‹ Takaisin

Terveys  |  24.04.2017

Selätä siitepöly

Siitepölyn aiheuttamista allergiaoireista ei kannata kärsiä turhaan. Apteekin hyllystä löytyy monia tehokkaita ja turvallisia valmisteita, jotka lievittävät kiusallisia oireita.

Tampereen Apteekkimaailman ovi alkaa käydä tiuhaan viimeistään toukokuun alussa. Kuten muutkaan suomalaiset, tamperelaiset eivät välty keväiseltä kiusalta, siitepölyallergialta.

− Herkimmät saattavat saada oireita jo helmikuussa, jos siitepölyhiukkasia kulkeutuu kauempaa Suomeen. Leppä aloittaa kukintansa ensimmäisenä, eteläisessä Suomessa jo maaliskuussa. Yleisin siitepölyallergian aiheuttaja on koivu, joka kukkii kuukautta myöhemmin, kertoo farmaseutti Kaisu Pöykkö.

Kesällä alkaa allergisten toinen aivastuskausi. Eri heinäkasvit saattavat aiheuttaa oireita jo kesäkuun alusta elokuun loppuun. Heinäkuun puolivälistä lähtien pujo alkaa puskea siitepölyä. Ilmassa voi leijua myös oireita aiheuttavia homeitiöitä keväästä syksyyn.

Maantieteellinen sijainti vaikuttaa: etelän asukkaat potevat kahta kuukautta pohjoissuomalaista aiemmin. Ilman hiukkaspitoisuus voi myös vaihdella eri vuosina.

Talvien lämpeneminen aiheuttaa sen, että kasvit alkavat kukkia yhä aikaisemmin. Tällöin myös siitepölykausi pitenee.

Älä odota kukinta-aikaa

Siitepölyallergiasta kärsivä tunnistaa oireet: aivastuttaa, ja nenä ja silmät kutisevat sekä vetistävät. Korvat ja kurkkukin voivat kutista, silmät punoittaa ja kirvellä sekä nenä mennä tukkoon. Astmaatikkojen oireet saattavat pahentua siitepölykautena.

− Lisäksi olo voi olla voimaton, monet tuntevat itsensä väsyneiksi. Siitepölyallergia vaikuttaa toimintakykyyn ja elämänlaatuun, Pöykkö lisää.

Itsehoito on syytä aloittaa hyvissä ajoin, jotta lääkkeestä saadaan heti paras teho.

− Ei kannata odottaa virallista kukinta-aikaa, silloin voi olla oireiden kannalta jo liian myöhäistä. Tampereen korkeudella hoitaminen olisi hyvä aloittaa yleensä viimeistään vappuna. Siitepölykausi yllättää allergikot joka vuosi, vaikka lääke voisi olla kotona jo valmiina.

Ennen lääkkeeseen turvautumista voi tunnustella oloaan. Mahdollista on, että oireet häviävät muutamassa päivässä. Apteekin ammattilaisiin voi turvautua, jos on epävarma niiskutuksen syystä.

− Jos näyttää siltä, että kyse on allergiasta, suosittelemme kokeilemaan itsehoitolääkettä. Hoitamattomassa allergisessa nuhassa piilee riski sairastua astmaan, muistuttaa Pöykkö.

Tarkkuutta lääkitykseen

Apteekin henkilökunta on siitepölykautenakin valppaana. Pöykön mukaan on tärkeää selvittää, millaisista oireista ihminen kärsii ja onko hän turvautunut itsehoito-lääkkeeseen jo pidemmän aikaa.

− Jos asiakkaalla on esimerkiksi silmäoireita, pitää miettiä, johtuvatko ne kuivuudesta vai allergiasta. Jos silmien kuivumista hoitaa allergialääkkeellä, se vain kuivattaa lisää.

Monille allergia-asiakkaille apteekissa piipahtaminen on automaatio, eikä lääkitystä sen kummemmin mietitä. Siksi farmaseuttinen asiantuntemus on paikallaan.

