Mielessä | 24.09.2014
Missä onni luuraa?
Mitä tehdä, jos mieli on maassa ja alakulo valtaa koko kehon. Löytyvätkö onnen avaimet meistä itsestämme?
Tutkijat arvioivat, että noin 50 prosenttia onnellisuudesta on perinnöllistä ja 10–20 prosenttia riippuu ulkoisista olosuhteista. Loppuosuus riippuu omista asenteistamme ja siitä, miten suhtaudumme asioihin.
Onko onni siis ominaisuus vai taito?
– Toisaalta onni on ohimenevä tilanne, mutta myös taipumus säilyttää optimismi kaikissa tilanteissa. Kyse on siten elämänasenteesta, joka saattaa pohjautua tietynlaisiin taitoihin, vastaa lääkäri ja filosofi Antti S. Mattila.
Pessimistinen, synkkä elämänasenne ruokkii alakuloa. Se on voi olla vaarallista, koska siihen liittyy terveyshaittoja. Eräiden arvioiden mukaan alakulo voi lyhentää elämää jopa kymmenellä vuodella, ja syventyessään alavireinen mielentila saattaa johtaa masennukseen.
Kiitollisuusharjoitukset
Onnellisuuteen ja elämänasenteeseen voi itse vaikuttaa. Tutkimukset ja kokemus osoittavat, että onnellisuusharjoitukset ovat monesti tehokkaita ja nostavat mielialaa pitkäksi aikaa.
– Harjoituksia pitää toki tehdä säännöllisesti, kunnes niistä tulee elämäntapa. Suuri osa harjoituksista nojautuu näkökulman vaihtamiseen, Mattila sanoo.
Hän ehdottaa kokeilemaan harjoitusta, jossa miettii iltaisin kolme asiaa, jotka ovat sujuneet hyvin ja syitä siihen. Lisäksi on hyvä miettiä, miten hyviä kokemuksia voi saada myös tulevaisuudessa.
Kyky kiitollisuuteen on niin ikään oiva harjoitus. Onnelliset ihmiset ovat tyypillisesti kiitollisia siitä, mitä heillä jo on.
– Kerran viikossa on hyvä pohtia kolmea asiaa, joista on kiitollinen. Harjoitusta kannattaa jatkaa kymmenisen viikkoa. Samalla huomio alkaa kiinnittyä kunnossa oleviin asioihin.
Jos haluaa parantaa mielensä tyyneyttä, se onnistuu itämaiseen taitoon perustuvilla meditaatio- ja mindfulness-kursseilla. Ne kehittävät kykyä pysyä rauhallisina kiperissäkin tilanteissa.
– Useiden tutkimusten mukaan mindfulness eli tietoisuustaidot lisäävät onnellisuutta, ja niillä on myös terveysvaikutuksia. Yksi tapa harjoittaa mielensä keskittymiskykyä on tilanne, jossa omaa hengitystä seurataan ja mieli tyhjennetään ajatusten virrasta. Näin ihminen voi vähitellen oppia säätelemään mieltään ja saa sen kohdistetuksi haluamaansa suuntaan. Perustekniikan oppii parhaiten kurssilla, mutta sitä voi harjoitella myös itsekseen.
Varaa itsellesi huoliaika
Huolet kuuluvat elämään, mutta niiden alituisen vatvomisen tiedetään altistavan masennukselle. Yöstä toiseen jatkuvasta asioiden märehtimisestä ei ole hyötyä. Kierre pitää katkaista ajoissa, jotta saa nukuttua kunnon unet, noin 7–8 tuntia yössä.
– Jatkuvan murehtimisen sijaan voi esimerkiksi varata itselleen illasta erityisen huoliajan, jolloin keskittyy vain asioiden puintiin. Monet osaavatkin siirtää huolensa sille varatulle ajalle, eikä puolta tuntia kauempaa kukaan yleensä jaksa vatvoa, Mattila neuvoo.
Alakuloaan voi vähentää myös suuntaamalla huomionsa onnistumisiin. Mattila kehottaakin hehkuttamaan niitä.
– Onnistumiset luovat positiivisia tunnetiloja ja voittavat enemmän tilaa elämässämme. Tässäkin on kyse näkökulman vaihdon taidosta kohti hyviä kokemuksia. Positiivisia kokemuksia on hyvä olla kolme kertaa enemmän kuin negatiivisia.
