Lisää lääkkeitä vai lisää terveyttä?

Hallitusohjelman kirjaus itsehoitolääkkeiden jakelukanavan laajentamisesta on saanut kiivaimmin lääkkeitä marketin hyllyille ajavat ylistämään Ruotsin mallia. Kaikkia faktoja naapurista ei ole pöydälle nostettu.

Kevät on perinteistä Suomi-Ruotsi -kisailun aikaa. Ensin otetaan mittaa Euroviisuissa, sitten kiekkokaukalossa. Tänä keväänä vääntöä on käyty myös maiden apteekkijärjestelmistä. Hallitusohjelman kirjaus itsehoitolääkkeiden jakelukanavan laajentamisesta on saanut kiivaimmin lääkkeitä marketin hyllyille ajavat ylistämään Ruotsin mallia. Kaikkia faktoja naapurista ei ole pöydälle nostettu.

Toisin kun monet luulevat, Suomi ei apteekkijärjestelmäasiassa ole perässä hiihtäjä. Päinvastoin, Ruotsi oli Euroopan viimeinen maa, jossa oli valtion omistama apteekkimonopoli. Jumbosijaan huonosti tyytyvät ruotsalaiset räjäyttivät koko systeemin vuonna 2009: apteekkien omistus vapautettiin ja samalla itsehoitolääkkeiden myynti sallittiin myös päivittäistavarakaupoille. Ideologinen uudistus puskettiin läpi, vaikka tavoitteet muuttuivat matkan varrella. Maaliviivalle ylsi yksi: parantaa lääkkeiden saavutettavuutta.

No kuinka sitten kävi? Saavutettavuus parani, mutta ei kaikkialla. Tukholmalainen saa nyt helpotusta pääkipuun muutama kortteli lähempää, mutta jämtlantilaisen lääkkeidenosto ei sanottavasti muutoksen myötä ole helpottunut. Harvaan asutuilla alueilla Ruotsissa lääkkeiden myyntipisteet ovat jopa karanneet kauemmaksi. Bisnes edellä -mallissa apteekkeja ja lääkekioskeja ei suinkaan putkahtele joka pellon laitaan.

Itsehoitolääkkeitä kaupan hyllylle promoavat lupailevat ennen kaikkea edullisempia hintoja. Naapurimaan kokemukset eivät täysin tue tätä väitettä. Ruotsissa kaupan hyllyltä saa Buranan tyyppisen brändituotteen hieman halvemmalla kuin apteekista, mutta todellisuudessa edullisinta ibuprofeenivalmistetta ei kaupan valikoimasta löydy. Jos paikallinen apteekki korvautuu kaupan suppealla lääkevalikoimalla, asiakas häviää ja maksaa enemmän.

Fimea varoitteli viime vuoden loppupuolella julkaisemassa selvityksessään, että kilpailua lääkkeiden hinnoilla ei välttämättä synny, jos myynti keskittyy muutamalle suurelle toimijalle. Tämä on erittäin relevantti pointti Suomessa. Meillä yksi maailman keskittyneimmistä päivittäistavarakaupoista. Tällä vuosituhannella ruoan hinta on noussut 60 prosenttia. Samassa ajassa itsehoitolääkkeiden hinta on säilynyt käytännössä samana. Vaikea uskoa, että itsehoitolääkkeiden hintakäyrä lähtisi jyrkkään laskuun markettien hyllyllä.

Huolestuttavin ilmiö naapurista on kuitenkin se, että itsehoitolääkkeiden myynti lisääntyneiden myyntipaikkojen myötä on kasvanut hurjasti. Ilman neuvontaa ja ohjausta kuluttaja maksaa enemmän, koska ostaa enemmän.

Hoidetaanko terveyttä vai lisätäänkö lääkemyyntiä?

Taru Vanhala

farmaseutti, päätoimittaja Terveydeksi!-lehti

Julkaistu Terveydeksi! 2/2024