Sivusto
Lääkehaku
Apteekkihaku
Henkilö | 07.12.2015
Parhaimmillaan satatuhatta suomalaista valvoi keskellä yötä ja kuunteli, kun Pekka Sauri auttoi radiossa murheellisia soittajia.
Tätä olen ihmetellyt. Vaikka ohjelma loppui lähes 13 vuotta sitten, joku puhuu siitä minulle melkein päivittäin. Täytyy päätellä, että ohjelma vetosi, koska siinä käsiteltiin vaikeita asioita turvallisesti. Kuulijat pystyivät samaistumaan soittajaan ja käsittelemään oman elämänsä tilanteita, kun soittaja kertoi kriisitilanteestaan ja minä yritin antaa ratkaisuvaihtoehtoja.
Parisuhdeongelmat, yksinäisyys ja päihderiippuvuus olivat kestoaiheita. Eri vuosikymmenillä oli kuitenkin omat trendiaiheensa, jotka liittyivät teknologian kehitykseen. 1980-luvulla monet olivat jääneet koukkuun seksilinjoihin ja saaneet isoja puhelinlaskuja. Seuraavan vuosikymmenen alussa tietokonepeliriippuvuus yleistyi, ja vuosituhannen vaihteessa kärsittiin nettiriippuvuudesta.
Ehkä kaikkein palkitsevinta oli, kun soittaja kertoi, että oli vuosia aiemmin soittanut lähetykseen ja saanut keskustelusta apua ja elämänsä lopulta järjestykseen. Monelle tuntui riittävän, että pystyi purkamaan asiansa. Hämmästyttävintä oli, kuinka moni kertoi puhuvansa ongelmastaan ensimmäistä kertaa kenenkään kanssa. Satatuhatta kuulijaa unohtui nopeasti.
Pikkuisen ihmettelen, miten Yölinjan kaltaista keskustelufoorumia ei ole syntynyt tässä kommunikaation maailmassa. Onneksi esimerkiksi masennuksen hoito on kehittynyt valtavasti 1980-luvulta eikä sairaus ole enää tabu. Psyykkisistä ongelmista voidaan puhua ja masennuksen kanssa voi huoletta mennä terveyskeskukseen.
Se oli valtavan merkityksellinen kokemus. Kuudentoista vuoden aikana kävin yli 12 000 keskustelua suorassa lähetyksessä. Sen jälkeen mikään inhimillinen tai epäinhimillinen ei ole ollut vierasta.
teksti Jenni Juntunen, kuva Vesa Tyni
Julkaistu Terveydeksi! 4/2015