Ihonhoito | 23.09.2014
Hellää hoivaa kuivalle iholle
Huippu-uimari Eeva Maria Saarinen on tottunut hoitamaan kutisevaa atooppista ihoaan. Hänen ihonsa pitää kaikesta tutusta ja turvallisesta.
Tampereen uimaseuraa edustava Eeva Saarinen harjoittelee altaassa 6–7 kertaa viikossa, noin 1,5–2 tuntia kerrallaan. Sadan metrin rintauinnin Suomen ennätyksen haltija tähtää marras–joulukuun GP-kisoihin ja hyviin aikoihin. Kilpauimarin uintimäärät kuivaisivat varmasti jokaisen ihoa. Eevalle lisää huolehdittavaa aiheuttaa vielä perinnöllinen atooppinen iho.
– Jokaisen uintikerran jälkeen ja vielä illalla rasvaan koko kropan perusvoiteella. Voiteen pitää olla nopeasti imeytyvää, sillä joinakin päivinä uintikertoja voi olla useampikin. Altaaseen mennessä iho ei voi tietenkään olla rasvainen, Eeva kertoo.
– Pesulla käytän ihan tavallista saippuaa ja perusshampoita. Mutta esimerkiksi pesuharjaa en käytä, sillä silloin intoutuisin hankaamaan kuivaa ja kutisevaa ihoa ihan liikaa. Käytän myös herkälle iholle tarkoitettua silmänympärysvoidetta ja kasvorasvaa. Ilman niitä minulle tulee mustat silmänaluset ja näytän tosi väsyneeltä.
Iho reagoi ulkoisiin ja sisäisiin ärsykkeisiin
Eeva kertoo toisaalta huomanneensa, että hän on tullut melkeinpä riippuvaiseksi harjoittelupaikkansa Mäntän uimahallin kloorista. Pitkä poissaolo altaasta saa ihon kuivumaan entisestään.
– Mutta sitten, kun menen toiseen halliin hieman erilaiseen veteen, iho reagoikin negatiivisesti. Tämä taitaa olla aika yleistä atoopikoilla. Iho ei pidä mistään uudesta ja erilaisesta.
Kun Eeva esimerkiksi juoksee, tuuli alkaa helposti kutittaa ihoa. Myös hikoilu ja stressi aiheuttavat kutiamista.
– Joskus joudun käyttämään myös kortisonivoiteita käsiin ja taipeisiin. Silloin joudun pitämään juostessa pitkiä, auringolta suojaavia housuja.
Eeva kertoo, että hänellä on allergia ja astma, mutta nämäkään eivät hidasta huippu-urheilijan menoa.
– Allergia- ja astmalääkkeet pitää vain ottaa säännöllisesti. Pienetkin lipsumiset aiheuttavat heti oireita. Joskus, jos olen unohtanut ottaa allergialääkkeet, olen juossut ja raapinut samalla kutiavaa ihoa, niin että itku on tullut.
Mikä uimisessa kutkuttaa?
Eeva edusti Suomea Ateenan olympialaisissa 2004. Vuoden 2008 olympialaisten alla hän harjoitteli itsensä kuitenkin ylikuntoon ja jäi rannalle.
– Se otti niin koville, että vuoden ajan olin oikeastaan vihainen vedelle. Mutta sitten, kun palasin altaaseen, niin huomasin, että olin ollut sen vuoden kuin kala kuivalla maalla. Olen syntynyt uimariksi.
Mutta mikä siinä uimisessa niin kutkuttaa? Mistä motivaatio, kun takana ovat jo isot polvileikkauksetkin?
– Pidän uimisesta, koska se antaa niin kokonaisvaltaisen tunteen. Siinä pystyy käyttämään koko vartaloaan koko ajan. Tavoitteenani on, että joskus vielä pääsen uudelleen arvokisoihin, Eeva kertoo.
