‹ Takaisin

Mielessä  |  25.05.2017

Päästä aivotkin lomalle

Aivotutkija kehottaa tekemään lomalla korjausliikkeitä. Pitkä vapaa on hyvä mahdollisuus palauttaa nukkuminen, syöminen ja liikkuminen oikeaan rytmiin.

Arkeen, pyhään ja lomaan tunkeutuva digimaailma lisää lyhytjänteisyyttä. Luonnollisen tarkkaavaisuuden kestoaika lyhenee. Jos joutuu hyppimään työtehtävästä toiseen tai poukkoilemaan medioissa, aivotkin mukautuvat pomppimiseen. Siksi loma on tarpeen rasituksesta palautumiseen.

− Jos totuttaa tarkkaavaisuutensa kissa­videon pituisiksi, alle puolen minuutin ­jaksoiksi, on vaikea keskittyä pidempään, muistuttaa aivo­tutkija Minna Huotilainen Helsingin yliopistosta.

Huotilaisen mukaan asiasta toiseen hyppiminen vaikuttaa myös muistiin ja luovuuteen. Työarjen pyörityksessä muistikapasiteetti alenee väkisinkin. Ysikymppinen isoäitikin tuntuu muistavan asioita paremmin kuin työllä aivonsa kuormittanut jälkikasvu.

Ei siis ihme, jos lomaa varten kerättyjä kirjoja ei jaksa lukea heti loman alussa. Romaanin lukeminen vaatii vähintään puolen tunnin keskittymisen. Lomalla kannattaa harjoitella kirjan lukemista kannesta kanteen ja rustailla vaikkapa sanaristikoita. Keskittymiskyvyn paraneminen on hyvä tuliainen töihin palatessa.

Aivot kaipaavat yllätyksiä

Lomalla on hyvä muuttaa rutiineja ja tehdä asioita eri tavalla kuin yleensä. Aivot innostuvat yllätyksistä. Hermosolujen synapseille kaikenlaiset kokemukset, riittävät virikkeet ja kiireettömät elämykset ovat sopivia ärsykkeitä. Synapsit aktivoituvat ja vahvistuvat uutta ja erilaista omaksuttaessa.

Aivotutkija panostaisi lomalla ennen kaikkea nukkumiseen, laatusyömiseen ja liikuntaan. Jos jokin näistä asioista on rempallaan, korjausliikkeitä ehtii tehdä kesän aikana.

− Jos valoisat kesäyöt häiritsevät nukkumista, pimennysverhot auttavat vuorokausirytmin säilyttämisessä. Jos ei ole liikunnallinen, kannattaa testata eri lajeja huvikseen ja hyödykseen. Kesäiset soutelut, halonhakkuut ja marjastukset ovat aivoterveellistä hyöty­liikuntaa. Ruokavalion pienikin viilaaminen on hyväksi. Oluen ja makkaran voi jättää vähemmälle, Huotilainen kannustaa.

− Tärkeintä on, että tekee lomalla sitä, mistä tykkää. Kaikenlainen puuhastelu on aivoille hyväksi, mutta niin on myös joutilaisuus.

Nauti luonnollisista virikkeistä

Huotilainen kehottaa kokeilemaan esimerkiksi kiinnostavaa kesäkurssia, jossa samalla oppii uutta. Jos tykkää kielistä, miksipä ei petraisi vanhaa taitoa tai opettelisi loman aikana kokonaan uutta kieltä.

− Aivot virittäytyvät uuteen tunnelmaan, jos vaihtaa maisemaa. Se onnistuu kotinurkillakin, aina ei tarvitse reissata. Voi käydä vaikka eri kaupassa kuin tavallisesti ja huristaa pyörällä perille. Pyörälaukku on aivoterveellinen hankinta, vinkkaa Huotilainen.

Yhteen lomaan ei kannata ympätä liikaa toiveita eikä velvoitteita. Suomen suvessa voi harvoin lötkötellä rannalla päivät pääksytysten. Toisaalta, tiukasti kesänsä raamittanut teho­lomailija ei ehdi nauttia, vaan lomasta tulee suorittamista.

Huotilainen kehuu Suomen suvea, joka on kuin luotu mielen hyvinvoinnille.

− Meille on annettu mahtavat elementit lomailun onnistumiseksi! Jokaisella suomalaisella on lyhyt matka luontoon: voi vetäytyä kesämökille, istuskella laiturilla tai mennä metsään. Aivoille on koko kesän tarjolla luonnollisia virikkeitä.

Bling, taas tuli viesti!

Lomalla on myös oikeus olla tavoittamattomissa.

− Jos pitää kaikki sähköiset välineet auki viestejä odotellen, riistää itse itseltään häiriötöntä aikaa. Lomalla kannattaa miettiä, kuinka tarpeellinen se viestistä kertova bling-ääni oikeasti on, Huotilainen sanoo.

Huotilaisen mukaan nuoret hallitsevat vanhempia työntekijöitä paremmin digikäyttäytymistään ja osaavat pistää laitteet äänettömälle. Vanhemmat työntekijät yrittävät useammin tehdä kaiken yhtä aikaa. Jokaista vempainta ja kaikkia kanavia käytetään ja katsotaan tiuhaan. Koukutus ei noin vain katoa loman ajaksi.

