Tärkeä tiedote   |  14.03.2024  Rikkivaseliinivoidetta syyhyn hoitoon valmistavat apteekit

‹ Takaisin

  |  09.09.2016

Ripeää liikuntaa keski-iässä – parempi muisti vanhana

Keski-iässä reipasta vapaa-ajan liikuntaa harrastaneiden muisti toimii vanhana paremmin kuin vähemmän liikkuneiden, osoittaa laaja suomalainen seurantatutkimus.

Suomalainen 25 vuoden seurantatutkimus osoittaa, että keski-iän ripeä liikunta on yhteydessä parempaan kognitioon eli muistiin ja muuhun tiedonkäsittelyyn vanhemmalla iällä. Tutkimuksessa oli mukana 3 050 kaksosta suomalaisesta kaksostutkimusaineistosta (TwinStudy).

Tulos oli riippumaton keski-iän verenpainetaudista, tupakoinnista, koulutustasosta, sukupuolesta, liikalihavuudesta ja alkoholin liikakäytöstä.

– Tämä viittaa siihen, että liikunnan suojaava vaikutus ei perustu vain verisuonitautien riskitekijöiden vähentämiseen, vaan liikunta suojaa aivoja muillakin mekanismeilla, toteaa tutkija Paula Iso-Markku Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että jo melko vähäinen liikunta auttoi ehkäisemään dementiaa eikä liikunnan määrällinen lisääminen keski-iässä enää tehostanut suojavaikutusta. Kaikkein vähiten liikkuvilla oli selvästi muita suurempi dementiariski.

Dementian esiintyvyys on väestön vanhetessa lisääntynyt sekä Suomessa että maailmanlaajuisesti. Vaikka nuoremmilla sukupolvilla dementian ilmaantuvuus vaikuttaa olevan vanhempia sukupolvia vähäisempi, dementian kokonaisesiintyvyys kuitenkin todennäköisesti yhä lisääntyy.

Vaikka dementiaan ei ole parannuskeinoa, tutkimus on viimeisten kymmenen viime vuoden kuluessa tuonut paljon tietoa siitä, miten sitä voitaisiin ehkäistä. Perinteisten sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöiden – kuten kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, keskivartalolihavuus, diabetes ja liikunnallisesti passiivinen elämäntapa – on havaittu olevan yhteydessä myös dementian kohonneeseen riskiin.

– Liikunnan ja muistin yhteydestä on kuitenkin tätä ennen tehty vain harvoja pitkäaikaisia ja laajoja seurantatutkimuksia, joten vielä ei ole riittävästi tietoa siitä, kuinka paljon ja millaista liikuntaa tulee harrastaa suojatakseen aivojaan, Iso-Markku toteaa.

Ripeä liikunta oli määritelty tässä tutkimuksessa liikunnaksi, joka vastaa rasittavuudeltaan vähintään kävelyn ja juoksun yhdistelmää.

TIINA KUOSA