‹ Takaisin

Terveys  |  22.09.2014

Aivokasvain – aivoille ajoissa apua

Aivoissa lymyävä kasvain on pelätyimpiä syövän muotoja. Pahamaineisuutta lisää se, että kasvaimen jäljille on usein vaikea päästä. Toivoa tuovat parantuneet tutkimus- ja hoitomenetelmät. Useimmiten jatkoaikaa on luvassa vuosia.

Aikuisten aivokasvaimet ovat salakavalia sairauksia: ne voivat varoitella melko huomaamattomin oirein jopa vuosikausia. Toisin kuin kuvitellaan, päänsärky on aikuisilla harvinainen ensioire, mutta lasten aivokasvaimissa sen sijaan tavallinen. Aikuisilla huomattavasti yleisempiä merkkejä ovat pienet epileptiset kohtaukset, jotka kestävät vain hetken.

– Jos käsi nykii tai jalka puutuu vain sekuntien ajan, ihminen ei välttämättä kiinnitä siihen huomiota. Myös lyhyet poissaolokohtaukset ja huimaus saattavat mennä muiden vaivojen, kuten jännitysniskan piikkiin, toteaa neurologian erikoislääkäri Merja Kallio Hyksin neurologian klinikan aivokasvainpoliklinikalta.

Ensimmäiset oireet voivat näkyä myös käytöksen muutoksina, väsymisenä, aloitekyvyttömyytenä ja hidastumisena. Sekä potilaat että lääkärit voivat nähdä oireiden taustalla ensin tavallisimpia syitä, kuten stressiä, uupumusta, niskajännitystä ja mielialaongelmia.

– Jos psyykkisiä syitä oireille ei löydy, lääkärin pitäisi havahtua selvittämään tilannetta tarkemmin. Diagnosoinnin nopeutuminen edellyttää lääkärikunnalta lisäkoulutusta henkisen suorituskyvyn ja epätyypillisten epileptisten kohtausten tunnistamiseen, Kallio sanoo.

Kasvain diagnosoidaan magneettikuvalla

Suomessa todetaan aikuisilla vuosittain noin 800 aivokasvainta. Yleisimpiä ovat meningeoomat ja glioomat. Aivokasvaimen voi saada missä iässä hyvänsä, mutta ikääntyminen kasvattaa riskiä.

Osa kasvaimista hälyttää selvästi sijaintinsa takia. Näkökenttäpuutokset, kaksoiskuvat, kuulon huonontuminen, halvausoireet ja puheeseen liittyvät häiriöt ovat oireita, jotka on helppo huomata. Epäily kasvaimesta antaa aiheen kuvantamiseen tietokonetomografialla tai magneettikuvauksella. Kuvat kertovat, missä päin aivoja kasvain sijaitsee ja kuinka suuri se on.

– Uudet kuvantamistekniikat mullistivat 20–30 vuotta sitten aivokasvainten diagnosoinnin. Samalla kasvaimiin liittynyt synkkä leima lähti hälvenemään.

Pelko kallon sisällä kytevästä kasvaimesta on silti ymmärrettävä. Epämääräiset oireet, joihin terveydenhuolto ei reagoi, voivat juoksuttaa ihmisiä lääkäriltä toiselle.

Kallio toivoo, että vastaanotolle tuleva ottaisi mukaan jonkun läheisen ihmisen, joka osaa kertoa havaitsemistaan muutoksista.

– Jos omituiset oireet ja huoli jatkuvat vahvoina, on mielestäni parempi varmistaa tilanne magneettikuvauksella kuin jättää potilas epätoivon partaalle. Kuvantamistulos antaa rauhan mielelle ja lopettaa turhat lääkärikäynnit, jolloin koko järjestelmä hyötyy.

Joskus kasvain on todettu potilaalta, joka on tuotu sairaalaan aivojen verenkiertohäiriöiden tai veritulppaepäilyn takia. Liuotushoito onkin vaihtunut syöpähoidoksi.

Kasvaimen luonne ratkaisee ennusteen

Kasvaimen luonne selvitetään kudosnäytteellä, joka saadaan leikkaamalla kasvainta tai ottamalla siitä näytepala.

– Tulosten odottelu on potilaalle psyykkisesti vaikeinta aikaa, jolloin joutuu varautumaan pahimpaan. Yleensä ahdistus helpottuu, kun tieto tilanteesta tarkentuu ja hoitosuunnitelma selkiytyy, Kallio toteaa.

Näytepalasta selviävät kasvaintyyppi, sen lähtökudos, pahanlaatuisuus, kasvunopeus ja osin ennuste. Kasvain voi olla lähtöisin esimerkiksi tuki- eli gliakudoksesta, aivokalvosta, verisuonista tai aivohermoista. Pahanlaatuisuus määritellään asteikolla 1–4, jossa ykkönen tarkoittaa hyvänlaatuista ja nelonen pahanlaatuisinta. Esimerkiksi meningeoomat ovat useimmiten ykkösluokkaan kuuluvia hyvänlaatuisia, tarkkarajaisia ja hitaasti kasvavia ja glioblastoomat nelosluokan ärhäköitä kasvaimia.

