‹ Takaisin

16.11.2017

Univaje väsyttää myös aivosoluja

Aivosolujen toiminnan hidastuminen saattaa selittää univajeisen toimintakyvyn heikkenemistä.

,

Univaje voi tuoreen tutkimuksen mukaan hidastaa aivosolujen toimintaa ja vaikeuttaa hermosolujen välistä viestintää.

Ilmiö havaittiin reaaliaikaisessa hermosolututkimuksessa, ja se saattaa selittää miksi univajeisen toimintakyky heikkenee.

Nature Medicinen julkaisema tutkimus perustuu 12 epilepsiaa sairastavan aivotutkimuksiin.

Potilaat odottivat epilepsialeikkausta, ja osana valmisteluja heidän aivoihinsa asennettiin elektrodeja, joilla tutkijat paikantavat epilepsiakohtauksen lähteen leikkausta varten. Jotta kohtaus tulisi nopeammin ja mittaus kestäisi vähemmän aikaa, potilaat valvovat koko yön.

Varsinaisessa univajetutkimuksessa potilaita pyydettiin luokittelemaan erilaisia kuvia mahdollisimman nopeasti samalla, kun tutkijat seurasivat reaaliaikaisesti, miten univaje vaikutti 1 500 aivosolun toimintaan. Tutkijat keskittyivät ohimolohkoon.

Kuten odottaa saattaa, tehtävän suorittaminen muuttui vaikeammaksi ja vaikeammaksi univajeen lisääntyessä, ja vähitellen potilaat alkoivat hidastua. Samalla hidastuivat myös heidän aivosolunsa, mittaus paljasti.

Normaalisti aivosolut reagoivat nopeasti, mutta univajeisen aivoissa hermosolut vastasivat hitaasti ja ne purkautuivat laiskemmin.

Tutkijat löysivät viitteitä myös siitä, että univajeen seurauksena osa aivoista torkahti, vaikka muut alueet toimivat normaalisti.

Tulosten perusteella univaje voi hidastaa aivosolujen toimintaa ja hidastaa visuaalisen informaation käsittelyä.

Todennäköisesti tämän takia univajeisella kestää pitempään reagoida näkemäänsä esimerkiksi auton ratissa, mikä lisää onnettomuusriskiä.

UUTISPALVELU DUODECIM

Kuva: Ingimage