‹ Takaisin

Terveys  |  23.09.2014

Elintavoista suojaa diabetesta vastaan

Tyypin 2 diabetes on alati kasvava kansantauti, jota sairastaa jo noin 450 000 suomalaista. Se on vahvasti perinnöllinen, mutta elintavoilla taudin puhkeamiseen voi vaikuttaa.

Diabeteksen ehkäisyä koskevia ohjeita on kuultu jo kauan: Syö terveellisesti ja monipuolisesti. Liiku riittävästi. Älä tupakoi. Mutta mikä on terveellistä syömistä? Entä kuinka paljon tulisi liikkua?

– Tutkimusten perusteella tiedetään, että noin puoli tuntia päivässä liikuntaa riittää. Eikä liikunnan välttämättä tarvitse olla kuntoilua. Hyötyliikunta kuten mökkiaskareet, siivoaminen sekä mattojen kantaminen ja piiskaaminen käyvät yhtä hyvin. Pääasia on, että liikkumisesta tulee kevyesti hengästynyt olo, linjaa sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Vuokko Kallioniemi Suomen Diabetesliitosta.

Viikoittaisen liikkumisen voi jakaa 2–3 päivälle, jos kerralla liikkuu enemmän. Kallioniemellä on lohdullista kerrottavaa myös ravitsemuksesta.

– Nykysuositusten mukaisesti kaikkea tavallista ruokaa voi syödä. Se merkitsee, että olennaista on välttää liiallista syömistä ja jokapäiväistä kovan rasvan käyttöä. Keskeinen riskitekijä on lihominen, etenkin keskivartalolihavuus eli omenavatsan kehittyminen.

Usein diabetekseen liittyy myös metabolinen oireyhtymä, jolle ovat tunnusomaisia omenavatsan ja kohonneen verensokerin lisäksi korkea verenpaine ja poikkeavat veren rasva-arvot.

Myös diabeetikko tai riskiryhmään kuuluva voi syödä lempiruokaansa, kuten lihamakaronilaatikkoa kohtuullisesti. Tärkeää on kuluttaa ravinnosta saatu ylimääräinen energia, jotta se ei kerry lihottamaan vyötärönseutua.

Sairastumisriskiä voi pienentää selvästi myös syömällä enemmän kuituja. Niitä on kasviksissa, hedelmissä, marjoissa ja kokojyväviljassa.

Perintötekijät eivät sanele

Oikea ruokavalio ja liikkuminen pienentävät sairastumisriskiä, mutta eivät poista sitä. Perintötekijät vaikuttavat taudin puhkeamiseen vahvasti. Jos molemmat vanhemmat sairastavat kakkostyypin diabetesta, sairastumisen riski on noin 70 prosenttia. Se merkitsee, että kahdella kolmesta diabeetikon lapsesta on kohonnut riski sairastua. Kun toinen vanhemmista sairastaa, riski on noin 40 prosenttia.

Elämäntapojen vaalimiseen on syytä panostaa erityisesti silloin, kun perintötekijät kohottavat sairastumisriskiä. Ei ole järkevää ajatella, että ”sairastunhan minä kuitenkin”.

– Meillä on olemassa jopa vahvaa tutkimustietoa siitä, että suurimmassa sairastumisriskissä olevat henkilöt hyötyvät eniten elintapojen muuttamisesta, Kallioniemi huomauttaa.

Hän viittaa laajaan ja kansainvälistä huomiota saaneeseen suomalaiseen DPS-tutkimukseen (Diabetes Prevention Study) eli diabeteksen ehkäisytutkimukseen. Siinä tutkijat selvittivät voidaanko sairastumista ehkäistä ravinto- ja liikuntatottumuksia muuttamalla.

Tutkimus päätyi kiinnostavaan tulokseen: tehostetun ohjauksen ryhmässä diabetekseen sairastui tutkituista 58 prosenttia vähemmän kuin ryhmässä, jossa annettiin tavanomaista diabetesneuvontaa.

Apteekista apua

Mäntyharjun apteekin apteekkari Stina Parkkamäki tietää kokemuksesta, että apteekki voi monin tavoin tukea diabeetikoita pysymään hyvässä hoitotasapainossa.

