Terveys | 23.09.2014
Astma ei rajoita elämää
Astma on maailman yleisimpiä sairauksia. Oireet saadaan kuriin oikealla lääkityksellä ja terveellisillä elintavoilla.
Astma on Suomen yleisin pitkäaikainen hengityssairaus. Sitä sairastaa arviolta joka kymmenes aikuinen. Se on myös lasten tavallisin pitkäaikaissairaus. Alle 15-vuotiaita lapsiastmaatikkoja arvioidaan olevan lähes yhtä paljon, noin 7–9 prosenttia koko ikäryhmästä.
Astmassa hengitysteiden pinnalla olevien tulehdussolujen määrä kasvaa. Lisäksi keuhkoputkiston limakalvon värekarvamatto vaurioituu, mikä tekee keuhkoputkista erityisen herkät ulkoisille ärsykkeille. Pitkään jatkunut astmatulehdus aiheuttaa paksuuntumista keuhkoputkien limakalvoissa. Jos tulehdusta ei hoideta, se saattaa vaurioittaa pysyvästi keuhkoja.
Monta eri taudinkuvaa astman alla
Pikkulapsilla esiintyy usein hengityksen vinkunaa virusten aiheuttaman hengitystietulehduksen yhteydessä. Tästä ei yleensä kehity varsinaista astmaa, vaan oireet voivat hävitä kouluikään mennessä.
Kouluikäisillä tavallisin sairauden muoto on allerginen astma, jossa virustulehdukset aiheuttavat usein pahimmat kohtausoireet. Myös allergiset tekijät voivat aiheuttaa ja pahentaa oireita.
– Murrosiästä alkaen tavallisin ilmaantuva muoto on ei-allerginen astma, joka on tavallisempi tytöillä ja naisilla. Siinä yhtenä riskitekijänä on ylipaino, sanoo kliinisen allergologian dosentti, lastenallergologian erikoislääkäri Timo Vanto, joka toimii Allergiatietokeskuksen asiantuntijalääkärinä Allergia- ja astmaliitossa.
Perintötekijöillä on suuri merkitys kaikissa astmatyypeissä.
– Vanhempien, erityisesti äidin astma lisää lapsenkin riskiä. Passiivinen ja aktiivinen tupakointi on toinen vaaratekijä: jo äidin raskaudenaikainen tupakointi lisää riskiä merkittävästi.
Allergia kasvattaa niin ikään selvästi astman todennäköisyyttä erityisesti lapsilla.
– Astmariski suurenee selvästi, mikäli pikkulapsella, jolla alkuun on vain virustulehdusten yhteydessä ilmaantuvia oireita, todetaan ihon pistotestissä tai allergiaverikokeessa herkistymistä ruoka-aineille, siitepölyille tai eläimille. Allergista nuhaa sairastavista potilaista noin 40 prosentille ilmaantuu ainakin ajoittaisia astmaoireita, Vanto selvittää.
Altistuminen eläinpölylle ei sen sijaan näytä lisäävän astmariskiä.
– Esimerkiksi koira lemmikkieläimenä varhaislapsuudessa näyttää jopa vähentävän sitä. Myös monipuolinen ravinto imeväisiässä näyttää suojaavan sekä astmalta että allergioilta, hän kertoo.
Oikea diagnoosi on hoidon kulmakivi
Astman toteamiseen käytetään keuhkojen toimintakokeita, spirometriatutkimusta tai ulospuhalluksen huippuvirtausarvojen eli PEF-puhallusten seuraamista. Lapsilla näihin yhdistetään monesti juoksurasitustesti. Pienillä lapsilla diagnoosi perustuu usein pelkästään oireisiin.
Tehokkaimmat lääkkeet ovat keuhkoihin hengitettäviä lääkkeitä: tarvittaessa käytettävät keuhkoputkia avaavat lääkkeet sekä säännöllisesti käytettävät astmatulehdusta hoitavat hengitettävät kortisonilääkkeet. Pitkäaikaishoidossa tärkeimpiä ovat nimenomaan tulehdusta hoitavat valmisteet.
– Hengitettävän kortisonilääkityksen avulla astma on saatu lieväksi useimmilla potilailla, ja astman sairaalahoito ja sen aiheuttama työkyvyttömyys ovat vähentyneet huomattavasti.
Erittäin tärkeää on, että astmalääkettä otetaan oikealla tekniikalla.
– Inhalaatiotekniikka ei kaikilla potilailla pysy hyvänä, sen takia sitä tulee säännöllisesti tarkistaa, Timo Vanto huomioi.
Lääkkeitä tulee myös käyttää joustavasti: kun oireet pahenevat, lääkitystä tehostetaan, ja toisaalta oireettomat tai lieväoireiset astmaatikot voivat kokeilla lääkityksen keventämistä.