− Jos allergikko on lapsi, ohjaamme hänet herkästi lääkärin puheille. Aikuisten ja nuorten sekä raskaana olevien lieviin oireisiin löytyy kyllä apteekista helpotusta. Itsehoitoa voi kokeilla parisen viikkoa. Jos se ei auta tai on hengenahdistusta, on paras käydä lääkärissä.

Antihistamiineista siedätykseen

Yleisin ja ensisijaisin itsehoitolääke allergiaan on suun kautta otettava antihistamiini. Koska antihistamiineja on erilaisia, eri valmisteissa vaikuttavat aineet vaihtelevat. Jos jokin valmiste ei tunnu tehoavan, voi kokeilla toista.

Pöykkö neuvoo ottamaan allergiatabletin jo illalla, jolloin vaikutus saadaan aamuksi. Lisäksi antihistamiinia saa paikallishoitona, nenäsumutteena ja silmätippoina. Nenän tukkoisuuteen auttaa parhaiten kortisonisuihke.

Jos allerginen nuha on niin vaikea, ettei histamiineista tai paikallisesta kortisonista ole apua, on syytä käydä lääkärissä. Lääkäri voi arvioida siedätyshoidon tarpeen. Useamman vuoden kestävä hoito aloitetaan alkusyksystä. Jos lasten allergista nuhaa hoidetaan siedättäen, riski sairastua astmaan vähenee ja lapsi voi välttyä uusilta allergioilta.

Kotikonstit avuksi

Siitepölystä kärsivän kannattaa miettiä myös muita keinoja kuin lääkitystä. Pöykkö neuvoo hankkimaan kotiin nenäkannun, jolla voi huuhdella allergeenit ja katupölyn pois limakalvoilta.

− Huuhtelu helpottaa oloa siitepölyaikana. Lisäksi illalla voi pestä hiukset, jotta niihin kertyneet hiukkaset eivät yöllä jauhaudu hienoksi tyynyliinalle. Tyynyliinaa voi vaihtaa usein, niin välttyy aamuiselta tukkoisuudelta.

Konsteja on monia: ikkunat on syytä pitää kiinni, sisälle ei tuoda luonnonkukkia eikä pyykkejä kuivateta ulkoilmassa.

Sietokyky kasvuun

Pahimmassa tapauksessa allergikko voi oireilla maaliskuusta syyskuulle, kun siitepölykausi alkaa entistä aikaisemmin ja myös siitepölymäärä on ilmassa lisääntynyt.

Iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri, emeritus-professori Tari Haahtela patistaa siirtymään välttämismentaliteetista sietokyvyn lisäämiseen, jos oireiden kanssa pärjää joko ilman hoitoa tai itsehoito-lääkkein.

− Metsässä voi liikkua, heinään mennä ja käydä koiraperheessä päiväkahvilla. Näin lisää sietokykyä. Eikä ole synti pidättäytyä lääkkeistä, sillä seuraava päivä voi olla oireeton.

Mutta jos oireet tuntuvat pahenevan vuosi vuodelta, siedätyshoito on paikallaan.

− Se on nykyään helpompaa kuin ennen. Pistosten lisäksi on saatavilla suun kautta otettavia siedätyslääkkeitä niin koivun kuin heinien siitepölyn aiheuttamaan allergiaan, Haahtela kertoo.

Lisää tietoa

Käänny farmaseutin puoleen

Vaikka noin 20 prosenttia suomalaisista kärsii allergia-oireista siitepölykautena, valtaosalla oireet ovat lieviä. Lievät oireet eivät hoitamattomina välttämättä edes pahene. Kansallisen allergiaohjelman mukaan suomalaisiinkin on iskostunut tarpeetonta allergiapelkoa.

− Hämeenlinnassa tehtiin 20 vuoden ajan seurantatutkimusta, joka osoitti, että nuorten nuha- ja astma-potilaiden keskimääräinen oireilu pysyi samalla tasolla tai jopa lieventyi, kertoo emeritusprofessori Tari Haahtela.

