‹ Takaisin

Terveys  |  08.09.2022   |  JAANA KALLIOKOSKI   |  MAXIM USIK

Katse silmiin

Sanotaan, että ikä ei tule yksin. Iän mukana yleistyvät myös silmätaudit, kuten ikärappeuma, glaukooma ja kaihi. Niiden varhainen toteaminen on tärkeää, jotta voidaan aloittaa hoito.

Ikärappeuma, glaukooma ja kaihi ovat kolme yleisintä ikäihmisen silmätautia. Ne kehittyvät vähitellen ja joskus salakavalasti, ja siksi viimeistään 45-vuotiaana on hyvä käydä tutkituttamassa silmänsä silmälääkärillä tai ainakin optikolla.

Sekä ikärappeuma että glaukooma ovat merkittäviä näkövamman aiheuttajia, sen sijaan kaihi voidaan hoitaa leikkauksella. Lohdullista on, että sekä ikärappeuman että kaihin ehkäisyyn voi vaikuttaa omilla elintavoilla toisin kuin glaukooman. Kaikkiin kolmeen tautiin liittyy myös joskus perinnöllinen alttius.

Merkittävin näkövammaa aiheuttava silmätauti

Ikärappeuma eli silmänpohjan tarkan näön alueen rappeuma on ylivoimaisesti tavallisin silmänpohjarappeuman muoto, joita on satoja erilaisia ja joista suurin osa harvinaisia. Ikärappeuma alkaa nostaa päätään yleensä 50–60 ikävuoden paikkeilla. Merkittävimmät riskitekijät ovat ylipaino ja tupakointi.

Ikärappeuma jaetaan kuivaan ja kosteaan muotoon. Näistä kuiva on paljon yleisempi ja yleensä lievempi, mutta joskus se voi kehittyä kosteaksi tautimuodoksi. Ikärappeuma syntyy silmän takanapaan, jossa on tarkan näön alue.

– Ikärappeuma vaurioittaa verkkokalvon terävän näön aluetta ja lukunäköä. Lukeminen ja tähtääminen vaikeutuvat, mutta tauti ei niinkään uhkaa liikkumisnäköä eikä myöskään sokeuta täysin, silmätautien erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston silmätautiopin professori Tero Kivelä toteaa.

Erityisesti kostea ikärappeuma on ikäihmisille näkövammaa aiheuttava tauti. Siinä silmänpohjaan verkkokalvon alle kasvaa uudissuonia, jotka tihkuvat ja aiheuttavat turvotusta ja verenvuotoa. Niiden myötä näön tarkkuus heikkenee, jolloin lukeminen ja television katsominen vaikeutuvat.

– Silmälääkärin on mahdollista nähdä varhaisetkin muutokset silmänpohjaa tutkittaessa. Myös osassa optikkoliikkeistä voidaan ottaa silmänpohjavalokuvia, joista ne näkyvät.

Kuvat eivät kuitenkaan aina kerro koko totuutta: silmänpohja voi näyttää hyvinkin ”kuluneelta”, ja silti näkö voi olla vielä varsin tarkka, ja päinvastoin.

Silmän rakenne.

Kosteaa ikärappeumaa voidaan hoitaa

Kuivaan ikärappeumaan ei ole elintapamuutosten lisäksi hoitoa. Tauti etenee ikääntymisen myötä hitaasti, on usein lievä ja aiheuttaa harvoin näkövammaa.

Nopeasti etenevään kosteaan ikärappeumaan, joita on kolmannes ikärappeumata­pauksista, on olemassa tehokkaita hoitoja.

– Pistoshoidoilla voidaan palauttaa heikentynyttä näköä. Hoito kuivattaa uudissuonet ja pysäyttää taudin etenemisen myös tiivistämällä verisuonia, Kivelä avaa.

Pistoshoitoja joudutaan toistamaan säännöllisesti. Kivelän kokemuksen mukaan joillekin riittää viidestä kuuteen pistosta, toiset tarvitsevat peräti 30–40 pistosta.

Ikärappeuma tulee yleensä ensin yhteen silmään. Jos varhaisia muutoksia on jo todettu, kannattaa säännöllisesti peittää toinen silmä kerrallaan ja tutkia näköään.

– Ruutupaperi ja pieni teksti on hyvä testi. Jos viivat alkavat kiemurrella ja teksti näyttää sumealta jommallakummalla silmällä, on kiire mennä silmälääkäriin.

Salakavala glaukooma

Glaukooma on näköhermoa vaurioittava etenevä tauti, joka aiheuttaa vaurioita aluksi näkö­kentän reunaosiin heikentämättä lukunäköä. Valtaosalla glaukooma liittyy ikääntymiseen.

Pitkälle edenneessä glaukoomassa potilas ei näe reunaosilla mitään. Lukunäkö menetetään viimeisenä.

– Näkökentässä tapahtuneita muutoksia ei pitkään itse aisti, sillä keskushermostolla on taipumus lisätä näkökenttään samanlaista materiaalia kuin siinä oikeasti on, Kivelä toteaa.

Glaukoomasta puhutaan joskus silmänpainetautina, mutta Kivelän mukaan vain noin puolella glaukoomapotilaista on silmänpaine koholla. Siksikin glaukooma on niin salakavala tauti.