– Ongelmana on, että monet potilaat tottuvat oireisiinsa eivätkä tunnista, milloin astmasta on haittaa.
Aina oireet eivät taltu oikeasta astmalääkityksestä huolimatta.
– Sekä lapsilla että aikuisilla voi esiintyä yskää ja hengenahdistusta monista muistakin syistä kuin astmasta. Sen takia on tärkeää, että diagnoosi perustuu keuhkojen toimintakokeisiin silloin, kun se on mahdollista, Vanto huomioi.
Toinen tavallinen syy oireiden jatkumiseen on se, ettei lääkehoitoa käytetä siten kuin on lääkärin kanssa sovittu. Myöskään tupakoitsijat eivät saa riittävää tehoa hengitettävästä kortisonilääkkeestä, jolloin on tärkeää pystyä lopettamaan tupakointi.
Liikunta avainasemassa
Hyvä fyysinen kunto on avainasemassa astman hoidossa.
– Verryttely ja lämmittely ennen liikuntaa vähentävät rasitukseen liittyvää oireilua. Intervallityyppinen eli sykettä ja tehoa vaihteleva liikunta saattaa sopia astmaa sairastavalle paremmin kuin pitkäkestoinen. Hengitettävät kortisonilääkkeet parantavat selvästi rasituksen sietoa, ja niiden lisäksi voi tarvita keuhkoputkia avaavaa lääkettä ennen rasitusta.
Tavallinen arkiliikunta, esimerkiksi kävely tai pyöräily koulu- ja työmatkoilla on aina hyväksi. Sen vuoksi lääkärin taksitodistusten hankkimista esimerkiksi koulumatkaa varten ei yleensä suositella.
Sisäilma vaikuttaa oloon
Sisäilmassa on hyvä kiinnittää huomio eläinpölyyn tai mahdolliseen homealtistukseen.
– Kouluikäisistä astmaa sairastavista yli puolet on herkistynyt eläinpölylle. Jos kotona on lemmikkieläin, tulisi tarkkailla, helpottuvatko oireet, kun ollaan erossa lemmikistä. Voimakas homealtistus esimerkiksi makuu- tai olohuoneessa näyttää myös jonkin verran lisäävän lapsen astmariskiä, Vanto muistuttaa.
Koti pidetään peruspuhtaana, ja normaali viikkosiivous riittää. Imurointi nostaa kodin pölyt hetkeksi ilmaan hengitettäväksi, mitä astmaatikon kannattaa vältellä. Tätä enemmän astmaatikkoa kuitenkin yleensä ärsyttää keväinen katupöly.
Ilmanpuhdistinta voi kokeilla kuukauden tai kahden ajan kotona, ja jos oireet selvästi lievittyvät, voi sen säännöllisestä käytöstä olla hyötyä.
Lisää tietoa
Kehon puolustusreaktio
Astman tavallisimmat oireet ovat yskä, hengenahdistus, limaisuus ja hengityksen vinkuna. Astmaattinen tulehdus aiheuttaa limakalvon turvotusta ja limanerityksen lisääntymistä, mistä seuraa keuhkoputkien ahtautumista.
Oireet ovat puolustusreaktioita ulkoisia ärsykkeitä vastaan. Ne vaihtelevat tyypillisesti eri tilanteissa. Oireet voivat liittyä esimerkiksi rasitukseen, kylmään ilmaan, vuorokaudenaikaan, huone- ja siitepölyyn tai muihin hengitysilman allergeeneihin tai hengitystieinfektioon.
Apteekki auttaa hoidossa
Inhalaatiohoidon tarkistus on apteekin uusi ja edullinen lisäpalvelu, jota varten varataan henkilökohtainen aika apteekista. Apteekissa tehtävä tarkistus auttaa potilasta käyttämään lääkettä oikein ja huolehtimaan suun hyvinvoinnista. Farmaseutti tarkistaa inhaloinnin onnistumisen.
Inhalaatiohoidon tarkistuksen hyödyt:
- varmistaa lääkehoidon tehon
- säästää rahaa vähentämällä lääkehukkaa
- auttaa sairauden hallintaa
- varmistaa laitteiden oikean käytön ja puhdistuksen
- auttaa vähentämään suuhun kohdistuvia haittoja, kuten hampaiden reikiintymistä ja sieni-infektioita
- takaa parhaan hyödyn lääkkeestä
Teksti Anna Haikarainen, kuvat Riikka Hurri
Asiantuntijana kliinisen allergologian dosentti, lastenallergologian erikoislääkäri Timo Vanto
Julkaistu Terveydeksi! 3/2014