Onnellisuuteen tarvitaan myös itsensä toteuttamista, kykyä päättää omista asioistaan ja kunnossa olevia sosiaalisia suhteita. Elämän tarkoituksellisuus ja merkityksellisyys nousevat siten tärkeiksi onnen rakennuspalikoiksi. Uusin tutkimus viittaakin siihen, että pelkkä ”hymynaamaonnellisuus” ei riitä useimmille ihmisille, vaikkei siitä haittaakaan liene.
Raha ja alkoholi eivät auta
– Lottovoittajista tehty tutkimus kertoo, että raha ei tuo eikä pysyvää onnea. Ne, jotka käyttävät rahansa toistensa hyväksi, esimerkiksi yhteisiin lomakokemuksiin, ovat tavallisesti onnellisempia kuin tavaran hankkijat. Myös hyvät teot esimerkiksi kolme kertaa viikossa lisäävät onnellisuutta. Näin huomio siirtyy omasta navasta muihin, Mattila kertoo.
Alkoholi ei poista alavireistä tunnetilaa. Se on salakavala piriste.
– Aluksi alkoholi kohottaa mielialaa, mutta useimmiten alakulo vain kasvaa, varsinkin seuraavana päivänä. Monet saattavat joutua syvenevään kierteeseen, ja kun alkoholin kulutus kasvaa, siihen jää koukkuun.
Mattila kannustaa hakemaan positiivista tunnetta muilla keinoin. Samalla on syytä tarkistaa, minkä verran yleensäkin käyttää alkoholia. Runsas käyttö lisää masennusriskiä. Juomatapa toki vaikuttaa: hyvässä seurassa nautittu kohtuumäärä voi olla jopa terveellinen.
Onnellisuuteen ei ole pikaeväitä. Erilaisten harjoituksen lisäksi myös säännöllinen liikunta on tärkeää elämäänsä tyytyväisille ihmisille. Lajilla sinänsä ei ole väliä, kunhan se on mielekästä ja palkitsevaa.
– Vaikka elämä saattaa joskus koetella hyvinkin kovakouraisesti, myös kovia kokeneista voi tulla onnellinen. Koettelemuksien jälkeen he ovat kasvaneet vähitellen vahvemmiksi, arvioineet elämänsä arvojärjestyksen uudestaan ja ymmärtäneet paremmin ihmissuhteidensa tärkeyden. Sosiaaliset taidot ovatkin keskeisiä onnellisille ihmisille, joten tunnetusti he viettävät paljon aikaa perheensä ja ystävien kanssa, Mattila sanoo.
Lisää tietoa
Stressi on kuormitustila
Stressi muistuttaa läheisesti masennusta. Stressissä on kyse kovasta kuormituksesta, burnout-tilanteesta, kun mikään ei tahdo enää sujua. Silloin kuormitusta täytyy alentaa.
Stressin ennaltaehkäisyksi kannattaa tehdä lista niistä asioista, jotka saavat oman akun hyrräämään. Kun alakulo iskee, listalla olevia asioita kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan, ettei stressi syvene masennukseksi.
Lisää tietoa
Masentunut ajoissa lääkäriin
Jos on vaikea selviytyä arkielämän tilanteista tai mielessä on itsetuhoisia ajatuksia, on syytä mennä lääkäriin. Masennuksen tunnistaa siitä, että samanaikaisesti esiintyy kaksi tunnetilaa: surua jostakin menetyksestä tai asiasta ja pettymys itseen. Masentunut saattaa tuntea jopa itseinhoa.
Masennusoireet ovat aina yksilöllisiä, joten kaikkia oireita ei välttämättä ilmene. Tyypillisimpiä ovat:
unihäiriöt: unettomuus, yöheräily, liika unimielialan lasku ja mielihyvän katoaminenitkuisuus ja mielenkiinnottomuusitsesyytöksetomien saavutusten ja kykyjen vähättelyvaikea aloittaa asioita ja tehdä päätöksiäeristäytyminen muista ihmisistätoimintakyvyn lasku, jolloin jää pois esimeriksi koulusta tai töistä
Lisälukemista: Onnentaidot – kohti hyvää elämää. Antti S. Mattila & Pekka Aarnisalo. D-pokkari, Duodecim 2012.
Teksti Henna Tanskanen, kuvat Tommi Tuomi
Asiantuntijana lääkäri ja filosofi Antti S. Mattila
Julkaistu Terveydeksi! 1/2014
