vain pääosa, kohta desinfioidaan ja seurataan, ettei tulehdusta kehity.

Teksti Alisa Kettunen, kuvat iStockphoto

Asiantuntijana proviisori, farmasian tohtori Charlotta Sandler, Herttoniemen apteekki

Julkaistu Terveydeksi! 1/2015