‹ Takaisin

Hoidossa  |  27.07.2020   |  SANNA SEVÄNEN   |  VILJA HARALA

Eteisvärinä kuriin ablaatiolla

Arja Toivola oli sairastanut eteisvärinää neljä vuotta, kun kohtaukset ja niiden pelko alkoivat hallita hänen elämäänsä. Lääkkeet eivät auttaneet, mutta ablaation jälkeen oireet ovat pysyneet kurissa jo seitsemän vuotta.

Arja Toivolalla, 56, oli jo nuorena ollut satunnaisesti rytmihäiriöitä, mutta kesällä 2008 sydän pompahteli vähän väliä omaan tahtiinsa. Töissä käyminen oli hankalaa, sillä kohtausten aikana sydän löi valtavan nopeasti ja olo oli huono.

Loppukesästä Toivolan oli vihdoin myönnettävä itselleen, että vaiva vaati lääkärin apua. Korkea verenpaine hänellä oli jo entuudestaan.

– Olen ollut vähän huono menemään lääkäriin, koska taustalla on niin paljon lääkärikäyntejä ja sairaalassa olemista, mutta lopulta tytär sanoi, että nyt on mentävä, Toivola muistelee.

Hän sai lähetteen sairaalaan ja oli vuorokauden rytmin seurannassa, joka toteutettiin kotona. Tutkimukset osoittivat, että kyse oli eteisvärinästä, ja vaivaan määrättiin lääkitys. Sen avulla oireet pysyivät kurissa monta vuotta.

Eteisvärinä ei aina oireile

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö, jossa syke muuttuu epäsäännölliseksi ja sykkeen tahti kiihtyy. Eteisvärinän kokee elämänsä aikana jopa joka neljäs yli 40-vuotias, mutta vaiva yleistyy iän myötä.

– Osa tuntee eteisvärinän epämiellyttävänä pompotuksena, mutta osa ei huomaa sitä ollenkaan. Toisilta onnistuvat kotityöt ja liikuntakin, osa voi kokea suorituskykynsä heikentyvän, kertoo Sydänliiton ylilääkäri ja kardiologi Anna-Mari Hekkala.

Eteisvärinä on diagnosoitu lähes 300 000 suomalaisella, ja tautiin voi sairastua kuka tahansa. Altistavia tekijöitä ovat muun muassa ylipaino, runsas alkoholin käyttö, tupakointi ja uniapnea. Iän myötä sydämen eteisiin muodostuu sidekudosta, joka niin ikään altistaa värinälle. Samanlaista sidekudosta syntyy kohonneen verenpaineen seurauksena.

Läppävika, sydämen vajaatoiminta ja muutamat muut sydänsairaudet voivat myös altistaa eteisvärinälle.

– Kolmasosalla potilaista kyseessä on rytmihäiriötaipumus, jonka taustalla ei ole sydänsairautta tai muuta altistavaa tekijää. Heillä eteisvärinä saa alkunsa tietyltä sydämen alueelta lähtevistä lisälyönneistä, Hekkala sanoo.

Sairauden perinnöllisyydestä on viitteitä, mutta ei vielä vahvaa tieteellistä näyttöä.

Koronaepidemian aikana moni sydänpotilas on huolissaan viruksen aiheuttamista riskeistä. Nykykäsityksen mukaan eteisvärinä ei kuitenkaan yksinään lisää koronaviruksen aiheuttamia riskejä, Hekkala lohduttaa. Eri asia on sitten se, jos eteisvärinän lisäksi on muitakin sydänvaivoja.

– Tyypillinen eteisvärinäpotilas on iältään vanhempi, ja ikääntyvillä tiedetään olevan korkeampi riski sairastua vakavasti koronan seurauksena.

Rytminsiirto tehtiin kolme kertaa

Juhannuksen jälkeen vuonna 2012 Arja Toivolan rytmihäiriöt tulivat takaisin. Nyt niitä tuli useita kertoja viikossa, ja ne olivat paljon aiempaa voimakkaampia. Tavalliset kotiaskareet saattoivat keskeytyä eteisvärinäkohtaukseen, ja muutaman kerran Toivolaa alkoi huimata ja iholle kohosi kylmä hiki.

Usein kohtaukset iskivät yöllä, ja silloin ne myös tuntuivat tavallista rajummilta.

– Kipua kohtauksiin ei liittynyt, mutta on pelottavaa, kun sydäntä ei saa rauhoittumaan. Aloin pelätä kohtauksia ja satunnainen sydämen hypähdys sai heti jännittämään, että nytkö se taas alkaa.

Elokuussa Toivola kävi työterveyslääkärillä kohtauksen ollessa päällä. Häneltä otettiin sydänfilmi, jonka nähtyään lääkäri määräsi hänet suoraan sairaalaan.

– Menin kuitenkin ensin kotiin ja söinkin vielä välissä. En silloin ottanut riittävän vakavasti eteisvärinään liittyviä riskejä.

Sairaalassa Toivolalle tehtiin sydämen rytminsiirto, jolla sydän palautetaan takaisin normaaliin rytmiin. Eteisvärinä palasi kuitenkin pian takaisin, ja lyhyen ajan sisällä rytminsiirtoja tehtiin yhteensä kolme. Lisäksi kokeiltiin erilaisia lääkkeitä, mutta mikään niistä ei auttanut.

– Anna-Mari Hekkala hoiti minua silloin ja hän ehdotti, että tehtäisiin katetriablaatio, kun olin niin nuorikin ja työvuosia oli vielä paljon jäljellä.