Tukikudoskasvaimet eli glioomat tunkeutuvat aivokudokseen, eikä niitä useimmiten pystytä poistamaan täydellisesti. Tavoitteena on silti kokonaispoisto tai osapoisto. Leikkaus on aina millimetrin tarkkaa työtä, jossa käytetään mikrokirurgista tekniikkaa.

– Joskus kasvain sijaitsee niin hankalassa paikassa tai on niin laaja-alainen, että kaikkea ei saada pois leikkaamalla. Silloin joudutaan tyytymään osapoistoon, jotta ei vahingoitettaisi esimerkiksi puhetta, kuuloa, näköä, tuntoa tai liikettä sääteleviä aivoalueita.

Ennuste riippuu ennen kaikkea pahanlaatuisuuden asteesta. Ihminen voi pärjätä hyvänlaatuisen kasvaimen kanssa loppuikänsä ja kakkos- ja kolmosluokan kasvainten kanssa jopa 10 vuotta. Vaikeimmissakin syöpätapauksissa jatkoaikaa voi olla joitakin vuosia.

Kasvaintyypin mukaan hoito

Hoito suunnitellaan aina kasvaintyypin mukaan yksilöllisesti. Hoitoon liitetään tarvittaessa säde- ja/tai solunsalpaajahoito. Myös uusiutuviin syöpiin voidaan kohdistaa hoitoja. pahanlaatuisimpien aivokasvainten hoidossa on käytetty niin sanottua boorineutronisädehoitoa, jota Hyks on antanut yhteistyössä VTT:n kanssa. Hoidon kehittäminen on kuitenkin kesken ja tulevaisuus epävarma.

Solunsalpaajien tehtävänä on estää syöpäsolujen jakautumista. Hoidossa käytetään sytostaatteja eli solunsalpaajia, jotka pystyvät kulkeutumaan verenkierrosta aivokudokseen. Harvinaisempi hoitomuoto on viedä leikkausonteloon tabletteja, joista liukenee solunsalpaajaa suoraan aivokudokseen.

Pahanlaatuisten aivokasvainten hoitoon on myös kehitteillä uusia geeni- ja rokotushoitoja.

Seurantaan skarppausta

Hoidon jälkeen potilaan tilaa seurataan kuvantamalla ja laboratoriokokein aluksi tiiviimmin ja sitten harvemmin. Pitkä seuranta on tarpeen, koska syöpä voi uusia vielä vuosien päästä. Seurannan ongelmana on usein järjestelmän hajanaisuus.

Seurantaan tarvittaisiin Kallion mukaan sekä neurologian poliklinikoiden asiantuntemusta että kasvaimiin ja niiden hoitoihin perehtyneiden erikoislääkärien tietämystä. Näin potilas saisi apua sekä neurologisiin oireisiin että itse kasvaimiin liittyviin kysymyksiin. Osa aivokasvaimen sairastaneista palaa työelämään. Suuri osa pystyy elämään melko normaalia arkea. Tilastot kertovat parantuneista hoitotuloksista: Suomessa oli viime vuonna yli 4 000 miestä ja noin 7 300 naista, joilla on joskus todettu aivokasvain.

 

Lisää tietoa

Aivokasvaimia montaa tyyppiä

Aivokasvain on yleisnimitys suurelle joukolle erilaisia kasvaimia.

Nimi - Lähtökudos

• Gliooma - Aivojen tukikudos

• astrosytooma - tähtisolu

• oligodendrogliooma - oligodendrosyytti

• oligoastrosytooma - yllä mainittujen sekoitus

• glioblastooma - pahanlaatuisin aivojen tukikudoskasvain

• ependymooma - aivokammioita verhoavat solut

• Meningeooma - Aivokalvosolut
• Hypofyysiadenooma - Aivolisäkkeen solut
• Neurinooma - Aivohermon tuppisolut
• Lymfooma - Imusolut
• Hemangioblastooma - Verisuonten solut

 

Oireiluun huomiota

Kasvainsolukko voi aiheuttaa oireita, jotka varsinkin alkuvaiheessa saattavat olla melko tavallisen tuntuisia ohimeneviä häivähdyksiä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa ne tutkitaan, sitä parempi on hoidon ennuste.

• epileptisiä kohtauksia, raajojen nykimistä, maiskuttelua, poissaolokohtauksia
• henkisen suorituskyvyn muutoksia: tarkkaavaisuuden, keskittymisen, puheen, muistin ja päättelyn vaikeuksia, hidastumista ja sosiaalisen kontrollikyvyn löystymistä
• päänsärkyä aamuisin tai uudenlaista päänsärkyä aikuisella
• halvausoireita, tasapainohäiriöitä, huimausta
• raajojen voiman heikkenemistä
• tuntopuutoksia, kasvojen tuntohäiriöitä, silmäluomen roikkuminen
• näkökenttäpuutoksia, kaksoiskuvia, kuulon heikkeneminen

 

Teksti Ritva-Liisa Sannemann, kuvitus Jussi Kaakinen

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Merja Kallio Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (Hyks) neurologian klinikan aivokasvainpoliklinikalta

Julkaistu Terveydeksi! 4/2012