Lomaa kannattaa jakaa vuoden varrelle

Lomalle siirtyminen ei aina käy sujuvasti. Viimeisinä työpäivinä ennen lomaa mieli harhailee jo kesälaitumilla, mutta töitä on vielä tehtävänä. Eikä millään ehtisi tai jaksaisi.

− Lomalle lähdön paniikkia voi loiventaa ja ahdistusta hälventää jakamalla töitä. Jos töiden kannalta on vaikea pitää 4−5 viikon kesäloma, loma kannattaakin pitää kahdessa osassa, Huotilainen opastaa.

Valtaosa suomalaisista haluaa pitää vuosilomansa heinäkuussa, jolloin muu Eurooppa paiskii vielä töitä hiki hatussa. Jos työtehtävät ovat kansainvälisiä, kaksiosainen loma on usein helpompi järjestää.

− Pitääpä sitten lyhyitä lomia tai koko vuosi­loman yhteen putkeen, on hyvä tiedostaa, paljonko lomaa on käytettävänä. Jos töistä pääsee irrottautumaan vain muutamaksi päiväksi, ne kannattaa käyttää lomailuun ja nollata mielestään kaikki työasiat. Pidemmän loman vaikutus taas alkaa tuntua vasta ensimmäisen puolentoista viikon aikana. Kaikilla ei ole mahdollisuutta pitkään kesälomaan. Töistä voi irtautua myös toisin keinoin.

− Maksettu loma keskellä kesää on harvinaista luksusherkkua monille yrittäjille, freelancereille tai pienituloisille pätkätyöläisille. Heidän kannattaakin pitää minilomia sopivissa väleissä. Toisaalta, jos työ on kivaa ja siinä saa onnistumisia, aivot voivat hyvin ilman pitkiä lomiakin, Huotilainen kertoo.

Joskus voi myös tulla tilanne, ettei halua tyystin erkaantua työelämästä.

− Jos myyntitykki on hieronut isoja kauppoja ja päätös tulee loman aikana, varmasti hän haluaa tiedon heti. Muutoin asia vaivaa ja estää vapaa-ajasta nauttimisen.

Palautumista pitkin vuotta

Loman jälkeen uutta, korjattua elämänmallia voi hyvin jatkaa. Riittävä uni ja liikunta sekä monipuolinen ja terveellinen ruokavalio ovat aivoterveyden perusta.

Huotilainen muistuttaa, että loman pitäisi olla vain osa kokonaispalautumisen ketjua. Työpäiviä pitää tauottaa ja viikonloppuja rauhoittaa muulle touhuamiselle kuin työnteolle. Lisäksi pitäisi nukkuakin riittävästi.

Kiireen vuoksi palautuminen tahtoo unohtua ja etenkin unet pistetään jonotuslistalle.

− Jos on pitkään laiminlyönyt nukkumista, sitä ei osaa lomallakaan. Silloin herää helposti liian aikaisin tai nukkuu superpitkään. Nukkumista ei voi kuitenkaan kompensoida. Hyvän loman rakentaminen onnistuu parhaiten, jos osaa palautua pitkin vuotta, Huotilainen kertoo. Myös harrastukset ovat tärkeitä aivojen palautumisen kannalta. Luovat aivot eivät pääse oikeuksiinsa, jos työtehtäviä suoritetaan robotti­maisesti.

− Luovuus voi pulpahtaa pintaan koiraa ulkoiluttaessa tai missä tahansa puuhailussa, jossa ei ajattele liikaa. Joutenolo edistää luovuutta. Kun keho on rento, aivotkin rentoutuvat, Huotilainen kuvailee.

Lisää tietoa

Kunnioita lomaetikettiä

  • Lomaetiketti on työyhteisökysymys. Siksi esimerkiksi yhteydenpidosta loman aikana on hyvä sopia työpaikalla. Jos käytäntöjä halutaan muuttaa, siitäkin kannattaa keskustella.
  • Järjestä työsi ennen lomaa niin, ettei kenenkään tarvitse soitella perään. Sijaisen perehdytys ja delegointi auttavat. Jotkut tehtävät voivat odottaa myös loman ajan.
  • Jokaisella on oikeus olla tavoittamattomissa. Puhelimeen ei tarvitse vastata, meilejä ei ole pakko vilkuilla. Jos et halua lomanaikaisia yhteydenottoja työpaikalta, kerro se esimiehelle ja kollegoille.
  • Lomalle lähtiessä auki voi jäädä asioita, joista haluaisit tietoa ennen lomalta paluuta. Kerro, miten tiedon haluat: tekstarilla, meilitse vai puhelimitse.
  • Jos altistat itsesi kaikenlaiselle yhteydenpidolle ja työtehtävien hoitamiselle, kyse on etätyöstä, ei lomasta.


Teksti Tarja Västilä, kuvitus Mirkka Eskonen
Asiantuntijana aivotutkija Minna Huotilainen, Helsingin yliopisto

Julkaistu Terveydeksi 2/2017