Jos silmänpaine on koholla, glaukooma on helppo seuloa. Sen sijaan niillä, joilla silmänpaine ei ole koholla eikä näkö ole heikentynyt, tauti on usein jo pitkällä ennen kuin se löydetään.

– Tällöin glaukooma löytyy vain tutkimalla silmänpohjaa ja arvioimalla näköhermon ja verkkokalvon hermosäekerroksen rakennetta, jotka taudin alkuvaiheessa on vaikea erottaa poikkeavasta, Kivelä avaa.

Glaukooman hoito

Kivelä suosittelee mittauttamaan silmänpaineen silmä- tai yleislääkärillä tai ainakin optikolla aika ajoin, kun on täyttänyt 45 vuotta. Jos silmänpaineet ovat normaalit, kannattaa käydä aika ajoin tutkituttamassa myös silmänpohja silmälääkärillä.

Rakenteen tutkimisen lisäksi glaukoomaa diagnosoidaan näkökenttätutkimuksella. Siinä kartoitetaan ääreisnäön laajuutta ja mahdollisia puutoksia näkökentässä.

Glaukoomassa menetettyä näköä ei voida hoidon avulla palauttaa. Keskeistä on silmänpaineen alentaminen – myös niillä, joilla on diagnosoitu glaukooma mutta ei kohonnutta silmänpainetta.

Hoito aloitetaan yleensä prostaglandiinin kaltaisella lääkkeellä silmätippojen muodossa. Tarvittaessa hoitoa voidaan jatkaa kirurgisesti tai laserhoidolla.

Laserilla joko helpotetaan nesteen poistumista tai tuhotaan nestettä erittävää kudosta ja alennetaan siten painetta. Kirurgisesti silmän seinämään voidaan tehdä venttiilejä joko leikkaamalla tai asettamalla seinämään putkia, joiden avulla nestettä voidaan kanavoida silmän sisältä ulkopuolelle.

Puolet yli 60-vuotiaista saa kaihin

Kaihi on mykiön eli linssin samentuma, joka heikentää näköä. Samentunut mykiö läpäisee huonosti valoa. Kaihin oireita ovat heikentynyt näöntarkkuus ja kontrastinäkö sekä häikäistyminen vastaan tulevista valoista pimeässä.

Ikääntyminen on merkittävin kaihia aiheuttava tekijä. Ikääntyessä mykiön aineenvaihdunta heikkenee ja rakenteet voivat rappeutua.

– Käytännössä jokainen, joka elää tarpeeksi pitkään, saa kaihin. Tilastojen mukaan puolella yli 60-vuotiaista on jonkin asteista kaihia, Kivelä toteaa.

Toisaalta kaihin syntyyn vaikuttavat samat elintapatekijät kuin ikärappeumaan eli ylipaino ja tupakointi. Siksi omilla elintavoilla voi merkittävästi pienentä riskiä saada kaihi eli lykätä sitä myöhemmäksi.

Kaihiin on olemassa Käypä hoito -suositus. Kaihin ainoa hoito on leikkaus. Siinä oman mykiön tilalle asennetaan tekomykiö, ja samalla silmän taittovoimaa voidaan säätää.

Kuivat silmät?

Silmäsairauksia sairastavilla silmät tyypillisesti kuivuvat. Kuivuutta voi hoitaa apteekista saatavilla kosteuttavilla tipoilla, joita saa ilman reseptiä.

– Kostutustippoja voi käyttää niin usein kuin on tarve. Tippoja on useita erilaisia, kannattaa kysyä apteekista neuvoa, apteekkari Anu Töyräs vinkkaa.

Jos käyttää silmiin lääketippoja, niitä ja kosteuttavia tippoja ei saa laittaa peräjälkeen, sillä ne laimentavat toistensa vaikutusta.

– Ensin silmään laitetaan lääketipat, sitten odotellaan vähintään vartti ja vasta sen jälkeen lisätään kosteuttavat tipat.

Töyräs suosittelee aina katsomaan sekä lääke- että kosteuttavien tippojen käyttöajan pakkauksen avaamisen jälkeen. Usein sekä lääkkeistä että kostutustipoista on saatavilla myös kertakäyttöpipettejä, jotka eivät sisällä säilöntäaineita.

– Kannattaa myös tarkistaa, missä silmävalmistetta pitää säilyttää, huoneenlämmössä vai jääkaapissa.

Tipan laitto silmään sujuu vaivattomasti peilin edessä raottamalla alaluomea, jonne tippa pudotetaan. Sen jälkeen voi sormella painaa silmän sisäkulmaa kohti nenänvartta. Se sulkee kyynelkanavan kiinni.

Joskus silmätippoja on vaikea saada tiputettua silmään. Apteekista on saatavilla ilmaisia tiputusapuvälineitä, jotka helpottavat lääkkeen annostelua.

Asiantuntijana silmätautien erikoislääkäri ja Helsingin yliopiston silmätautiopin professori Tero Kivelä ja apteekkari Anu Töyräs Kärsämäen apteekista.

Julkaistu Terveydeksi! 3/2022

Apteekki

APTEEKKIHAKU