Terveys | 23.09.2014
Eturauhanen - testi tunnistaa miehiset vaivat
Eturauhasvaivoja on kolmenlaisia: hyvänlaatuista liikakasvua, tulehdusta ja syöpää.
Eturauhasessa on tarkistamisen varaa, jos virtsa suihku heikkenee ja vessaan tulee entistä useammin asiaa, rakko ei tunnu kunnolla tyhjenevän ja jälkitiputtelu vaivaa. Kyseessä voi olla syöpä, mutta todennäköisemmin jokin lievempi eturauhasen vaiva.
Eturauhasvaivoja on kolmenlaisia: hyvänlaatuista liikakasvua, tulehdusta ja syöpää.
– Liikakasvun ja syövän oireet ovat samankaltaiset, eli virtsaamisessa on ongelmia. Toisaalta varhaisvaiheessa syöpä on usein oireeton. Tulehduksen merkit ovat yleensä selvimmät: kipua, kirvelyä tai jomottavaa tuntemusta välilihan seudulla, urologian professori Kimmo Taari HYKS:sta kuvailee.
Liikakasvua tulee vanhemmiten melkein kaikille miehille. Sitä hoidetaan lääkityksellä ja usein pelkällä seurannalla. Hankalissa tapauksissa tarvitaan kirurgiaa. Höyläys tuottaa parhaan tuloksen, mutta laserhoitokin on viime aikoina kehittynyt.
Eturauhasen tulehdus voi alkaa kylmettymisestä esimerkiksi hiihtolenkillä. Tulehduksen aiheuttamaa kipua hoidetaan särkylääkkeillä sekä itse vaivaa rauhasen kokoa pienentävillä lääkkeillä. Joskus antibiooteista voi olla apua.
Säännöllisen seksin – yksin tai kumppanin kanssa – on havaittu jonkin verran ehkäisevän ja hoitavan eturauhastulehdusta.
Eturauhasvaivan taustalla elintavat, ikä ja perimä
Elintavoilla lienee vaikutusta syövän synnyssä: kasvispitoinen, kalaa ja vaaleaa lihaa sisältävä ruoka on hyväksi paitsi sydämelle, myös eturauhaselle.
– Esimerkiksi Yhdysvaltoihin muuttaneilla japanilaisilla esiintyy eturauhassyöpää, vaikka se on Japanissa hyvin harvinainen. Runsaasti eläinrasvaa sisältävä ruokavalio ilmeisesti vaikuttaa, mainitsee urologian professori Teuvo Tammela Tampereen yliopistollisesta sairaalasta.
Suurimmat riskitekijät ovat kuitenkin ikä ja perimä. Viittäkymppiä lähenevän miehen kannattaa mennä eturauhasen kuntoa mittaavaan PSA-kokeeseen etenkin, jos lähisuvussa on eturauhassyöpää.
– PSA-arvo ei yksinään kerro, onko syöpää vai ei, koska se nousee myös hyvänlaatuisessa liikakasvussa. Lisäksi tarvitaan käsin tehty tunnustelu. Jos löytyy kyhmyjä, pitää ottaa koepala, Tammela korostaa.
Ultraääntä ja magneettikuvausta voidaan käyttää lisänä tutkimuksissa, mutta niillä tai muilla kuvantamismenetelmillä ei pystytä havaitsemaan luotettavasti syöpää – tai sulkemaan pois sen mahdollisuutta.
Ikä nostaa testin tarvetta
Alle viisikymppisen terveen miehen on melko turha käydä PSA-verikokeessa, ellei suvussa ole syöpiä. Kun ikä alkaa hiipiä yli 50:n, kerran vuodessa kannattaa ottaa muutaman kympin maksava testi. Testin tulkinta riippuu iästä ja muista yksilöllisistä seikoista, joten yleisiä raja-arvoja on vaikea antaa.
– Jos alle viisikymppisellä PSA on alle 1, on hyvin epätodennäköistä, että hänelle kehittyy syöpä ainakaan seuraavien 10–20 vuoden kuluessa. Jos arvo on 10, syövän todennäköisyys on suuri, varsinkin jos se on noussut nopeasti. Toisaalta kaikissa tapauksissa syöpä ei nosta PSA:ta merkittävästi, Tammela mainitsee.
Niin sanotun vapaan PSA:n osuus kertoo enemmän kuin pelkkä PSA. Jos vapaa PSA on alle 10 prosenttia, syövän todennäköisyys on 50 prosenttia.
