‹ Takaisin

Hoidossa  |  26.05.2017

OIkeanlainen liikunta helpottaa astmaoireita

Marika Vigrenin astma puhkesi 20-vuotiaana poskiontelotulehduskierteen aikana. Elämää helpottavat oikea lääkitys, liikunta, myönteinen asenne ja toisten astmaatikkojen tuki.

Vuoden 2002 välivuosi hampurilaisravintolan autoluukulla toi tamperelaiselle Marika Vigrenille, 35, toistuvat poski­ontelotulehdukset ja tikahduttavan yskän. Kun Vigrenin poski­onteloita hoidettiin erikoissairaanhoidossa, tulehduskipulääke ibuprofeenin laukaisema hengenahdistus ja keuhkokuume-epäily johdattivat lääkärit astma-diagnoosiin.

Astma on keuhkoputkiston tulehduksellinen tila, jonka puhkeamiseen vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä. Vigrenillä on ei-allerginen astma, jonka laukaisi todennäköisesti työskentely jatkuvassa ilmanvaihtelussa, pakkasesta ja pakokaasusta lämpimään sisäilmaan.

− Minulla on myös perinnöllinen alttius astmaan. Isoäidilläni oli vaikea astma ja kuopukseni sairastui astmaan vauvana.

Allergia- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaan mukaan astmaan sairastutaan usein monen asian summana.

− Tavallista on, että pitkittyneen flunssan jälkeen yskä jää päälle ja lopulta diagnosoidaan astma. Sairastumisen taustalla on useita tekijöitä, joista perimän lisäksi riskiä kasvattavat erityisesti tupakointi ja lapsuuden aikainen passiivinen tupakointi. Rakennuksen kosteus­vaurio on myös yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä.

Astman hoito on tehokkainta, kun se aloitetaan varhaisessa vaiheessa. Siksi on suositeltavaa hakeutua tutkimuksiin heti, kun huomaa pitkittynyttä yöaikaista yskää, liman nousua kurkkuun ja hengenahdistusta.

Lääkehoito oireiden mukaan

Vigrenin oireet pysyivät useita vuosia kurissa tavallisilla sisäänhengitettävillä lääkkeillä, jotka hoitavat ja avaavat keuhkoputkia.

− Muutamia vuosia sitten minulle vaihdettiin hienojakoisempi sisäänhengitettävä lääke, joka menee paremmin perille pieniin keuhko­putkiin. Nyt käytän jauhemaisten lääkkeiden sijaan sumutemaisia lääkkeitä. Minulle on suunniteltu biologisen lääkkeen kokeilua, mutta haluaisin jättää sen viimeiseksi oljenkorreksi mahdollisia vaikeampia aikoja varten.

Flunssan aikana ja siitä kuntoutuessaan Vigren tarvitsee keuhkoputkia avaavaa lääkettä hoitavan lisäksi ja tablettina otettavan kortisonikuurin. Astmaatikon on tärkeä oppia itse huomaamaan lääkkeiden riittämätön teho.

− Liikkuessa sen huomaa helposti, kun sykkeen noustua alkaa pyörryttää ja heikottaa. Muutenkin hengitys muuttuu pinnalliseksi ja syvään hengittäminen alkaa yskittää. Aamu­öinen yskä alkaa myös, Vigren kertoo.

Vaikka Vigrenillä on nytkin menossa kortisonitablettikuuri, on hän omasta mielestään hyvässä kunnossa ja elää tavallista lapsiperheen arkea. Hyvä tukiverkko auttaa tarpeen mukaan kahden pojan hoidossa, eikä Vigren ota siivouksestakaan isompaa stressiä.

Vuorenmaan mukaan asenne on oikea. Helposti puhdistettavat materiaalit ja tehokas imuri ovat tärkeitä, mutta muuten kodin siivouk­sessa kannattaa kuunnella oireita.

− Jos alkaa tulla yöaikaista yskimistä, on syytä siivota. Jokapäiväistä pölyjen pyyhkimistä ja imurointia ei tarvita. Tiedämme, että lapsuusajan liian hygieeninen ympäristö altistaa allergisoitumiselle.

Astmaatikko on usein allergikko

Yleisin astmatyyppi on allerginen astma. Myös Vigrenin astman epäiltiin ensin johtuvan lapsuudenkodin kissasta.

− Muistan ikuisesti terveyskeskuslääkärin sanat: ”Pitäisikö meidän se kissa tapattaa?” Vigren kertoo muistosta nyt huvittuneena.

− Kissaa ei tapettu, se sai jäädä lapsuudenkotiini, ja otin myös omaan kotiini kissan, eivätkä oireeni pahentuneet.

Astmaa sairastaa noin kymmenen prosenttia suomalaisista ja 70 prosentilla astmaatikoista on myös allergista nuhaa. Koska nenä ja keuhkot ovat samaa hengitystieverkostoa, voi hoitamaton allerginen nuha olla hankalina pysyvien astmaoireiden syy.

− Allergisessa astmassa tulehduksen taustalla on usein eläin- tai siitepölyallergia. Allerginen astma voi oireilla vain siitepölykautena, jolloin lääkitystä tarvitaan kausittain. Astma on aaltoileva sairaus, mutta sairastuneella säilyy aina taipumus oireiluun, kertoo Vuorenmaa.

Vigren on iloinen, ettei hänen tarvitse huomioida näitä asioita arjessaan.

− Astman takia minun on hankala ulkoilla talvella, koska pienikin pakkanen alkaa yskittää. Harrastan suunnistusta ja ulkoilen paljon keväisin, kesäisin ja syksyisin. On ihanaa, etteivät siitepölyt pahenna oireiluani.

