‹ Takaisin

Itsehoito  |  28.03.2019

Allergiaa, tulehdus vai kuivat silmät?

Katu- ja siitepölyn, silmätulehduksen ja kuivasilmäisyyden aiheuttamia oireita voi olla vaikea erottaa toisistaan. Varmista, että hoidat silmiäsi oikein.

Katu- ja siitepöly ovat varmoja kevään merkkejä – ja niin myös pölyhiukkasten takia kutisevat, kirvelevät, punaiset tai vuotavat silmät.

Silmäoireita aiheuttavat yleisesti myös silmätulehdus ja kuivasilmäisyys. Proviisori Tuomas Rahikainen Savon Apteekki ABC:stä huomauttaa, että silmäoireiden syyn ja oikeiden itsehoito­lääkkeiden löytäminen ei ole aina aivan yksinkertaista.

– Oireiden lisäksi pitää kartoittaa monia taustatekijöitä. Apteekin ammattilaiset auttavat selvittelytyössä. He neuvovat myös, milloin kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.

Katupöly kutisee silmissä ja kurkussa

Katupöly tulee silmille varsinkin keväällä ja kuivalla ilmalla ennen kuin hiekoitushiekat on korjattu pois. Tavallisimpia oireita ovat silmien kutina, kirvely ja punoitus. Katupöly voi tuntua myös kutinana ja kirvelynä kurkussa sekä aiheuttaa nuhaa ja yskää.

Koska katupölyn joukossa on usein siitepölyä, se voi aiheuttaa myös allergisia reaktioita. Katupöly pahentaa lisäksi helposti astmaoireita.

– Perusterve henkilö voi lievittää katupölyn aiheuttamia oireita silmää kosteuttavilla ja huuhtelevilla tipoilla. Tarjolla on myös geelejä, joiden vaikutusaika on pitempi. Lisäksi on erikoistippoja, joissa on kosteuttava nestepohja sekä erilaisia kosteutta sitovia ainesosia, Rahikainen ohjeistaa.

Allergikon kannattaa käyttää katupölyn aiheuttamien vaivojen lievittämiseen allergiasilmätippoja ja muuta allergialääkitystä.

– Astmaatikko voi neuvotella lääkärin kanssa, kannattaisiko astmalääkitystä vahvistaa pahimman katupölyjakson ajaksi.

Helposti oireilevan kannattaa välitellä pölyisimpiä paikkoja.

Mikäli katupölyä tuntuu kulkeutuvan sisälle asti, tuloilmaventtiileihin ja ilmanvaihtokoneisiin voi asentaa hiukkassuodattimet.

– Kurkkuoireista kärsivä voi harkita ulkona liikkuessaan myös hengityssuojaimen käyttöä. Se vaikeuttaa kuitenkin hieman hengittämistä.

Siitepöly saa nenän vuotamaan

Siitepölyallergiaa voi epäillä, jos silmäoireet ajoittuvat selkeästi kasvien kukinnan aikaan. Siitepölykausi alkaa tavallisesti lepän ja pähkinä­pensaan kukinnan myötä maalis-huhtikuussa. Seuraavaksi vuorossa on paljon oireita aiheuttava koivu ja tämän jälkeen muun muassa heinät ja pujo.

Katupölyn tapaan myös siitepöly saa silmät kutisemaan ja kirvelemään. Rahikainen huomauttaa, että siitepöly aiheuttaa silmien punoitusta selkeämmin kuin katupöly. Siitepölyallergia oireilee pitkään, kun taas katupöly aiheuttaa tyypillisesti oireita vain altistuksen jälkeen.

– Helpoin tuntomerkki on kuitenkin se, että siitepölyn aiheuttamien silmäoireiden kanssa esiintyy lähes poikkeuksetta myös vesinuhaa, aivastelua ja tukkoisuutta. Oireita, kuten yskänärsytystä, voi olla myös alemmissa hengitysteissä.

Silmäoireisiin auttavat tipat, joissa on mukana lääkeainetta, esimerkiksi kromoglikaattia tai antihistamiinia. Allergianenäsumutteet auttavat yleensä myös silmäoireisiin. Lievimpiin oireisiin voi tepsiä pelkkä antihistamiinitabletti.

– Joka tapauksessa on tärkeää olla liikkeellä ajoissa. Lääkitys on järkevää aloittaa, kun ensimmäiset allergiaoireet alkavat. Kestää aina vähän aikaa, ennen kuin lääkkeet saavuttavat täyden tehonsa.

Allergikko hyötyy myös lääkkeettömistä hoidoista.

Nenän huuhtelu nenäkannun avulla vähentää allergeenien määrää nenässä ja poski­onteloissa. Koska siitepölyä tarttuu helposti myös hiuksiin, ne kannattaa pestä ennen nukkumaanmenoa. Siitepölystä kärsivän on hyvä miettiä myös keinoja, joilla kodin sisäilmaa voi suojata siitepölyltä.

Siitepölyallergiaa saattaa esiintyä myös kasvukauden päätyttyä, kun ilmassa on homeitiöitä. Myös eläimet voivat aiheuttaa allergikolle voimakkaita silmäoireita.

Roskan tunne kielii kuivasilmäisyydestä

Kuivasilmäisyyden oireena on tunne kuivista silmistä tai roskista silmissä. Oireet voivat olla myös lievien allergiaoireiden kaltaisia. Silmissä saattaa olla lievää kutinaa ja ne voivat väsyä, ja vaivaan voi liittyä myös näkökyvyn vaihtelua ja valon arkuutta. Tyypillistä on, että oireet ovat voimakkaimmillaan aamulla ja iltaa kohti.