Aluksi selville oireiden taustat
Kutinaa on monenlaista, ja voimakkuuskin vaihtelee pienestä piinaavaan. Ratkaisu ei ole raapiminen. Moniin herkän ihon kutkuttaviin ongelmiin apua löytyy apteekista.
Farmaseutti Pirkko Mettovaara Oulun keskusapteekista kertoo, että kun asiakas valittaa kutiavaa ihoa, alkajaisiksi tarvitaan pientä yhteistä salapoliisityötä.
– Aluksi selvitetään, kauanko kutina on jatkunut, missä kutiavat kohdat ovat ja miltä ne näyttävät. Yleensä kannattaa vilkaista myös ulos, sillä sääkin vaikuttaa usein ihon tuntemuksiin, hän mainitsee.
Kutinaa esiintyy usein esimerkiksi atooppisen ekseeman eli kuivaan ihotyyppiin liittyvän pinnallisen ihotulehduksen yhteydessä. Kansankielellä ekseemaa kutsutaan myös ihottumaksi. Hyvin monet atoopikot kärsivät iho-oireiden lisäksi allergisesta nuhasta ja astmasta.
– Tavallisesti atoopikot käyttävät oireitaan helpottamaan lääkärin määräämiä perusvoiteita, kortisonivoiteita ja antihistamiineja. He voivat myös yrittää välttää oireita pahentavia tekijöitä. Näitä ovat esimerkiksi stressi, ihoa ärsyttävät aineet, kuiva ilma ja ruuan allergeenit.
Perussääntö on, että mitä kuivempi ja kutiavampi iho, sitä rasvaisempi perusvoide.
– Perusvoidetta on hyvä levittää välittömästi pesun jälkeen, kun pyyhkeellä on taputeltu iholta enimmät vedet pois. Se auttaa osaltaan sitomaan iholle lisää kosteutta.
Ekseemoja vaikea erottaa toisistaan
Kutinalla on toki paljon muitakin syitä. Se voi liittyä esimerkiksi kosketusekseemaan.
– Toksisesta kosketusekseemasta on kysymys, kun iho reagoi johonkin kemialliseen tai mekaaniseen ärsytykseen. Allergisessa kosketusekseemassa henkilö saattaa puolestaan olla allerginen vaikkapa nikkelille. Tällaiset oireet tulevat tavallisesti viiveellä: esimerkiksi ihoa koskettava messinkinen nappi aiheuttaa kutinaa vasta seuraavana päivänä.
Pirkko Mettovaara kertoo, että atooppista ekseemaa ja kosketusekseemoja ei voi erottaa pelkän ulkonäön perusteella toisistaan, mutta sijaintipaikka antaa vihiä ekseeman laadusta. Ekseemojen hoidot ovat kuitenkin aika samanlaisia:
– Lieviin ekseemoihin voi käyttää lieviä hydrokortisonivalmisteita, jotka estävät tulehdusreaktioita aiheuttajasta riippumatta.
Hän suosittelee, että ekseemoista ja ylipäätään iho-ongelmista kärsivät ostaisivat kaikki ihonhoitotuotteensa apteekista.
– Apteekin tuotteissa on tarkat tuoteselosteet, ja henkilökunta osaa myös kertoa eri aineista ja niiden vaikutuksesta. Tämä auttaa välttämään ongelmia ja takaa mahdollisimman tehokkaan hoidon. Kutiavan kannattaa valita kosmetiikkansa herkän ihon sarjoista.
Aurinko armas – muttei ihan aina
Auringonvalo lievittää usein erilaisia iho-oireita, myös kutiavaa ekseemaa. Esimerkiksi monet atoopikot pärjäävät kesän auringon, perusvoiteiden ja aurinkovoiteiden yhteisvaikutuksella ja voivat pitää taukoa lääkevoiteista.
Mutta aina aurinkokaan ei tee autuaaksi. Niin sanotuissa eksogeenisissä valoyliherkkyyksissä kutiavia alueita syntyy jonkin lääkeaineen ja auringonvalon yhteisvaikutuksesta.
