Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Hoidossa | 07.12.2015
Liikunnanohjaaja Taru Siposen vasemmassa polvessa on todettu pitkälle edennyt nivelrikko. Määrätietoisen kuntoutuksen ansiosta hän pystyy jatkamaan työtään.
Helsinkiläinen Taru Siponen, 45, muistaa hyvin erään liikunnanohjaajaopiskelijoiden yleisurheilupäivän 25 vuotta sitten. Pituushyppypaikalla Siponen vetäisi vuorollaan kunnon leiskautuksen. Hän laskeutui hallitusti hiekalle, mutta vasemmasta polvesta kuului ikävä naksahdus.
– Siitä alkoivat polvivaivani. Ensin arveltiin virheellisesti, että polvilumpio oli haljennut, sen jälkeen operoitiin kierukkaa, mutta polvi vain jatkoi kipuiluaan. Tämän jälkeen polvesta löydettiin rustovammaa.
Ongelmat pahenivat myöhemmin, kun polvi vääntyi salibandypelissä, minkä jälkeen kierukkaa ja rustoa otettiin taas pois.
Seuraava takaisku oli vuorossa häämatkalla, vaelluksella Kreetan Samarian rotkossa, kun pahan onnen vasen polvi vääntyi taas.
– Vasta tällöin huomattiin, että polvesta oli poikki ristiside. Se oli ollut poikki ilmeisesti ensimmäisestä tapaturmasta saakka eikä sitä oltu huomattu. Olin pärjännyt ilman ristisidettä, koska jalan lihakset olivat niin hyvässä kunnossa.
Ristiside leikattiin ja Siponen kuntoutti jalkansa. Kaiken piti olla kunnossa, kunnes vuonna 2007 polvi alkoi taas kipuilla voimakkaasti. Siponen hakeutui työterveyslääkärin vastaanotolle.
– Lääkäri tutki röntgenkuvia ja meni hyvin vakavaksi. Hän kertoi, että minulla on vasemmassa polvessani pitkälle edennyt nivelrikko. Mitä ilmeisemmin keskeisenä syynä olivat polveen tulleet vammat, sillä oikea polveni on täysin terve.
Fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen kertoo, että nivelrikko on hyvin yleinen sairaus – ja kun ihmiselle tulee tarpeeksi ikää, se on lähes väistämätön.
– Yli 65-vuotiaista puolella on nivelrikko. 75-vuotiailla nivelrikko on 75–80 prosentilla.
Pohjolaisen mukaan nivelrikossa nivelten yhteydessä oleva rusto, tukikudos, alkaa pikku hiljaa tuhoutua. Ilmiön perimmäistä syytä ei tunneta.
– Nivelrikon vaaratekijöitä ovat ikääntymisen lisäksi perimä. Myös ylipaino lisää merkittävästi riskiä alaraajojen nivelrikkoon.
– Lisäksi nuorenakin saadut vammat, joissa nivelrusto vaurioituu, voivat olla mukana aiheuttamassa nivelrikkoa, joka ilmenee vasta myöhemmin.
Nivelrikkokipu on tyypillisesti jomottavaa, se pahenee liikkuessa ja lievittyy levossa. Kun sairaus etenee, kipu muuttuu usein jatkuvaksi ja se vaivaa myös yöllä. Kipu saattaa olla varsin paikallista, mutta se voi myös säteillä vaikkapa lonkasta polveen.
– Tavallista on myös, että etenkin polven nivelrikko on jaksottaista. Välillä polvi on lähes oireeton, ja sitten tulee taas pahempia jaksoja.
Pitkälle edennyt nivelrikko voi vaikeuttaa monin tavoin liikkumista sekä arjessa selviytymistä. Yksinkertaiset asiat, joihin ei aikaisemmin kiinnittänyt sen kummempaa huomioita, kuten nousu istualta seisomaan tai kengännauhojen solminen, saattavatkin vaatia kovia ponnisteluja.
