Tärkeä tiedote   |  14.03.2024  Rikkivaseliinivoidetta syyhyn hoitoon valmistavat apteekit

‹ Takaisin

Mielessä  |  07.12.2015

Kun mieli mustuu

Masennus on sairaus, josta voi parantua oikeanlaisella hoidolla, mutta sairastunut tarvitsee myös läheisten tai tukihenkilön tsemppausta. Apua löytyy, kun tietää mistä etsiä.

Alakulon tunne on normaali osa ihmisen elämää. Jos suru ja toivottomuus alkavat hallita arkea, saattaa olla kyse sairaudesta nimeltä masennus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan masennukseen sairastuu joka viides suomalainen jossakin vaiheessa elämäänsä.

Masennus ilmenee eri ihmisillä eri tavoin, mutta tyypillistä on, että surun ja toivottomuuden tunteet määrittävät päiviä heti aamusta alkaen. Muita yleisiä oireita ovat toimintakyvyn aleneminen, aloitekyvyttömyys, eristäytyminen, kyvyttömyys tuntea iloa, syyllisyyden ja häpeän tunteet, unettomuus ja joskus myös fyysiset oireet, kuten päänsärky tai sydämen rytmihäiriö.

Kaamosmasennuksella on paljon yhteistä masennuksen kanssa, mutta se toistuu tyypillisesti vuosittain talviaikaan ja – poiketen tavanomaisesta masennuksesta – oireet voimistuvat iltapäivisin.

Kaamosmasennuksessa unentarve voi lisääntyä ja ruokahalu kasvaa, kun taas masennukseen liittyy usein unettomuutta ja ruokahaluttomuutta.

− Kun huomaa itsessään masennuksen oireita, on todella tärkeää hakeutua muiden ihmisten joukkoon ja avun piiriin. Jos on yksinäinen eikä kotoa ole helppo lähteä liikkeelle, kannattaa soittaa valtakunnallisiin tuki- ja kriisipuhelimiin. Niistä saa sekä henkistä tukea että konkreettisia neuvoja vaikkapa siihen, mistä etsiä tukihenkilöä auttamaan arjessa. Tukihenkilön kanssa yksinäisen on helpompi alkaa kartoittaa tilannetta ja hakea apua, kertoo kuntoutussuunnittelija, perhe- ja paripsykoterapeutti Outi Ståhlberg Mielenterveyden keskusliitosta.

Masennukseen sairastunut ei aina huomaa tilanteensa vakavuutta, koska oireet voimistuvat hiljalleen niin, että niihin voi tottua. Lisäksi psyykkinen sairastuminen saatetaan kokea vieläkin leimaavana, joten on inhimillistä haluta kieltää tilanne. Kun masennus etenee, ei voimia avun hakemiseen välttämättä ole. Masennuksen huomaavat parhaiten sairastuneen läheiset, joiden tehtävä onkin ohjata sairastunut lääkäriin.

− Tämän takia olisi tärkeää kysellä omien läheistensä kuulumisista. Peräänkuulutan myös yhteisöllisyyttä ja toisistamme välittämistä, koska kaikilla ei ole omaisia tai ystäviä. Vieraammaltakin voi kysyä, mitä kuuluu ja vinkata hakemaan apua vaikkapa seurakunnan diakoniatyöstä.

Masennus vaatii ammattitaitoista hoitoa eikä parane itsestään.

Terveyskeskukseen lääkäriin kannattaa mennä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, koska lievää masennusta on helpompi hoitaa kuin vakavaa.

– Läheisen tai vapaaehtoisen tukihenkilön olisi tärkeää olla lääkärissä mukana kuuntelemassa ohjeita sekä kysymässä tärkeitä, hoitoon liittyviä kysymyksiä, joita masentunut ei ehkä itse jaksa kysyä.

Hoitoon hakeutuminen on tärkeintä

Hyvään masennuksen hoitoon kuuluu potilaan kuuleminen, tämän omien näkemysten arvostaminen sekä mahdollisten omaisten ottaminen mukaan hoitoprosessiin. Lääkärissä käyminen on tärkeää myös siksi, että monet mielenterveyspalvelut edellyttävät sairauden diagnosointia.

Masennusta hoidetaan julkisella puolella terveyskeskuksissa, erikoissairaanhoidossa, psykiatrisissa sairaaloissa sekä Kelan tukemana yksityisissä psykoterapioissa, esimerkiksi perhe- ja yksilöterapiassa.

− Asiantunteva lääkäri osaa ohjata masentuneen oikean hoidon piiriin. Valitettavasti hoidon taso vaihtelee Suomessa alueittain, eivätkä olemassa olevat palvelut ja tukimuodot tavoita kaikkia sairastuneita. Koska terveys­keskuslääkäreillä ei aina ole riittävää tietämystä masentuneen hoidon vaihtoehdoista, saatetaan masentuneelle tarjota ainoastaan lääkitystä. Lääkkeet eivät kuitenkaan paranna sairautta vaan helpottavat oireita, joten niitä tulisi käyttää muun hoidon tukena, Ståhlberg kertoo.