– Apteekissa farmaseutit kertovat, mitkä lääkkeet voivat aiheuttaa tällaisen reaktion, ja he neuvovat myös suojautumisesta ja hoidosta.
Iholla voi olla kutinaa myös esimerkiksi auringonpolttamien sekä niihin liittyvän ihon hilseilyn yhteydessä. Palanutta ihoa voi hoitaa esimerkiksi hydrokortisonivoiteilla tai aloe veralla.
Jos vähän raapisin?
Vaan entäpä se vanha kotikonsti: kun kutittaa, niin silloin raavitaan?
– Raapiminen ei ole suositeltavaa, sillä tulehtuneeseen kohtaan voi joutua bakteereja, jotka voivat aiheuttaa uudenlaisen astetta vakavamman tulehduksen, Mettovaara korostaa.
Jos pinnallinen ihotulehdus infektoituu pahasti, on syytä mennä lääkäriin. Lääkäriin kannattaa mennä myös, jos ekseema on alle 2-vuotiaalla lapsella, jos ekseema on kämmentä isompi, jos sitä on hoidettu pari viikkoa ilman tulosta tai jos se on silmien ympärillä.
Lääkärikäyntiin on aihetta silloinkin, jos kutiavalla alueella on luomi- tai ihomuutos tai kasvain. Ihon keltaisuus ja sietämätön kutina voivat viitata maksasairauteen. Lääkärintutkimus on tarpeen myös, jos kutinaan liittyy hengitysoireita tai vaikeita allergiaoireita tai kuumetta, Pirkko Mettovaara huomauttaa.
Lisää tietoa
Kutina on jokaisen tuttu
Ihotautilääkäri Matti Hannuksela on kirjoittanut kutinasta kirjan ”Kutina on pirullista, raapiminen taivaallista” (Kustannus Oy Duodecim 2009). Kirjassaan hän valaisee muun muassa aivan tavallista, arkipäiväistä kutinaa. Jokaistahan kutittaa joskus jostakin.
Hannuksela muistuttaa, että mikäli kutinaärsyke on heikko – esimerkiksi kärpänen kävelee paljaalla iholla – niin kutina häviää heti, kun ärsyke häviää. Sen sijaan kuivasta, atooppisesta ihosta kärsivän kutinakynnys on alentunut, ja hänen ihonsa kutiaa vielä pitkään kärpäsen visiitin jälkeenkin.
Monissa ihotaudeissa kutinaan ei tarvita ulkoista ärsykettä lainkaan. Sen saavat aikaan välittäjäaineet, joita vapautuu tulehtuneessa ihossa ihosoluista itsestään sekä paikalle houkutelluista veren valkosoluista.
Kutina-aistimus syntyy aivojen harmaalla alueella. Kutinaimpulssi kulkee sinne ihon alta orvaskedestä alkavien ohuiden, niin sanottujen C-hermosäikeiden avustuksella. Matkalla käydään selkäytimessä, jossa syntyy myös raapimisrefleksi.
Hannuksela antaa raapimiselle osittaisen synninpäästön, muttei toki yllytä raapimaan alueita, joihin liittyy bakteeritulehduksen vaara. Raapiminen, kyhnyttäminen ja jopa kutiavan alueen kevyt hieronta hillitsevät kutina-aistimusta.
– Myös kipua voidaan käyttää hyväksi kutinan lieventämisessä. Kun kutiavaa kohtaa läpsitään vaikka kädellä tai kärpäslätkällä, kutina loppuu. Supisuomalainen keino kutkan nitistämiseen on vihtominen, hän muistuttaa.
Teksti Matti Välimäki, kuvat Arto Wiikari
Asiantuntijana farmaseutti Pirkko Mettovaara, Oulun keskusapteekki
Julkaistu Terveydeksi! 3/2011