Timo Pohjolainen korostaa, että voimme itse osaltamme vaikuttaa siihen, milloin ja kuinka voimakkaasti nivelrikko alkaa vaikuttaa elämäämme.
– Painonhallinnalla on tärkeä rooli. Ylipaino rasittaa niveliä ja pahentaa näin nivelrikko-ongelmia.
Myös liikunta on tärkeää. Nivelet tarvitsevat kohtuullista liikettä, jotta ne pysyvät hyvässä kunnossa. Toisaalta esimerkiksi voimakkaat reisilihakset tukevat polvia.
– Liikunta on erittäin tärkeää myös siinä vaiheessa, kun nivelrikko on jo todettu. Esimerkiksi polven nivelrikossa on näyttöä jopa siitä, että voimakkaat reisilihakset vähentävät nivelrikon oireita.
Pohjolaisen mukaan polven nivelrikkoiselle hyviä lajeja ovat esimerkiksi pyöräily, hiihto, vesijuoksu ja uinti. Juoksun ja pallopelien kaltaisia lajeja, joissa niveliin kohdistuu paljon iskuja, kannattaa välttää.
– Jos nivelrikko on esimerkiksi olkanivelessä, silloinkin tärkeää on liikunta ja erityisesti sellainen harjoittelu, joka auttaa ylläpitämään olkanivelen liikettä.
Kun lääkäri antoi Taru Siposelle kahdeksan vuotta sitten nivelrikkodiagnoosin, hänen ensimmäinen ajatuksensa oli, miten hän tulisi selviämään työssään liikunnanohjaajana.
– Päätin tehdä sen eteen kaikkeni. Olen liikkunut aina paljon, ja nyt aloin kiinnittää entistä enemmän huomiota reiden taka- ja etulihaksien vahvistamiseen. Kun ne ovat hyvässä kunnossa, ne auttavat polvea.
– Vähän luulen, että jos en olisi liikkunut niin paljon ja pitänyt huolta lihaskunnostani, minulle olisi laitettu jo aikoja sitten polveen tekonivel. Nyt yritän välttää tuollaista leikkausta mahdollisimman pitkään.
Siponen on pystynyt jatkamaan töitään lähes entiseen malliin muuttamalla ohjaamaansa lajivalikoimaa.
– Olen jättänyt hyppyjumpat pois ja vedän entistä enemmän erilaisia uimakouluja sekä senioriryhmiä – kuntojumppia sekä vesivoimistelua ja kuntosaliryhmiä.
– Liikun mahdollisimman paljon, mutta kroppaani kuunnellen, kivun antamissa rajoissa. Esimerkiksi uidessa vältän liikkeitä, jotka tuottavat kipua. Toisaalta kipukynnykseni taitaa kyllä olla aika iso, en ihan helpolla luovuta.
Siponen mainitsee, että hän käyttää joskus raskaammissa jumpissa neopreenista valmistettua polvitukea.
– Ja olen herättänyt uudelleen henkiin rakkaan lapsuuteni ja nuoruuteni harrastuksen, voimistelun. Meidän 40+-ryhmässämme kaikilla on enemmän tai vähemmän remppaa ja huumori kukkii!
Ylipainoa Siposella ei ole ollut koskaan. Hänen ei tarvitse pudottaa painoa huolehtiakseen polvensa kunnosta.
– Syön monipuolisesti. Lautasellani on usein esimerkiksi kalaa. Punaista lihaa en popsi ollenkaan, mutta broileria kyllä.
Nivelrikon oireita voidaan lievittää myös lääkkeillä. Timo Pohjolainen kertoo, että parasetamoli on turvallisuutensa takia nivelrikon ensisijainen lääke.
Lievän nivelrikkokivun hoitoon voi käyttää myös ilman reseptiä apteekista saatavia tulehduskipulääkegeelejä. Jos parasetamolin ja kipugeelin teho eivät riitä, siirrytään tulehduskipulääkkeisiin.