Koska julkinen terveydenhoito ei pysty täysin vastaamaan masentuneiden hoidon tarpeeseen, on järjestöjen, yhdistysten ja vapaaehtoisten työ tärkeää. Terveyskeskuskäynnin jälkeen läheisten tai tukihenkilön tulisi auttaa sairastunutta etsimään sopivia tukimuotoja.

Internetistä löytyy nopeasti paljon tietoa ja tukea: oppaita, harjoituksia, asiantuntijoiden kyselypalstoja sekä vertaistukiryhmiä.

− Jos netissä olevan tiedon sisältö mietityttää, kannattaa sivuston luotettavuus tarkistaa.

Mielenterveyden keskusliitolla ja Mielenterveysseuralla on monia paikallisyhdistyksiä, jotka järjestävät vertaistukitoimintaa. Molemmilla järjestöillä on myös valtakunnallinen tukipuhelin, johon voi soittaa, kun tarvitsee neuvoa asioidensa hoitamisessa tai tukea jaksamiseen. Mieli maasta ry:n ja Klubitalojen yhteisöllistä toimintaa löytyy myös monilta paikkakunnilta.

− Tärkeintä kaikessa on, ettei masentunut jää yksin, sillä yksinäisyys vaikeuttaa sairautta. Toipuminen helpottuu, kun huomaa, ettei ole ainoa masentunut.

Päivärytmi auttaa

Arjen sujuvuus ja terveelliset elämäntavat auttavat toipumisessa. Masentunut tarvitsee usein toista ihmistä tukemaan arjen rutiinien ylläpitämisessä.

− Säännöllinen päivärytmi on tärkeä. Illalla mennään ajoissa nukkumaan ja aamulla noustaan ylös ja puetaan päivävaatteet päälle. Päivään voi tehdä konkreettisen ohjelman, jota rytmittävät ruokailut, ulkoilu ja lepotauot. Säännöllisyys on masentuneen arjessa olennaisinta: kävely korttelin ympäri auttaa, kun se tapahtuu aina sovittuna ajankohtana. Päiväohjelmaan voi sisällyttää kotiaskareita, kaupassa käynnin ja vaikka rentoutusharjoituksia. Kannattaa puuhata edes jotakin, vaikka vain vähän, Ståhlberg kannustaa.

Masennuksen hoito on usein vaikeaa siksi, että sairauden oireita helpottaisi juuri se, mikä on sairastuneelle vaikeinta, siis sängystä ylös nouseminen ja touhuamaan ja puuhastelemaan lähteminen.

− Masentunut tarvitsee ympärilleen ihmisiä, jotka hakevat ulos ja toisten ihmisten joukkoon.

Läheinen on ystävä, ei hoitaja

Kun masennuksen kohtaa ensimmäisen kerran, ei tilanne ole helppo sen enempää sairastuneelle kuin hänen läheiselleen.

− Jos masennusta ei ymmärrä sairautena, tulee helposti sanoneeksi, että ota itseäsi niskasta kiinni tai piristy ja lähde lenkille. Masentunut ei ole laiska, vaan saamattomuus ja ilottomuus ovat sairauden oireita, kuten kuume on flunssan oire. Syyllistäminen on pahinta, mitä läheinen voi tehdä, koska sairauden luonteen mukaisesti masentunut kokee jo itsensä epäonnistuneeksi, Ståhlberg kertoo.

Heti sairauden toteamisen jälkeen kaikkien osapuolten on tärkeää hakea tietoa masennuksesta ja muistaa, että toipuminen on mahdollista.

− Läheinen on masentuneen ystävä kuten ennenkin, ei hoitaja tai terapeutti. Pelkkä oman ajan antaminen tuo masentuneelle tunteen, että hänestä välitetään. Läheisen olisi hyvä olla sitkeä ja avoin, rohkaista masentunutta puhumaan, mutta ei neuvoa, vaatia tai pakottaa.

Toipumista auttaa, kun arki jatkuu mahdollisimman normaalina.

− Masentuneen ystävän voi kutsua luokseen kahville tai houkutella mukaan kävelylle. Joskus voi olla tarpeen kädestä pitäen auttaa sairastunutta valitsemaan ulkovaatteet ja astumaan ulos ovesta. Tavoitteet on asetettava sairauden vaikeusasteen mukaan, sillä toipumisen alkuvaiheessa vaikkapa uimahallireissu voi olla liian iso ponnistus.

Kaiken keskellä läheisen on huolehdittava omasta jaksamisestaan. Vertaistukea ja tietoa masentuneen omaisena olemisesta tarjoaa Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami.