Itsehoitolääkkeitä käytetään siitepölyallergian hoitoon yhä enemmän: kulutus on kasvanut viime vuosina yli 50 prosenttia. Lievistäkin oireista kärsivät turvautuvat herkästi etenkin antihistamiiniin. Herää kysymys, osaammeko hankkia oikeita lääkkeitä ja käyttää niitä oikein.

− Terveydenhuollon ammattilaisten tehtävä on poimia ne potilaat, jotka kaipaavat hoitoa. Apteekissa kannattaa keskustella farmaseutin kanssa oireistaan. On hyvä, että itsehoitolääkkeitä on olemassa, mutta itse tehty diagnoosi voi olla väärä, toteaa Haahtela.

Mallia ei siis kannata ottaa niiskuttavan perheenjäsenen oireista ja niihin tepsivästä itsehoitolääkkeestä. Tuttavan suosituksiinkin on syytä suhtautua varauksella. Keväinen katupölykin on usein silmien ja nenän ärsytysoireiden syy allergian sijaan.

Haahtela muistuttaa, että Kansallisessa allergia-ohjelmassakin omahoito tarkoittaa nimenomaan ohjattua omahoitoa.

− Apteekissa on koulutettua henkilökuntaa ja kyky ohjata omahoitoa eli neuvoa, millaisiin oireisiin ja miten itsehoitolääkettä käytetään, sekä kertoa mahdollisista haittavaikutuksista.

Haahtela korostaa, että astmatyyppinen oireilu on hoidettava varhaisessa vaiheessa. Jos siitepölykautena oireina on yskää, limannousua, hengenahdistusta tai vinkunaa, on syytä käydä lääkärissä. Itsehoitolääkkeisiin ei kannata turvautua, jotta allergia ei kehittyisi huonompaan suuntaan.

Ohjattu omahoito on erityisen tärkeää astmaatikoille niin, että potilas osaa itse estää pahenemisvaiheet ajoissa. Kun astmaa sairastava käy hakemassa reseptilääkkeensä, vuoropuhelu farmaseutin kanssa on paikallaan: Milloin käyttää avaavaa, milloin tulehdusta hoitavaa lääkettä? Onko inhalaatiotekniikka hallussa? Ja jos kotona on käytössä PEF-mittari, osaako astmaatikko puhaltaa mittariinsa ja saada näin oikeaa seuranta-tietoa?

Kysy ensin apteekista!

Itsehoitolääkkeet ovat turvallisia oikein käytettyinä. Väärällä annostuksella tai väärään käyttötarkoitukseen otettuna niillä voi kuitenkin saada aikaan enemmän haittaa kuin hyötyä. Hälyttävät oireet saattavat peittyä, voi ilmetä haittavaikutuksia tai oikea vaiva saattaa jäädä kokonaan huomaamatta.

Apteekkien kampanjalla halutaan korostaa itsehoitolääkkeiden oikeaa ja turvallista käyttöä. Maaliskuun alusta lähtien teemana on allergian itsehoito. Apteekin asiantuntija pystyy arvioimaan allergian itsehoitolääkkeiden soveltuvuuden ja ohjaamaan niiden oikeassa käytössä. Tarvittaessa asiakas ohjataan lääkäriin.

Jo pidempään käytössä olleiden lääkkeiden tehoa ja vaikutuksia on hyvä seurata ja aika ajoin arvioida. Tästä muistutetaan 19.3. vietettävänä Lääkehoidon päivänä. Apteekin asian-tuntijat vastaavat aina mielellään kaikkiin lääke-hoitoon liittyviin kysymyksiin.

Teksti Tarja Västilä, kuvat iStockphoto

Asiantuntijoina farmaseutti Kaisu Pöykkö, Apteekkimaailma ja ylilääkäri Tari Haahtela, Iho- ja allergiasairaala

Julkaistu Terveydeksi! 1/2015