‹ Takaisin

Blogi  |  04.05.2020   |  JANI KAARO   |  Pekka Nieminen / Otavamedia

Nostalgian lämpö

Oletko hiljan käynyt kotikaupungissasi? Samassa, josta aikoinaan lähdit ovet paukkuen? Samasta, jonne sinun ei koskaan pitänyt palata? Eikö ole hassua, että nyt, kun aikaa on kulunut riittävästi, se näyttää niin lämpimältä, niin kodikkaalta, niin tutulta?

Minulle käy nykyään näin, kun vierailen vanhalla kotiseudullani. Enkä aina tiedä mitä ajatella siitä. Sana nostalgia nostaa minussa kielteisiä tunteita. Eikö nostalgia ole lapsellista? Eikö nostalgiaa käytetä usein tavoitteisiin, joita en hyväksy, kuten ylimielisen kansallistunteen nostattamiseen. Mutta silti. Mikä on tämä lämmin tunne sisälläni? Miksi se tuntuu niin hyvältä? Pitäisikö sille antaa tilaisuus?

Psykologit ovat viime vuosina tutkineet nostalgiaa paljon. He ovat vahvistaneet, että kokemani lämmin tunne on olennainen osa nostalgian kokemusta – kirjaimellisesti. Tutkimuksissa on havaittu, että ihmiset ovat nostalgisempia kylmällä säällä kuin lämpimällä. Kun ihmisiä pyydetään ajattelemaan jotakin ihanaa lapsuusmuistoa, he arvioivat huoneen lämpötilan lämpimämmäksi kuin verrokit, jotka muistelevat neutraalia tapahtumaa.

Ihmiset, jotka kuuntelevat nostalgista musiikkia, tuntevat olonsa lämpimämmäksi kuin verrokit, jotka kuuntelevat toisenlaista musiikkia. Nostalgisiin muistoihin uppoutuneet voivat pitää kättä jäisessä vedessä kauemmin kuin verrokit, jotka muistelevat jotain muuta. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että myrskyn ja ujeltavan tuulen ääni herätti ihmisissä nostalgisia tunteita – ei siksi, että he muistelivat lapsuutensa myrskyjä, vaan koska nostalgiasta he saivat sisäänsä lämpöä hyistä myrskyä vastaan.

Nostalgia saattaa olla mielenterveydellemme paljon tärkeämpää kuin olemme osanneet kuvitella. Kun elämä lyö tai siinä tapahtuu suuria muutoksia, nostalgian lämmin hehku muistuttaa ajasta, jolloin asiat olivat hyvin. Jos asiat olivat kerran hyvin, ne voivat olla hyvin jälleen. Nostalgia on turvapaikka – jopa lapset heittäytyvät nostalgisiksi suurten muutosten edessä, kuten asuinpaikan tai koulun vaihtuessa.

Mutta mistä tulee nostalgian lämmin tunne? Siihen ei psykologeilla taida olla selitystä. Itse epäilen, että nostalgia muistuttaa meitä juurettomia siitä, että meillä on juuret. Emme syntyneet maailmaan yksin emmekä ollaksemme yksin, vaan osana sukupolvien ketjua, osana historiaa, osana suurempaa tarinaa. Se yksinkertaisesti liikuttaa meitä ja pitää meidät sisältä lämpimänä.

Nostalgia on lapsuuden lämmin syli, kuviteltu tai tosioleva.

Jani Kaaro on tiedetoimittaja ja tietokirjailija, josta on keski-iässä tullut nostalginen nössö.

Julkaistu Terveydeksi! 1/2020

Apteekki

APTEEKKIHAKU