Lisää tietoa

Mielenterveystalo auttaa verkossa

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoito­piirin matalan kynnyksen internet-palvelusta löytyy kaikki, mitä mielenterveydestä ja sen hoidosta Suomessa tarvitsee tietää. Mielenterveystalossa on käytännön tietoa diagnooseista, hoitomuodoista, palveluista ja potilaan oikeuksista. Palvelussa on itsehoitovinkkejä, testejä sekä sairastuneiden tarinoita.

Omaisen tai omaa mielenterveyden tilaa voi kartoittaa palvelussa oire­navigaattorilla, joka tarjoaa oireen ja sen vakavuuden perusteella tietoa mielenterveyden pulmista ja auttaa hahmottamaan tilannetta. Navigaattori esittelee lopuksi oman paikkakunnan mahdolliset tuki- ja palvelumuodot.

Masentuneelle löytyy konkreettisia ohjeita ja työkaluja esimerkiksi mielialojen tai ahdistuneisuuden hallintaan sekä rentoutumiseen. Omahoito-ohjelma kannustaa ennaltaehkäisyyn eli pohtimaan omaa jaksamista ja mielenterveyttä hyvissä ajoin, jotta välttäisi sairastumisen.

Mielenterveystalo tarjoaa myös nettiterapiaa, jossa nettiterapeutin tukemana työskennellään itsenäisesti terapiaohjelman mukaan. Terapiapalvelu vaatii lääkärin lähetteen.

Mielenterveystalo.fi

Tukea masentuneelle ja läheisille

 

Mielenterveyden keskusliitto

  • Vertaistukipuhelin 0800 177 599 (arkisin kello 10.00–15.00)
  • Tietopalvelu Propellin maksullinen neuvontapuhelin 020 391 920 (Neuvontapisteet: Helsinki, Kuopio,Turku)
  • Sivustolla mtkl.fi tietoa mielenterveydestä sekä neuvoja tuki- ja palvelumuodoista
  • Paikallisyhdistyksissä vertaistuki­toimintaa

Mielenterveysseura

  • Kriisipuhelin 010 195 202 päivystää arkisin kello 9.00–7.00, viikonloppuisin ja juhlapyhinä kello 15.00–7.00
  • Sivustolla mielenterveysseura.fi tietoa mielenterveydestä, tukea sekä rentoutumisharjoituksia
  • Vertaistukiryhmiä eri puolilla Suomea esimerkiksi nuorille, yrittäjille ja itsemurhan tehneen läheisille
  • Tukihenkilötoimintaa ja koulutusta (muun muassa Mielenterveyden ensiapu -koulutus)

Mielenterveysyhdistys Helmi ry

  • Valtakunnallinen mielenterveyskuntoutujien etujärjestö tarjoaa vertaistukitoimintaa, tietoa, neuvontaa sekä tukihenkilöpalveluita, mielenterveyshelmi.fi

Mieli Maasta ry

  • Vertaistukiryhmiä eri paikkakunnilla, toimisto 050 441 2112 (arkisin kello 10−14), mielimaastary.fi

HelsinkiMissio

  • Helsingissä toimiva sosiaalialan järjestö, joka tukee ja auttaa yksinäisiä, muun muassa kriisipiste nuorille ja mentoritoimintaa lapsiperheille ja vanhuksille
  • Sivustolla helsinkimissio.fi voi opetella myötätuntoa Myötätuntokoulussa

Ev. lut. seurakunnat

  • Palveleva puhelin 010 190 071 suomenkielisille, 010 190 072 ruotsinkielisille
  • Tarjoavat tukea erilaisiin elämäntilanteisiin, palvelut vaihtelevat paikkakunnittain

Suomen Klubitalot ry

  • Mielenterveyskuntoutujien Klubitaloja 23 paikkakunnalla, tukea ja vertaistoimintaa

Suomen Punainen Risti

  • Nuorten turvatalotoiminta, ystävätoimintaa yksinäisille, apua voi hakea paikallisyhdistyksistä, punainenristi.fi

Vanhustyön keskusliitto

FinFami

  • Mielenterveysomaisten keskusliitto, jäsenyhdistyksiä eri paikkakunnilla, tukea ja toimintaa omaisille ja läheisille,

finfami.fi

Tukinet

  • Verkossa toimiva kriisikeskus tarjoaa tietoa, neuvoja, verkkotukihenkilöitä, keskustelu-ryhmiä, tukinet.net

Oiva

  • Kaikille avoin hyvinvointiohjelma verkossa, harjoituksia mielen ja kehon hyvinvointiin, oivamieli.fi

Teksti Marjaana Roponen, kuvitus Mirkka Eskonen

Asiantuntijana perhe- ja paripsykoterapeutti Outi Ståhlberg, Mielenterveyden keskusliitto

Julkaistu Terveydeksi! 4/2015