Hoidossa | 07.10.2025 | TARJA VÄSTILÄ | VILLE RINNE
Rintasyöpä löytyi seulonnassa
Ensihoitaja Jenni Mikkolan polku syöpähoitoihin alkoi, kun hän tutkitutti rintansa 50-vuotiaana mammografiassa. Seulonnan ansiosta rintasyöpä päästiin hoitamaan ajoissa.
Kun kutsu kuului, Jenni Mikkola tarttui tilaisuuteen ja osallistui rintasyöpäseulontaan eli mammografiatutkimukseen, jonne kutsutaan 50–69-vuotiaat naiset noin kahden vuoden välein.
– Seulonta on tärkeää ja ihmettelen, miksi kaikki eivät siihen osallistu. Rintasyöpä voi lymyillä niin, ettei sitä itse huomaa. Minäkään en olisi huomannut mitään ilman mammografiaa.
Naisia kehotetaan sekä tutkimaan rintojaan itse että osallistumaan seulontaan. Ylilääkäri Kaisu Johansson Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta kannustaa naisia olemaan aktiivisia.
– Omaa kehoa kannattaa kuulostella: jos rinta tuntuu vähänkin oudolta, se on hyvä tutkituttaa. Ja jos syöpä löytyy seulonnassa ja se päästään diagnosoimaan varhaisessa vaiheessa, hoitotulokset ovat hyvät.
Mikkola oli aikaisemmin itse tunnustellut rintojaan havaitsematta mitään kummallista.
– Olihan se melkoinen yllätys, että mammografiakuvissa näkyi jotain ylimääräistä. Otin tiedon kuitenkin rauhallisesti. Suomessa rintasyöpähoidot ovat huippuluokkaa, joten tiesin olevani alusta asti hyvissä käsissä. Olo oli luottavainen.
Rintasyövän hoito alkoi rivakasti
Mikkola on työskennellyt 26 vuotta ensihoitajana Rovaniemellä Lapin sairaanhoitopiirissä.
– Tykkään työstäni ja koen olevani omalla alallani. Potilastyö on mielekästä.
Kun Mikkola oli käynyt mammografiassa, tapahtumat etenivät vauhdilla. Löydös varmistettiin vielä toisella seulonnalla ja ultraäänellä. Lisäksi rinnasta otettiin biopsia eli solunäyte, jonka patologi tutki ja josta saatiin lopullinen varmuus syövästä.
– Odottavan aika on pitkä, mutta tieto tuli kuitenkin nopeasti, noin viikossa. Seuraavana päivänä olin jo tutkimuksissa plastiikkakirurgilla, joka kertoi leikkauksesta ja hoidosta.
Kahden viikon kuluttua Mikkola oli leikkauspöydällä. Kasvaimen lisäksi poistettiin varmuuden vuoksi pari imusolmuketta. Ne olivat puhtaat.
– Se oli huojentava uutinen: rintasyöpä ei ollut levinnyt.
Rintasyöpä vaatii psykososiaalista tukea
Ylilääkäri Johansson on johtanut 25 vuotta syöpätautien ja hematologian poliklinikkaa Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa. Rintasyöpäpotilaita hän hoitanut 30 vuoden ajan. Kokkolan omasyöpälääkärijärjestelmän ansiosta potilaat tapaavat yleensä aina saman lääkärin. Keskussairaalassa on kolme syöpätautien erikoislääkäriä, joista Johansson käy konsultoimassa muuallakin.
Johansson on mukana myös Kansallisen syöpästrategian johtoryhmätyöskentelyssä ja tietää, miten haastavassa tilanteessa tällä hetkellä ollaan.
– Syöpäpotilaat ovat äänetön, mutta vahva ja kuuliainen kansanryhmä. He tarvitsevat kaiken lääketieteellisen hoidon, psykososiaalisen kuntoutuksen ja tuen, eivätkä sotesäästöt saa sitä järkyttää hoitojen aikana eikä sen jälkeen.
Johanssonin mukaan psykososiaalista tukea mietitään yksilöllisesti – olipa kyseessä pienten lasten äiti tai iäkäs nainen, työelämässä, vaihdevuosissa tai eläkkeellä oleva henkilö. Kriisi koskettaa jokaista. Kuntoutumista tukevat sosiaaliohjaaja sekä psykiatrian palvelut, työterveys ja syöpäyhdistykset. Digitaalinen hoitopolku on tärkeä lisä ketjussa.
Rikokset korvissa sädehoitoon
Mikkolalle tehtiin helmikuussa 2025 säästävä leikkaus eli rinnasta poistettiin vain syöpäalue. Lisäksi aloitettiin sädehoito, jota annettiin 15 kertaa.
– Ajelin 225 kilometriä Rovaniemeltä Ouluun kymmenen minuutin hoitoon. Olivathan ne pitkiä reissuja, mutta hoito oli pääasia. Kuuntelin musiikkia ja äänikirjoja. Yksin autossa voi hyvin laulaa kailottaa musiikin mukana. Äänikirjoista olen ehdoton true crime -fani, ja rikoskirjojen lisäksi kuuntelin omaelämäkertoja. Siinä se matka taittui.