Hoito päätetään yksilöllisesti
Mikäli koepalasta löytyy syöpää, hoitovaihtoehtoja on useita riippuen syövän ominaisuuksista ja potilaan iästä ja terveydentilasta: seuranta, leikkaus, sädehoito, hormonihoito, solunsalpaajat eli sytostaatit sekä oireita lievittävä hoito. Jos syöpäsolukko on pieni ja potilas on iäkäs, seuranta voi riittää, koska tauti etenee hitaasti. Hoito voi olla usein raskaampi kuin itse tauti.
Nuoremmilla potilailla turvaudutaan usein leikkaukseen, koska sen tuloksia pidetään jonkin verran varmempina kuin sädehoidon. Leikkauksessa eturauhanen poistetaan. Leikkauksen ja sädetyksen teho on suunnilleen sama, ja hoito harkitaan aina yksilöllisesti. Ratkaisevaa on syövän mahdollinen levinneisyys. Jos kasvain on pysynyt eturauhasen sisällä, se voidaan hoitaa tehokkaasti leikkauksella.
– Lähikudoksiin levinneitä syöpiä hoidetaan lähinnä hormoni- ja sädehoidon yhdistelmillä. Mieshormoni kiihdyttää eturauhassyöpää, joten sen tuotantoa hillitään. Muualle kehoon edenneeseen syöpään käytetään pääosin hormonihoitoa, johon myöhemmin lisätään solunsalpaajahoidot, Taari mainitsee.
Useimmiten erektiokyky säilyy
Hoidot kehittyvät koko ajan ja erektiohäiriöt ja muut haittavaikutukset vähenevät. Noin 80 prosenttia hoidetuista säilyttää kyvyn, ja tukena voidaan käyttää erektiolääkkeitä.
– Kukin potilas on tässäkin asiassa yksilö: jos kyvyt ja halut ovat jo ennestään hiipumassa, hoidot voivat heikentää niitä entisestään. Toisaalta yllättävän monet 50–60-vuotiaat sanovat, että hoito tarjoaa ”kunniallisen” tavan luopua seksielämästä. Ja sitten taas on 85-vuotiaita, jotka ovat huolissaan reippaan seksielämänsä menettämisestä, Tammela hymyilee.
Kaikkiaan eturauhasen hoitoennuste on hyvä: lähes 90 prosenttia potilaista on elossa viisi vuotta hoidon jälkeen. Terveydentilan seuranta kuitenkin jatkuu koko loppuiän.
Lisää tietoa
5 faktaa eturauhasesta ja syövästä
- Eturauhanen on suunnilleen luumun kokoinen miehen sukupuolirauhanen, joka sijaitsee virtsarakon alapuolella. Se ympäröi osittain virtsaputkea, joka kuljettaa virtsan rakosta pois. Eturauhanen tuottaa osan siemennesteessä tarvittavasta nesteestä.
- Eturauhasen syöpä on miesten yleisin syöpätauti ja samalla koko väestön tavallisin syöpäsairaus. Siihen sairastuu vuosittain yli 4000 miestä. Eturauhassyöpä on lähinnä yli 70-vuotiaiden tauti. Ilmaantuvuus kasvaa 50. ikävuoden jälkeen.
- PSA on eturauhasen erittämä aine, jonka pitoisuus veressä kertoo eturauhasen voinnista. Kohonneesta PSA-arvosta ei voi suoraan päätellä mahdollista syöpää, vaan lisätutkimuksia tarvitaan.
- Eturauhassyöpä etenee hitaasti. Muutamien viikkojen odottelu ei vaikuta paranemiseen eikä sairauden ennusteeseen. Tärkeämpää on saada tarkka diagnoosi ja suunnitella hoito huolellisesti ennen hoidon aloittamista.
- Eturauhasen liikakasvu ja tulehdus ovat kiusallisia ja usein sitkeitä vaivoja, mutta ne eivät johda syöpään.
Teksti Ilpo Salonen, kuvat Marjo Tynkkynen ja Jorma Marstio.
Asiantuntijoina urologian professori, osastonylilääkäri Kimmo Taari, HYKS/Urologian klinikka sekä urologian professori, ylilääkäri Teuvo Tammela, Tampereen yliopistollinen sairaala
Julkaistu Terveydeksi! 4/2010
Lue myös
