Tärkeä tiedote   |  05.07.2018  Verenpainelääkkeitä asetettu jakelukieltoon

‹ Takaisin

Mielessä  |  30.05.2016

Mielekästä kesää

Lämpö ja valo hellivät mieltä, mutta jotain kannattaa tehdä myös itse. Keräsimme kymmenen tutkitusti tehokasta, suveen sopivaa keinoa huolehtia mielen hyvinvoinnista.

Jumppaa juuriharjalla

Kun keho voi hyvin, mieli voi hyvin – ja keho kehrää liikunnasta. Liikkuminen on tutkitustikin oiva keino virkistää mieltä. Se hoitaa ja ehkäisee alakuloa, ahdistusta ja masennusta lisäämällä muun muassa mielihyvähormoni endorfiinin tuotantoa.

Elimistö ei tiedä, ahkeroiko se kävelylenkillä, mattopyykillä vai pihatöissä. Kotitöissä ja pihapuuhissa tulee liikuttua huomaamatta, ja jos tahti on rivakka, myös tehokkaasti. Reippailu laittaa veren virtaamaan aivoissa asti, ja siten ajatuksenjuoksukin paranee.

Aivot tarvitsevat pähkinöitä purtavaksi: mitä enemmän haasteita, sitä aktiivisemmin hermoverkko toimii. Kesällä aivot voivat raksuttaa puistojumpan askelsarjoissa, petankin pistelaskussa tai vaikka metsässä suunnistusrasteilla. Tai mitä jos opettelisit uuden liikuntalajin? Lomalla siihen on aikaa, jos koska!

Mene metsään

Stressi on aivoille tuhoisaa, mutta luonnossa stressi laantuu. Luonnon rauha viestii elimistölle turvasta ja laskee kierroksia ilman, että siellä tekee mitään erityistä.

Elpymiskokemukset ovat rakentamat-tomassa luonnossa vahvempia kuin rakennetuilla alueilla, ja siksi metsä on oiva paikka palautumiseen. Jo vartin piipahdus vihreään rauhoittaa ihmisen: sydämen syke harvenee, verenpaine laskee ja stressihormonien määrä lähtee elimistössä laskuun. Mitä useammin ja mitä pidempään luonnossa aikaa viettää, sitä voimakkaampia ja pysyvämpiä vaikutukset ovat.

Suomalaisella on kotioveltaan keskimäärin 200 metriä matkaa metsään, joten ehdit sinne arki-iltanakin. Ja ellet ehdi, voit tuoda palan metsää kotiin kuvina tai vaikka käpykokoelmana: vehreyden katselu saa elimistössämme aikaan vastaavia, vaikkakin lievempiä fysiologisia muutoksia kuin metsäretki.

Seikkaile kotikaupungissa

Utelias elämänasenne on aivoille mannaa – rutiinit ja aina samojen polkujen tallaaminen taas tylsistyttävät terävänkin pään. Uudet asiat, kokemukset ja uusi ympäristö auttavat aivosoluja verkottumaan yhä tehokkaammin.

Ota tavoitteeksesi tehdä joka viikko jokin tuttu asia uudella tavalla. Hyppää vaikka bussiin ja suuntaa iltalenkille sinulle tuntemattomiin kotipaikkasi osiin. Liikkuminen tuntemattomassa ympäristössä on myös tietoista läsnäoloa ja pakottaa hyvällä tapaa elämään hetkessä. Keskittyminen tähän hetkeen on tietoisuustaitojen harjoittelua. Se on säännöllisenä saanut tutkimuksissa koehenkilöillä aikaan mitattavia muutoksia paitsi muistista vastaavilla aivoalueilla, myös stressinsietoon ja itsetuntoon osallistuvissa aivojen osissa.

Anna aikaa ystäville

Ihminen tarvitsee toisia ihmisiä. Yksinäisyys vaikuttaa aivoihimme samalla tapaa kuin fyysinen kipu. Se saa meidät herkistymään stressille, masennukselle ja ahdistukselle. Ystävät merkitsevät aivoille virikkeitä, sillä keskusteluissa aivot ahkeroivat.

Ystävyys edellyttää aktiivisuutta. Älä odota, että ystävältä pukkaa viestiä, vaan tee itse aloite: tartu puhelimeen, kirjaudu someen tai laita vaikka postikortti. Eikä koskaan ole liian myöhäistä saada uusia ystäviä. Kun uskaltautuu juttusille, ystävän voi löytää yllättävistäkin yhteyksistä, kuten puistokonsertista, koirapuistosta tai torikahvilasta.

Malta nukkua

Vaikka valoisat yöt houkuttelevat valvomaan, malta nukkua. Jo kahden kolmen tunnin päivittäinen univaje heikentää aivojen suorituskykyä huomattavasti. Unen aikana aivot lepäävät ja tallentavat tietoa muistiin.

Lomalla voit testata, nukutko tarpeeseesi nähden riittävästi. Mene illalla nukkumaan, kun nukuttaa ja herää aamulla ilman herätyskelloa. Kun uni pysyy kolmena peräkkäisenä yönä samanmittaisena, oma unentarpeesi on selvillä. Jätä kokeilun ajaksi vireystilaa kohottavat aineet, kuten kahvi, alkoholi ja kola- ja energiajuomat.

Jos helle haittaa nukkumista, levitä patja parvekkeelle, pystytä teltta tai ripusta riippumatto takapihalle – ja heräät aitoihin luonnon ääniin.