Mäntyharjun Havu-apteekki toteutti vuonna 2007 diabeteshankkeen, jossa joukko tyypin 2 diabetesta sairastavia asiakkaita aktivoitui oman diabeteksen hallintaan ja itsehoitoon. Parkkamäen mukaan hankkeen yhtenä pontimena olivat professori Jaakko Tuomilehdon tutkimusryhmän tulokset diabeteksen ennaltaehkäisystä DPS-tutkimuksessa. Lisäksi hän oli jo ennen Mäntyharjun hanketta toteuttanut Haukivuoren apteekissa Mikkelissä Hunajaprojekti- nimisen diabeteshankkeen.

– Apteekki voi auttaa asiakkaitaan ehkäisemään diabetesta. Apteekki voi tukea myös asiakkaan hoitotasapainossa pysymistä jo puhjenneen taudin hoidossa, Parkkamäki sanoo.

Hankkeessaan Mäntyharjun apteekki kokosi 20 omahoidosta kiinnostunutta diabeetikkoa saamaan henkilökohtaista tukea ja neuvontaa kuudesti vuodessa. Tulokset ja kokemukset olivat hyviä.

– Mukana olleiden asiakkaiden elämäntapamuutokset osoittautuivat pitkäaikaisiksi, jopa pysyviksi. Heidän koko elämäntyylinsä on muuttunut ja sitä myötä elämänlaatu parantunut.

Pienet muutokset ratkaisevat

Parkkamäen mielestä apteekit täydentävät etenkin aikuistyypin diabeteksen hoidossa ja ehkäisyssä erityisen hyvin julkisen terveydenhuollon palveluita. Etelä- Savossa apteekit toimivat Etelä-Savon sairaanhoitopiirin diabeteksen hoidon ohjausryhmässä.

Parkkamäen mukaan perinteisten ajattelu- ja toimintatapojen muuttumisesta kertoo se, että julkinen terveydenhuolto on ensimmäistä kertaa ottanut apteekit mukaan diabeteksen ehkäisyyn ja hoitoon. Monissa apteekeissa on esimerkiksi diabetesyhdyshenkilö, jonka antamaan lääkärin määräämien lääkkeiden käytön neuvontaan terveysasema voi ohjata.

Ennaltaehkäisy on avainsana korkean riskin asiakkaille, hoitotasapaino taas on keskeinen termi jo sairastuneille.

– Mitä, missä, milloin sekä miten varmistat elämäntapamuutoksen? Voisiko esimerkiksi jäädä bussista pois kaksi pysäkinväliä aiemmin töistä tullessa? Se vain vaatii pientä valmistautumista. Kannattaa vaikkapa ottaa asianmukaiset ja säähän sopivat kengät ja mahdollisesti sateenvarjo mukaan. Reppuun voi pakata myös omenan evääksi, jotta verensokeritaso ei heilahda liikaa, luetteloi Parkkamäki.

Apteekin antama tuki on käytännönläheistä. Monet pikku uudistukset on helppo toteuttaa arjessa. Asiakas on kuitenkin viime kädessä oman arkensa paras asiantuntija.

Oma motivaatio välttämätön

Parkkamäki korostaa, että kaikessa neuvonnassa apteekin tulee herkästi havainnoida, mikä on asiakkaan oma innostus elämänmuutoksiin. Yksiasiakas voi kokea tunkeilevaksi, jos proviisori tai farmaseutti ottaa puheeksi painon tai elämäntavat.

Joku toinen taas voi pitää tällaista tervetulleena.

– Asiakkaan tukemisessa ja neuvonnassa saa aikaan parhaat tulokset silloin, kun asiakkaalla itsellään on kipinä kohentaa omaa tilannettaan. Sekä Stina Parkkamäki että Vuokko Kallioniemi pitävät myös lääkeneuvonnan merkitystä tärkeänä hyvän hoitotasapaino kannalta.

– Diabeetikolla on melkoinen lääkearsenaali, jopa 6–7 eri lääkettä. Monesti lääkehoitoon sitoutumista parantaa, kun asiakkaalle kertoo jokaisen yksittäisen lääkkeen merkityksen ja vaikutusmekanismin sairauden hoidossa, niin että asiakas itse sen ymmärtää, Parkkamäki sanoo.

