Pandemia vähensi antibioottien käyttöä

Vuosina 2019–2020 bakteerilääkkeiden kokonaiskulutus laski Suomessa 19,3 prosenttia. Antibioottien käyttö väheni kaikissa sairaanhoitopiireissä, mutta alueelliset erot ovat suuria.

Koronapandemia on vähentänyt antibioottien kulutusta Suomessa. Vastaava ilmiö on havaittavissa myös useissa muissa Euroopan maissa. Vuosina 2019–2020 bakteerilääkkeiden kokonaiskulutus laski EU/ETA-maissa 16,6 prosenttia ja Suomessa 19,3 prosenttia.

Sosiaalisten kontaktien välttäminen, käsihygienian edistäminen, yskimisetiketti ja matkustusrajoitukset ovat vähentäneet kaikkien hengitystieinfektioiden sekä suolistoinfektioiden esiintymistä. Se selittää antibioottien kulutuksen laskua avoterveydenhuollossa.

- Sairaaloiden antibioottien kulutuksen vähenemiseen ovat vaikuttaneet muun muassa hankaluudet perusterveydenhuollon palveluiden saatavuudessa, ei-kiireellisten leikkausten peruuntumiset sekä pitkäaikaissairauksia sairastavien potilaiden sairaalahoitojaksojen väheneminen, sanoo THL:n tutkija Katja Koukkari.

Ero muihin Pohjoismaihin on kaventunut

Muissa Pohjoismaissa antibioottien kulutus on perinteisesti ollut vähäisempää kuin Suomessa. Ero on kuitenkin kaventunut ja esimerkiksi penisilliinien kulutus on meillä selvästi vähäisempää kuin Ruotsissa ja Norjassa, lukuun ottamatta yhdistelmävalmisteita sekä vanhempien kefalosporiinien kulutusta.

Antibioottien kokonaiskulutus on laskenut Suomessa kaikissa sairaanhoitopiireissä. Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria ja tiettyjen antibioottien kohdalla määrät ovat jopa nelinkertaisia niihin alueisiin verrattuna, joissa kulutus on vähäisintä.

Antibioottien kulutuksen seuranta on tärkeä osa mikrobilääkeresistenssin torjuntaa. Resistenssi heikentää antibioottien tehoa, jolloin tavallistenkin infektioiden hoito voi vaikeutua ja hoidoista tulee pidempiä ja kalliimpia.

Suomessa mikrobilääkekulutusta seurataan sekä kansallisesti että osana Euroopan tautikeskus ECDC:n koordinoimaa seurantaverkostoa.