– On kuitenkin erittäin tärkeää muistaa, että tulehduskipulääkkeitä voi käyttää vain kuureina, ei rutiinimaisesti ja jatkuvasti. Pitkään käytettynä tulehduskipulääkkeillä on negatiivisia vaikutuksia sydämen toimintaan ja verisuonistoon. Ne voivat aiheuttaa myös muutoksia ruuansulatuskanavan limakalvoissa.
Paikallinen kylmähoito voi vähentää ainakin väliaikaisesti turvotusta ja kipua ja parantaa nivelen liikkuvuutta. Kylmäpakkausta ei saa laittaa suoraan ihon päälle, vaan väliin laitetaan esimerkiksi pyyhe.
Taru Siponen kertoo käyttävänsä lääkkeitä varsin vähän, lähinnä parasetamolia, mutta toisinaan myös tulehduskipulääkkeitä.
Taru Siposen nivelrikkokipu on ajoittaista. Haastatteluhetkellä menossa on hyvä vaihe ja kivut ovat vähäisiä.
– Huonoina päivinä käveleminen on niin vaikeaa, että olen joutunut tulemaan töihin bussilla, vaikka asun vain parin pysäkin päässä. Silloin hyvin vaikeaa on myös esimerkiksi portaiden laskeutuminen.
– Tulen kyllä huonoinakin päivinä töihin, sillä se auttaa pysymään paremmalla tuulella.
Siposen vetämissä seniorijumpissa joillakin ryhmäläisillä on nivelrikko. Kerran eräs vanhempi herrasmies kertoi omista kivuistaan ja totesi, ettei Siponen voi tietää niistä.
– Sanoin, että itse asiassa tiedän kyllä oikein hyvin, Siponen huomauttaa.
Hän kannustaa muita nivelrikkoa sairastavia jatkamaan elämää mahdollisimman samalla tavalla kuin ennenkin.
– Kannattaa tsempata, yrittää liikkua mahdollisimman paljon ja pitää lihaksistaan huolta. Se auttaa pysymään hyvässä kunnossa. Ja jos joutuu luopumaan jostain rakkaasta harrastuksestaan, niin silloin olisi hyvä etsiä tilalle jokin uusi.
– Positiivinen elämänasenne auttaa paljon. Niin tässä kuin monessa muussakin asiassa. Kuten perheemme teinit sanovat: älä ragee mutsi, Siponen naurahtaa.
Reumaliiton Reuma-aapisesta löydät koottua tietoa myös nivelrikosta.
Nivelrikosta kärsivä voi helpottaa arkeaan ja lievittää nivelrasitusta ja -kipua erilaisilla apuvälineillä.
Niveltuet vähentävät niveleen kohdistuvaa kipua, tukevat epävakaata niveltä ja estävät nivelsiteitä venymästä. Elastinen polvi- tai nilkkatuki voi itsessään lievittää nivelrikkokipua. Tukia on olemassa myös esimerkiksi ranteelle ja peukalolle.
Jalkojen nivelrikkoa sairastava voi hyötyä kaaripohjallisista kengistä, pohjallista tai pehmeistä kantatyynyistä, jotka vaimentavat kantaiskuja. Kävelyä voi helpottaa kepillä, kyynärsauvoilla tai rollaattorilla.
Tarttumapihdit, sukanvetolaite ja pitkävartinen kenkälusikka vähentävät kumartelun tarvetta ja helpottavat siten pukeutumista.
Keittiötöihin on olemassa erilaisia voiman tarvetta vähentäviä apuvälineitä, kuten purkin- ja tölkinavaajia sekä erikoisveitsiä.
Kysy arkea helpottavia apuvälineitä apteekistasi.
Lähde: Kumppanina nivelrikko – Näin tulet toimeen (Suomen Nivelyhdistys ry)
Teksti Matti Välimäki, kuvat Arto Wiikari
Asiantuntijana fysiatrian erikoislääkäri Timo Pohjolainen, Helsinki Hospital
Julkaistu Terveydeksi! 4/2015