Liikunta on tärkeä hoitomuoto

Liikunta on Vigrenille iso osa itsehoitoa.

− Suunnistus on mukava liikuntamuoto, koska siinä saa sopivasti muuta ajateltavaa, eikä ehdi keskittyä hengityksen seuraamiseen.

− Moni ajattelee, että astmadiagnoosin saatuaan ei voi enää liikkua. Se on päinvastoin. Liikunta harjaannuttaa hengityslihaksia eli auttaa astman oireisiin, Vuorenmaa sanoo.

Vuorenmaa suosittelee etsimään mieluisan liikuntamuodon ja käyttämään avaavaa lääkettä ennen liikuntasuoritusta. Astmaatikon on tärkeä kuunnella kehoaan ja välttää kovaa rasitusta pahimman oireilun aikana.

Vigren myöntää, että tasapainoilu liikkumisen kanssa on joskus hankalaa.

− Välillä tekee mieli lähteä liikkumaan kovempaa kuin jaksaisi. On tärkeää kuunnella itseään ja tehdä sen mukaan.

Vuorenmaa muistuttaa, että allergisen astmaatikon kannattaa välttää lenkkeilyä pahimman katu- tai siitepölyn aikaan.

Suurimmat haasteet liittyvät työhön

Liikunnan lisäksi Vigren saa voimaa arkeensa vertaistuesta. Ihmisiltä, jotka elävät saman sairauden kanssa, löytyy paras ymmärrys.

− Olen aina ajatellut, että kaikilla on vaivansa, minulla nämä omani. Negatiivisuudessa vellominen ei auta, mutta huonoina päivinä on hyvä saada purkaa pahaa oloaan. Se on parempi tehdä vertaisen kanssa, koska heiltä löytyy ymmärrystä. Samalla säästää läheisiään liian isolta kuormalta.

Tällä hetkellä Vigren kokee astman vaikuttavan elämässään eniten työuran suunnitteluun. Vigren on ammatiltaan kätilö ja terveyden­hoitaja, ja hän teki kätilöntöitä vielä ennen kuopuksensa syntymää. Ongelmia aiheuttavat etenkin sisäilmaoireilu ja kolmivuorotyö.

− Minulle tulee huonossa sisäilmassa nopeasti tukkoinen, epämukava ja kuumeinen olo. On hankala hakea töitä, jos ei ole varmuutta, voiko työskennellä työpaikan tiloissa. Kolmivuorotyössä ongelmia aiheuttavat aikaiset aamut, koska olen usein aamuisin todella tukkoinen, ja oloni on väsynyt ja raskas ennen kuin elimistöni lähtee käyntiin. Öiden sujuminen ja nukkuminen ovat myös aina vähän epävarmoja. Yövuorot ovat olleet minulle aina helpoimpia.

Vigren tekee nyt myyntityötä kotona ja hoitaa samalla astmaa sairastavaa 2,5-vuotiasta poikaansa.

− Tämä järjestely sopii minulle nyt tosi hyvin, sillä voin tehdä työtä omassa tahdissani, huonoina päivinä vähemmän, parempina enemmän. Hyviä päiviä on onneksi paljon enemmän, etenkin, kun osaa nähdä asioissa positiiviset puolet.

Astmalääke on osattava ottaa oikein

Astmaan käytetään kahta eri tavoin vaikuttavaa sisäänhengitettävää eli inhaloitavaa lääkettä. Kortisoni­pohjainen hoitava lääke on ensisijainen astmalääke. Sitä käytetään säännöllisesti, ja sen teho alkaa noin viikon käytön jälkeen. Toisen astmalääkkeen tehtävä on laajentaa keuhkoputkia, jotka ovat astmaatikolla supistuneet. Tätä avaavaa lääkettä käytetään tarvittaessa.

− Avaavasta lääkkeestä voi tulla ohimeneviä, vaarattomia haittavaikutuksia, kuten vapinaa ja sydämen tykyttelyä, kertoo Allergia- ja astmaliiton asiantuntija Anne Vuorenmaa.

Hengitettävien astmalääkkeiden tehoon vaikuttaa ratkaisevasti oikea inhalaatiotekniikka. Sekä hoitavaa että avaavaa lääkettä on olemassa kahdella eri tavalla inhaloitavassa muodossa. Sumutemainen lääke hengitetään hitaasti ja rauhallisesti tilanjatkeen kanssa tai ilman. Jauhemainen lääke otetaan suoraan inhalaattorista napakasti sisään hengittäen.

− On erittäin tärkeää, että hoitohenkilökunta opettaa oikean inhalaatiotekniikan ja että apteekissa farmaseutti vielä varmistaa sen. Pelkkä kirjallinen ohje ei riitä.

Jos lääke ei tehoa, kannattaa tekniikka tarkastuttaa.

− Riittävä sisäänhengitysvoimakkuus pystytään tarkastamaan PEF-mittarilla hoitavassa yksikössä.

Sisäänhengitettävät lääkkeet eivät aina riitä vaikean astman hoitoon. Silloin käytetään kortisonitablettikuuria. Hyvin vaikeissa tapauksissa voidaan kokeilla solutasolla vaikuttavia biologisia lääkkeitä.

− Tämä lääke annetaan pistoksena erikoissairaan­hoidossa. Tällä hetkellä sitä käytetään Suomessa vain muutamilla astmaatikoilla.

Allergia- ja astmaliiton neuvontanumero palvelee ma–to valtakunnallisesti numerossa 0600 144 19.

Teksti Marjaana Roponen
Kuvat Sami Reivinen

Asiantuntija Anne Vuorenmaa, Allergia- ja astmaliitto

Julkaistu Terveydeksi 2/2017

Annosteluvideoihin >