Riskinä aivoinfarkti

Usein eteisvärinä alkaa satunnaisilla kohtauksilla, jotka päättyvät itsestään. Ennen pitkää kohtausten kesto kuitenkin pitenee, koska sydämen eteiset venyvät tiheälyöntisten jaksojen aikana ja näin sydän on entistä alttiimpi kohtauksille. Lopulta eteisvärinästä tulee pysyvä seuralainen.

Sydämelle eteisvärinä ei ole vaarallinen, eikä se voi aiheuttaa äkkikuolemaa. Eteisvärinän aikana sydämeen voi kuitenkin kerääntyä hyytynyttä verta pieneen eteiskorvakkeeseen. Jos hyytymä lähtee liikkeelle ja päätyy aivoihin, seurauksena on aivoinfarkti.

Eteisvärinän hoidossa arvioidaankin aina, kuinka suuri on potilaan riski saada aivoverenkiertohäiriö. Riskiin vaikuttavat muun muassa ikä ja muut sairaudet. Itse rytmin hoito, kohtausten määrä tai kesto eivät vaikuta arvioon.

– Yksilöllisesti mietitään, tarvitseeko potilas veren hyytymistä hidastavaa lääkettä. Suurin osa potilaista tarvitsee pysyvän antikoagulaatiohoidon, Hekkala sanoo.

Osa potilaista ei tarvitse mitään rytminhoitoa, mutta toisten elämää eteisvärinä häiritsee niin, että sydämen rytmiä säädetään lääkkeillä. Yleisin lääkehoito ovat beetasalpaajat, jotka hidastavat sydämen sykettä.

– Beetasalpaajat ovat turvallisia ja niiden kanssa voi elää ihan tavallista elämää. Muilla lääkkeillä on enemmän haittavaikutuksia, ja niitä käytetään, jos beetasalpaajat eivät riitä.

Ablaatio toi avun

Ablaatio on eteisvärinän hoitomuoto, jossa pyritään pysäyttämään rytmihäiriön alkaminen siten, että häiriöpesäkkeet eristetään tekemällä niiden ympärille eräänlaisia arpilinjoja. Toimenpide tuntui Arja Toivolasta hyvältä vaihtoehdolta, mutta sen riskit mietityttivät. Ablaatiossa esiintyy komplikaatioita vain harvoin, mutta jos sellainen tulee, se on yleensä vakava, esimerkiksi aivoverenkiertohäiriö tai sydämen seinämän puhkeaminen. Koska oireet olivat niin vaikeat, Toivola päätti kuitenkin mennä ablaatioon.

Toimenpide tehtiin maaliskuussa 2013. Ablaatio kesti 4,5 tuntia, ja koko sen ajan piti maata täysin liikkumatta paikallaan. Katetri vietiin sydämen sisään nivusista, reisilaskimon kautta, ja Toivola oli koko ajan hereillä.

– Sain puudutuksen, mutta silti tunsin, että sydämessä tehdään jotain. Se oli vinkeä tunne, joka aiheut­ti vähän kipuakin, ja silloin pyysin lisää kipulääkettä.

Ablaation jälkeen Toivolan piti maata vielä vuorokausi selällään valvomossa, jotta pistokohdat nivusissa eivät alkaisi vuotaa. Selkävaivat pahenivat makuulla, mutta muutoin kaikki sujui hienosti. Ablaation ansiosta kaikki oireet katosivat, eivätkä ole palanneet sen koommin.

– Kaksi kertaa olen ablaation jälkeisinä vuosina hakeutunut päivystykseen rytmihäiriötuntemusten vuoksi, mutta sydänfilmin mukaan kaikki on ollut kunnossa.

Toivola onkin pohtinut, onko lievä oireilu ollut psyykkistä, sillä hän tietää, että eteisvärinä voi palata ablaation jälkeenkin.

– Huoli on välillä suuri, koska vaiva on sydämessä, ja niitä on vain yksi.

**

Näistä saan voimaa

Puoliso ja lapset
”Pienet sanat ja teot arjessa auttavat eniten.”

Retkeily
”Otamme eväät mukaan ja kesäisin käymme uimassa.”

Musiikki
”Konserteissa kokee elämyksiä, jotka eivät unohdu koskaan.”

Yleisimpiä rytmihäiriöitä

* Lisälyönnit ovat ajoittaisia rytmihyppyjä. Yksi lyönti voi jäädä välistä tai pari lyöntiä voi tulla hyvin nopeasti peräkkäin.

* Eteisvärinässä sydämen rytmi on jatkuvasti epätasainen. Usein lyönnit tulevat hyvin tiheään ja pulssi voi nousta hyvin korkeaksi ilman rasitustakin.

* Tykytys on yleisnimitys normaalia korkeammalle sykkeelle, ei varsinainen rytmihäiriö. Ylimääräinen sähkörata voi aiheuttaa tykytyskohtauksia, jotka tulevat lyhyinä, muutaman sekunnin tai minuutin kohtauksina, jolloin sydän hakkaa hyvin nopeasti. Syke on kuitenkin kohtauksen aikana tasainen.

* Hitaasta rytmihäiriöstä puhutaan, kun sydämen rytmi on lepotilassa matala eikä yleensä nouse rasituksessakaan. Seurauksena on väsymystä, huimausta ja jopa pyörtyminen. Hitaita rytmihäiriöitä hoidetaan tahdistinhoidolla.

Asiantuntijana ylilääkäri, kardiologi Anna-Mari Hekkala, Sydänliitto

Julkaistu Terveydeksi! 2/2020