Ravitsemus ja liikunta | 23.09.2014
Iloa ja tehoa vauvajumpalla
Vauvajumppa on hauska ja tehokas tapa parantaa vanhemman lihaskuntoa. Vauvalle jumppa on loistavaa tasapainon ja kehon hahmotuksen harjoittelua. Samalla kehittyy vuorovaikutus lapsen ja vanhemman välillä.
Vauvajumpassa heijaillaan, pyörähdellään, suukotellaan ja päristellään. Tunnelma on rento, lämmin ja leppoisa, ja hymy on herkässä.
Äidille vauva on oiva lihaspaino, jota nostellessa ja heijatessa lihaskunto paranee mukavaa tahtia. Keinunta, huojunta ja liikkeiden rytmit kehittävät vauvan liikeaistia ja tasapainoa sekä vahvistavat vauvan tietoisuutta itsestä.
Vauvalle jumpan vaihtelevat asennot ovat erinomaista tasapainoharjoittelua. Myös kehonhahmotus kehittyy. Vauva joutuu kannattelemaan jumpassa päätään, mikä tukee motoriikan ja omatoimisen liikkumisen harjoittelua, tutkija Arja Sääkslahti Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Hyviä tuntemuksia
Yhdessä liikkuminen antaa vahvoja tunnetason kokemuksia niin lapselle kuin äidillekin. Vuorovaikutus kehittyy vanhemman ja lapsen välillä.
– Yhteiset lasten ja vanhempien kanssa jaetut kokemukset ovat perhe-elämänkin kannalta hyvin tärkeitä. Ne vahvistavat perheen keskeisiä tunnesiteitä, toteaa Sääkslahti.
Vanhemman psyykkiselle hyvinvoinnille on tärkeää tavata muita ihmisiä ja vaihtaa kuulumisia kodin ulkopuolella. Ohjatussa jumpparyhmässä vauvajumppaa harrastaessa saa mukavaa aikuista juttuseuraa. Ryhmässä voi jakaa kokemuksia ja antaa ja saada vertaistukea turvallisessa ja iloisessa porukassa.
Myös isät ovat tervetulleita jumpparyhmiin. Jumpassa voi käydä kerran viikossa tai useamminkin, kunhan harrastus ei ala mennä liiaksi suorittamisen puolelle.
Synnytyksen jälkeen rauhassa liikkeelle
Synnytyksen jälkeen liikuntaa olisi hyvä lisätä vähitellen. Omat ja vauvan tuntemukset ratkaisevat harjoittelun määrän ja rasittavuuden.
Vauva on valmis osallistumaan vauvajumppaan, kun hän pystyy kannattelemaan päätään. Vauvan kasvonilmeitä kannattaa seurata: jos hän näyttää tyytyväiseltä, kaikki on hyvin. Jos liikkeet ovat liian nopeita tai jyrkkiä, lapsen ilme muuttuu hätääntyneeksi ja hän saattaa alkaa itkeä. Aikuisen on silloin jarruteltava ja hidastettava tahtiaan.
Jumppaliikkeitä voi tehdä myös aivan hyvin kotona omaan tahtiin.
– Tärkeintä on, että liikkuu ja että liikunta on itselle mieluista, oli se sitten vauvajumppaa, -uintia tai jotain muuta. Vauvaa on hyvä kannustaa liikkumaan muutoinkin asettamalla hänet matolle ja sijoittamalla leluja pienen matkan päähän, jotta hän joutuu kurottelemaan niitä kohti. Lapsen pukeminen sylissä on myös tavattoman hyvää harjoitusta lapsen motoriikalle, Arja Sääkslahti vinkkaa.
Teksti Anna Haikarainen, kuvat Arto Wiikari
Asiantuntijana tutkija Arja Sääkslahti, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta
Julkaistu: Terveydeksi! 2/2013