Herkuttele hyvässä seurassa

Kasvisten, hedelmien ja marjojen vitamiinit suojelevat aivoja ja saattavat ehkäistä masennusta. Kalan rasvahapot helpottavat uusien asioiden oppimista ja mieleen painamista. Syömisen tapa on kuitenkin hyvinvoinnin kannalta yhtä tärkeää kuin ruoan ravintoaineet: yhteisöllisyys ja ruoasta nauttiminen hellivät mieltä.

Kesällä ruokakutsujen järjestäminen on helppoa, kun torit ja tiskit pullistelevat kausiherkkuja. Kalliiksikaan ne eivät tule, jos kekkerit järjestetään nyyttäriperiaatteella. Jos ystäviä on vaikea saada yhteisen pöydän ääreen, innostuisivatkohan naapurit kerran kuussa kokoontuvasta ruokapiiristä?

Matkaa museoon, kipitä kesäteatteriin

Mielihyväkokemukset suojaavat mieltä, ja kulttuurista niitä saa – teki taidetta itse tai nautti siitä yleisönä. Kulttuuririentoihin ja -tilaisuuksiin osallistuva ihminen kokee olevansa osa yhteisöä, laajaa samanhenkisten ihmisten piiriä. Sosiaalisuus ja yhteenkuuluvaisuuden tunne lisäävät henkistä hyvinvointia. Kulttuurin harrastaja myös elää terveempänä ja keskimäärin kahdesta kolmeen vuotta pidempään kuin muut.

Taide tekee hyvää ilman hienostunutta leimaakin. Uimarannan hiekkalinnat, harrastajateatterin esitys ja huussin seinälle piirustuksista koottu näyttely tervehdyttävät yhtä lailla kuin ooppera tai kuuluisan taiteilijan teokset. Muista: taidetta ei tarvitse ymmärtää, riittää, että nauttii!

Neulo, näpertele, nikkaroi

Kudo ystävälle lapaset, nikkaroi linnunpönttö. Koet antamisen iloa ja onnistumisen elämyksiä. Uudet kuviot ja ohjeiden seuraaminen käyvät aivojumpasta ja suojaavat siten muistia. Käsitöiden teko auttaa myös keskittymään ja voi siten edistää uusien asioiden oppimista. Esimerkiksi vieraskielisestä televisio-ohjelmasta voi jäädä mieleen uusia sanoja ja fraaseja, kun neuloo televisiota katsellessa.

Neulominen lievittää stressiä: puikkojen kilkutuksessa on rytmi, joka vie käsityöharrastajan vastaavanlaiseen, meditatiiviseen tilaan kuin jalkojen liike juoksijan. Samanlaisena toistuva liike lisää mieli-hyvähormoni serotoniinin tuotantoa. Samaa hormonia löytyy synteettisenä masennuslääkkeistä.

Harrasta haukun kanssa

Koira on lenkki-kaveri ja perheenjäsen, joka voi tuoda omistajalleen samanhenkisistä ihmisistä koostuvan ystäväverkoston. Koostaan riippumatta se lisää varsinkin naisten turvallisuuden tunnetta. Pelkkä koiran hyväksyvä läsnäolo herättää ihmisessä myönteisiä tunteita.

Mitä parempi suhde ihmisellä koiraansa on, sitä onnellisempi hän on. Kaikki yhteinen tekeminen parantaa tätä suhdetta. Ideoita yhteiseen tekemiseen löydät vaikka paikallisesta koirakerhosta tai -koulusta. Jos oma rekku puuttuu, tarjoudu ystävän tai naapurin koiran lenkittäjäksi tai loma-hoitajaksi – kaikille tulee hyvä mieli!

Halaa ja helli

Mitä pidempään ihmisellä säilyy seksuaalinen suhde toiseen ihmiseen, sitä tyytyväisemmäksi hän kokee elämänsä. Koettu hyvinvointi heijastuu mielen hyvinvointiin. Seksuaalisuus ymmärretään valitettavan usein vain yhdyntänä, jolloin läheisyys ja muut hellyydenosoitukset jäävät. Todellisuudessa parisuhde voi hiipua läheisyyden tai kosketuksen kaipuuseen, muttei niinkään yhdyntöjen vähyyteen.

Jos koskettaminen tuntuu vieraalta, sitä kannattaa lisätä asteittain. Ota kumppania kädestä kesken kävelylenkin, istahda sohvalle kylki kumppanin kylkeen kiinni ja hiero hänen hartioitaan. Päivän päätteeksi voit vielä varmistaa rakkaaltasi kysymällä: Saitko tänään tarpeeksi hellyyttä?

Lähteet: Markku T. Hyyppä: Kulttuuri pidentää ikää, Duodecim 2014; Sirpa Arvonen: Metsämieli – luonnollinen menetelmä mielentaitoihin, Metsäkustannus 2014; Heimo Langinvainio: Hyvää elämää koiran kanssa – Koiran vaikutuksesta koiranomistajan hyvinvointiin ja onnellisuuteen, Suomen Kennelliiton julkaisuja 2/2016 ja tekstiiliopettajaliitto.fi.

teksti Virve Järvinen, kuvat iStockphoto

Asiantuntijana projektipäällikkö Maija Hansen, Suomen Mielenterveysseura

Julkaistu Terveydeksi! 2/2016