Tärkeä tiedote   |  14.03.2024  Rikkivaseliinivoidetta syyhyn hoitoon valmistavat apteekit

‹ Takaisin

  |  23.05.2019   |  UUTISPALVELU DUODECIM   |  INGIMAGE

Kaupunki-ilman puhdistuminen vähentää lasten astmoja

Varsinkin typpidioksiditasojen lasku liittyi astmatapausten vähentymiseen, mutta myös tiettyjen hengitysilman pienhiukkasten vähentyminen liittyi astmariskin pienentymiseen.

,

Ilmansaasteet voivat altistaa astman kehittymiselle ja pahentaa sitä jo sairastavien oireita. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella kaupunki-ilman ilmansaasteiden vähentyminen myös vähentää lasten uusia astmatapauksia.

Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä julkaistut havainnot perustuvat runsaan 4 100 keskimäärin yhdeksänvuotiaan eteläkalifornialaislapsen terveystietoihin, jotka kerättiin vuosina 1993–2001, 1996–2004 ja 2006–2014. Vuoteen 2014 mennessä lapsista 525 oli sairastunut astmaan.

Lasten asuinseutujen ilmanlaatu parani tasaisesti tutkimuksen aikana, ja tämä näkyi myös astmatapausten vähentymisenä. Tulosten perusteella varsinkin typpidioksiditasojen lasku liittyi astmatapausten vähentymiseen, mutta myös hengitysilman PM2,5-pienhiukkasten vähentyminen liittyi astmariskin pienentymiseen.

Yhdysvaltalaisten havainnot lisäävät näyttöä ilmansaasteiden terveyshaitoista ja vahvistavat käsitystä, jonka mukaan ilmansaasteet voivat paitsi pahentaa astmaoireita myös altistaa sairastumisille.

Typpidioksidi voi ärsyttää hengitysteitä ja sitä kautta edistää astman kehittymistä, mutta on myös mahdollista, että typpidioksidiin liitetyt vaikutukset johtuvat laajemmin autoliikenteen päästöistä ja saasteista.

Suomessa ilman typpidioksidi on pääosin peräisin teollisuudesta ja energiantuotannosta, mutta kaupungeissa myös autoliikenne on merkittävä typpidioksidin lähde. PM2,5-pienhiukkasista merkittävä osa kulkeutuu Suomeen ulkomailta, mutta paikallisesti niitä synnyttää myös autoliikenne ja puun pienpoltto.

Suomessa astmaa sairastaa 6–10 lasta sadasta. Astma alkaa yleensä leikki- tai kouluiässä, mutta melko usein oireilu vähenee tai loppuu kokonaan murrosiässä. Osalle oireet kuitenkin jäävät pysyviksi.