– Varsinaisen diabeteksen lääkehoidon eli verensokeria säätelevien lääkkeiden lisäksi diabeetikko tarvitsee yleensä verenpaine- ja kolesterolilääkkeitä. Lisäksi diabetekseen ja ylipainoon voi liittyä monia muita sairauksia, kuten uniapneaa, astmaa, nivelkulumia ja masennusta, joita monesti joudutaan myös lääkitsemään, toteaa Kallioniemi.

 

Lisää tietoa

Kasvussa kaikkialla

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisylle on tarvetta, sillä sairaus yleistyy kaikkialla maailmassa. Syy on pohjimmiltaan yksinkertainen: syömme liikaa ja vääränlaista ravintoa suhteessa siihen mitä kulutamme. Ilmiö liittyy elämäntapojen rajuun muuttumiseen.

Geneettisesti kaikista alttiimpia sairastua ovat afrikkalaiset ja aasialaiset väestöt. Juuri Aasiassa ja Afrikassa tauti on kovassa kasvussa, mikä johtuu nopeasta elinolojen ja -tapojen muutoksesta.

Suomessa lähes joka kolmas sairastuu tyypin 2 diabetekseen. Tyypillisesti sairastutaan yli 50-vuotiaana, jonka takia taudista usein käytetään epävirallista nimeä aikuistyypin diabetes. Myös murrosikäinen voi saada tyypin 2 diabeteksen, joskin se on melko harvinaista.

Suomessa arvioidaan peräti noin 200 000 ihmisen sairastavan tietämättään tyypin 2 diabetesta. Tauti liittyy usein metaboliseen oireyhtymään, jolle on tyypillistä keskivartalolle kasaantunut ylipaino. Tämä tarkoittaa, että rasva on kertynyt vatsaonteloon ja sisäelimiin kuten maksaan. Rasvan kertyminen heikentää insuliinin vaikutusta kudoksissa. Heikentynyttä vaikutusta kutsutaan insuliiniresistenssiksi. Ajan myötä haima väsyy eikä jaksa tuottaa riittävästi insuliinia, jolloin verensokeri alkaa nousta ja vähitellen diabetes puhkeaa. Insuliinin tuotanto voi vuosien kuluessa jopa ehtyä kokonaan.

Usein diabetes on oireeton. Tauti kehittyy hitaasti, jopa vuosien kuluessa.

Tyypin 2 diabetes todetaan usein sattumalta tai valtimosairauden puhjettua. Oireita voivat olla esimerkiksi väsymys erityisesti aterioiden jälkeen, lisääntynyt virtsaaminen, jalkasäryt tai suonenvedot sekä uupumus, johon edes nukkuminen ei auta.

 

Lisää tietoa

Nuoruustyypin diabetes 40 000 suomalaisella

Tyypin 1 diabetesta eli nuoruustyypin diabetesta sairastaa Suomessa noin 40 000 ihmistä. Nuoruusiän diabeteksessa elintoimintojen kannalta välttämätöntä insuliinia ei erity, koska haiman insuliinia tuottavat saarekesolut ovat tuhoutuneet. Tyypillisiä oireita ovat lisääntynyt virtsaneritys, jano, laihtuminen ja väsymys.

Tyypin 1 diabetekseen sairastutaan yleensä alle 40-vuotiaana. Suomessa tauti on yleisempi kuin missään muualla maailmassa.

Vuokko Kallioniemi pitää uhkaavana nykyistä kehityskulkua, jossa monien muiden sairauksien tapaan myös tyypin 1 diabeteksen hoitoa siirretään yhä enemmän erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.

– Olemme Diabetesliitossa seuranneet tätä kehitystä huolestuneina. Perusterveydenhuolto osaa ehkä sinänsä hoitaa tyypin 1 diabetesta, mutta riittävätkö ennestäänkin kuormitetun perusterveydenhuollon voimavarat kaikkien uusien potilaiden hyvään hoitoon? Hoidon oikeanlainen porrastaminen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä voi olla vaarassa.

Teksti Janne Ora
Asiantuntijoina sisätautien ja yleislääketieteen erikoislääkäri Vuokko Kallioniemi, Suomen Diabetesliitto sekä apteekkari Stina Parkkamäki, Mäntyharjun apteekki

Julkaistu Terveydeksi! 2/2011

Apteekki

APTEEKKIHAKU