Kyynelneste kostuttaa, puhdistaa ja suojaa silmän pintaa. Sillä on merkitystä myös näkökyvyn kannalta. Silmään tuleva valo taittuu jo kyynelnesteessä. Kyynelnesteen määrä saattaa vähentyä esimerkiksi iän myötä.

Silmien kuivumista voivat aiheuttaa myös monet lääkkeet: jotkut verenpainelääkkeet, antikolinergiset lääkkeet, antihistamiinit, monet psyykenlääkkeet ja eräät unilääkkeet.

Ympäristölläkin on vaikutusta: esimerkiksi liian kuuma ja kuiva sisä­ilma, tupakansavu, piilolinssit ja tuulinen sää voivat kuivattaa silmiä.

– Myös esimerkiksi diabetes voi aiheuttaa kuivasilmäisyyttä, ja reumatauti Sjögrenin syndrooma aiheuttaa sekä suun että silmien kuivumista, Rahikainen huomauttaa.

Joissakin tapauksissa myös kyynelnesteen rasvakerroksessa voi olla ongelmia, mikä aiheuttaa kuivuuden tunnetta.

– Elimistö reagoi tilanteeseen ja lisää kyynelnesteen tuotantoa. Kyynelnestettä voi valua tällöin valtoimenaan.

Kuivasilmäisyyttä hoidetaan samanlaisilla kosteuttavilla silmätipoilla ja geeleillä kuin katupölyn ärsyttämiä silmiä. Yön aikana, jolloin kyynelnesteen eritys vähenee luonnostaan, on suositeltavaa käyttää pitkään vaikuttavia silmägeelejä. Lisäksi yökäyttöön on tarjolla myös silmävoiteita. Vuotaville silmille on omia silmätippoja, jotka vähentävät kyynelnesteen haihtumista.

Pitempiaikaiseen käyttöön Rahikainen suosittelee silmätippoja, joiden säilöntäaineet ovat silmäystävällisiä. Vaihtoehtoisesti voi käyttää kokonaan säilöntäaineettomia tuotteita, kuten kerta-annospipettejä.

– Kuivasilmäisyyteen tarkoitettuja tippoja voi käyttää myös silloin, kun tietää joutuvansa pian haastaviin olosuhteisiin, esimerkiksi ennen kuin lähtee ulos tuulisella säällä tai menee saunaan.

Keskivaikean kuivasilmäisyyden taustalla voi olla hoitoa vaativa allergistyyppinen tulehdus, vaikka todellista allergiaa ei olisikaan. Tällöin kromoglikaatti-allergiatipat auttavat: ne lievittävät tulehdusta ja myös kostuttavat silmää.

Rähmiminen on tulehduksen merkki

Silmätulehduksen tavallisin oire on rähmiminen, joka voi jopa muurata silmän kiinni.

Silmätulehduksiin saattaa liittyä myös kipua silmässä. Toisinaan esiintyy myös näön heikkenemistä, joka on tavallisesti pitempikestoisempaa kuin kuivasilmäisyyden aiheuttama ajoittainen näön heikkeneminen.

Silmätulehduksia on kuitenkin monia erilaisia. Tulehdus voi olla periaatteessa missä kohtaa silmän rakennetta tahansa eikä kaikkiin tulehduksiin välttämättä liity rähmimistä. Oireena voi olla myös esimerkiksi kirkkaan nesteen vuotaminen.

Silmätulehduksia aiheuttavat bakteerit ja virukset mutta myös allergeenit, esimerkiksi siite­pöly. Siitepölyaikaan lääkärinkin saattaa olla vaikea erottaa, mitä silmäoireiden takana on. Tähän voidaan saada varmistus silmän sidekalvolta otettavalla irtosolunäytteellä.

Silmätulehduksia hoidetaan lääkärin ohjeiden mukaisesti, tavallisimmin reseptillä saatavilla antibiootti- tai kortisonitipoilla.

– Tavallisin silmätulehdus on sidekalvontulehdus. Se voi asettua myös itsestään parissa päivässä, kunhan vain poistaa rähmää silmästä huolellisesti.

Bakteerien ja virusten aiheuttamat silmätulehdukset tarttuvat pääasiassa käsien kautta.

– Tulehduksia voi ehkäistä, kun noudattaa hyvää käsihygieniaa ja välttää hieromasta silmiään. Tärkeää on myös esimerkiksi piilolinssien hygieniasta huolehtiminen.

Lisää tietoa

Milloin lääkäriin?

• Silmissä on kipua, silmät rähmivät voimakkaasti tai näkö heikkenee.
• Allergiaoireissa itsehoito ei auta kahdessa viikossa tippojen, nenäsumutteiden ja/tai antihistamiinitablettien yhdistelmähoidoista huolimatta.
• Oireet pahenevat itsehoidosta huolimatta.
• Epäilet, että kuivasilmäisyys johtuu lääkityksestä. Tällöin lääkityksen tarkistaminen tai tukihoito kuivan silmän tuotteilla voi olla tarpeen.
• Sinulla on tarvetta pitkäaikaislääkitykselle.

Teksti Matti Välimäki, kuvat iStockphoto

Asiantuntijoina proviisori Tuomas Rahikainen, Savon Apteekki ABC ja silmälääkäri Osmo Kari, Silmälaboratorio Optokari Oy

Julkaistu Terveydeksi! 1/2016