Sädehoidot ovat turvallisia. Mikkolan mukaan ainoastaan jälkeenpäin rinta tuntui kuin auringonpolttamalta, ja väsymys vaivasi. Hän välttyi sytostaattihoidoilta.
Johansson toteaa liitännäissytostaattihoidon olevan kestoltaan määräaikainen ja akuuteilta sivuvaikutuksiltaan siten ohimenevä vaihe. Näitä sivuvaikutuksia ovat esimerkiksi veriarvojen lasku, hiustenlähtö ja vatsaoireet. Tavoite on sama kuin muillakin hoidoilla eli mahdollistaa pysyvä paraneminen.
– Sytostaatit voivat myös kuormittaa sydänlihasta ja vaurioittaa alaraajojen hermotusta eli aiheuttaa neuropatiaa. Jalat voivat pistellä, puutua ja särkeä. Sydänystävällinen ravitsemus on hyvästä, ja omaa verenpainettaan kannattaa itse seurata sekä harrastaa säännöllisesti matalasykkeistä liikuntaa.
Jenni Mikkolan voimavarana on luonto, jonne on mukava pyrähtää joko koiran kanssa tai ilman. Luonto on myös mainiota vastapainoa ensihoitajan työlle.
Hormonihoito toi vaihdevuosioireet
Mikkolan aktiivihoidot loppuivat jo keväällä, mutta lääkehoito jatkuu.
– Rintasyöpäni oli hormonipositiivinen. Saan siihen viiden vuoden ajan hormonihoitoa, joka blokkaa estrogeenin ja estää näin syövän etenemisen.
Estrogeenituotannon eston vuoksi Mikkola sai vaihdevuosioireet jo viisikymppisenä: kuumat aallot ja unihäiriöt vaivaavat. Käytössä oleva mielialalääke vaikuttaa muun muassa elimistön lämmönsäätelykeskukseen.
– Olen aina ollut hyvä nukkumaan, ja nyt turhauttaa, kun en saa unta tai heräilen öisin. Onneksi mielialavaihteluita ei ole. Lääkitys on lieventänyt oireita, joiden pitäisi jatkossa vielä lieventyä.
Johansson toteaa, että hormonihoito parantaa hoitotulosta, mutta sivuvaikutuksina voi olla luustokatoa, mielialavaihteluita, painonnousua, nivelten jäykkyyttä, kuumia aaltoja, univaikeuksia ja iho-oireita, joskus myös hiusten ohenemista.
Vertaistukena Instagramissa
Kun Mikkola itse oli rauhallinen, myöskään puoliso ja lapset eivät alkaneet murehtia. Lisäksi hän päätti olla sairaudestaan avoin. Ensihoitaja tekee työstään humoristisia Tiktok-videoita, ja syöpätietoutta hän jakaa Instagramin puolella tyttönimellään Jenni Palin.
– Ajattelin, että on itsellekin helpompaa, kun kaikki tietävät – satunnaiset kohtaamiset ovat luontevampia. Pystyn auttamaan samassa tilanteessa olevia ja tarjoamaan vertaistukea. Haluan kehottaa naisia hakeutumaan seulontoihin sekä olla rohkaisevana esimerkkinä ja rikkoa syöpään liittyviä tabuja. Oma asenne auttaa kohtalotovereitakin jaksamaan.
Elämä jatkuu kuten ennenkin. Sädehoitojen jälkeen Mikkola palasi nopeasti työelämään.
– Olin körötellyt sen verran pitkään hoitojunassa, että halusin päästä syöpäkuplasta pois. Siinä arjen rutiinit auttoivat hyvin.
Tiesitkö rintasyövästä
- Rintasyöpä on suomalaisnaisten yleisin syöpä: diagnoosin saa vuosittain 5 000 naista. Miehillä rintasyöpä on harvinainen, siihen sairastuu vuosittain noin 30 miestä.
- Tyypillinen sairastumisikä on 60 vuoden molemmin puolin. Alle 30-vuotiailla rintasyöpä on harvinainen.
- Sairastumisriskiä lisäävät yksilötasolla ikääntyminen ja 5–10 prosentilla naisista perinnöllinen geenivirhe.
- Väestötasolla riskiä lisäävät ylipaino, runsas alkoholinkäyttö, vähäinen liikunta, vaihdevuosivaivoihin useita vuosia käytetty estrogeeni-progestiinihoito, varhainen kuukautisten alkaminen, synnytysten vähäisyys ja ensisynnytys yli 30 vuoden iässä sekä lapsuudessa tai nuoruudessa rintakehän alueelle annettu sädehoito.
- Hoitojen ansiosta noin 90 prosenttia sairastuneista on elossa viiden vuoden kuluttua diagnoosista.
- Jos rintasyöpä on toteamisvaiheessa levinnyt tai uusiutuu alkuhoidoista huolimatta, sairastunut voi elää jarruttavien lääkehoitojen ansiosta useita laadukkaita vuosia.
Asiantuntijana ylilääkäri Kaisu Johansson, syöpätautien ja hematologian poliklinikka, Keski-Pohjanmaan keskussairaala
Julkaistu Terveydeksi! 3/2025
