‹ Takaisin

Hoidossa  |  22.09.2017

Infarktin jälkeen

Taina Siltavuori oli terve viisikymppinen nainen, kun puristava tunne rinnassa paljastui sydänkohtaukseksi. Hän ei ole yksin: sydäninfarktiin sairastuu vuosittain toistakymmentätuhatta suomalaista.

Kun espoolainen Taina Siltavuori kävi 50-vuotistarkastuksessa kesällä 2014, kaikki oli hyvin. Vain verenpaine oli hiukan koholla.

Marraskuussa iski flunssa. Ärsytysyskää kesti viikkoja, ja Siltavuori otaksui sen olevan flunssan jälkitautia. Hän sai astmapiipun helpottamaan oireita, mutta joulukuussa hän hakeutui uudelleen terveysasemalle.

− Tuntui siltä kuin rintakehän ympärillä olisi ollut teräksinen vanne. Kokeita tehtiin, ja odotin pääsyä keuhkoröntgeniin, kun lääkäri kiiruhti luokseni. Hänen mukaansa minulla oli sydänkohtaus. Sitten olikin jo kiire. Ehdin miettiä, että tässäkö tämä elämä sitten oli.

Siltavuori vietiin ambulanssilla Meilahden päivystykseen. Siellä todettiin yhden suonen tukkeutuneen kokonaan. Siihen tehtiin pallolaajennus ja asetettiin metallistentti. Tilannetta tarkkailtiin sairaalassa viikon verran.

Riskitekijöitä riittää

Suomen Sydänliiton ylilääkärinä työskentelevä sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri, LT Anna-Mari Hekkala toteaa, että sydäninfarktin taustalla on yleensä valtimoiden kovettumistauti eli sepelvaltimotauti. Sen syntyyn taas vaikuttavat monet seikat.

− Tupakointi, korkea kolesteroli, kohonnut verenpaine, diabetes ja perimä ovat riskitekijöitä. Perinnöllisyystekijöitä on kymmeniä, joten kyse ei ole vain yksittäisestä geenistä.

Vaikka Siltavuori oli sairastuessaan terve viisi­kymppinen nainen, hänelläkin sydän- ja verisuonitaudit ovat sukurasitteena − isoisä menehtyi sydänkohtaukseen suhteellisen nuorena.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa sydäninfarktin yleisyyttä maassamme. Vielä 1970−1980-luvuilla Suomi oli sydäntautien ykkösmaa, mutta muun muassa elintapojen kohentamiseen tähdännyt Pohjois-Karjala-­projekti ja ravitsemustottumusten muutos on tiputtanut maamme Euroopan keskikastiin.

− Meillä on noin 260 infarktitapausta 100 000 asukasta kohden eli vuosittain noin 15 000 ihmistä saa sydäninfarktin. Potilaita on monta päivässä. Tekemistä vielä riittää, pohtii Hekkala.

Työssä käyvät miehet ovat vaaravyöhykkeessä noin kymmentä vuotta ennen naisia. Ikääntyvillä sydän- ja verisuonisairaudet ovat yleisin kuolinsyy molemmilla sukupuolilla.

Oireita kannattaa tarkkailla

Sydäninfarktitkaan eivät ole kaikki samanlaisia.

− Jos sydämen verisuoni menee kokonaan tukkoon, silloin on hätä ja kiire: vaarana on äkki­kuolema. Tukos näkyy myös sydänfilmissä.

Jos taas suoni on melkein tukossa eli veri virtaa, Hekkalan mukaan tilanne voi pitkittyä. Sydänfilmissä tukosta ei välttämättä havaita.

− Verikokeissa sydänmerkkiaineet voivat olla koholla, mutta ne voivat toisaalta nousta muistakin syistä.

Hekkala toteaa olevan poikkeuksellista, jos potilaalla ei ole minkäänlaisia oireita.

− Jälkikäteen mieleen voi palautua tilanne, jolloin oireita on ollut, vaikka ihminen ei ole niitä silloin pitänyt vakavina. Sydämen hapenpuute on kovinta kipua. Tilanne voi mennä ohitse, mutta yleensä jonkinlainen oireisto jää.

Mitä tulee Siltavuoren potemaan pitkälliseen yskään, Hekkalan mukaan hapenpuutteessa sydämeen tulee pumppausvajausta ja keuhkoihin voi kertyä nestettä. Tällöin yskä voi olla oire sydämen vajaatoiminnasta.

Stentti pitää suonen auki

Muutaman viikon kuluttua ensimmäisestä sairaalareissusta Siltavuorella oli edessä uusi pallolaajennus kahteen suoneen, joihin asennettiin lääkestentit.

Pallolaajennus tehdään, jos sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa havaitaan merkittäviä ahtautumia. Nimitys tulee siitä, että ahtautunut sepelvaltimo laajennetaan pallokatetrin avulla. Toimenpide tehdään paikallispuudutuksessa ranne- tai reisivaltimon kautta.

Jos taas varjoainekuvaus ei ole heti mahdollista, turvaudutaan ensin liuotushoitoon. Se voidaan tehdä jo ambulanssissa, jos esimerkiksi maaseudulla sydäntutkimuksia tekevä angiolaboratorio on pitkän matkan päässä.

− Päivystyksessä arvioidaan kiireellisyys. Kardiologi päättää suonen tilanteen perusteella, tehdäänkö pallolaajennus. Sitä ei välttämättä tehdä kaikille potilaille. Jos ahtaumia on monessa suonessa eikä pallolaajennus ole mahdollinen, tehdään ohitusleikkaus.

Iäkkäillä, monisairailla potilailla voidaan turvautua pelkkään lääkehoitoon, sillä toimenpiteisiin liittyvät omat riskinsä, kuten varjo­aineen aiheuttama munuaisten vajaatoiminta.

Pallolaajennuksessa ahtaumaan asetettu verkkoputki eli stentti varmistaa, että suoni pysyy auki. Lääkestentti poikkeaa metallistentistä siten, että verkko on vuorattu lääke­aineella. Näin pyritään estämään uutta suonen kaventumaa.

Lääkityksen kanssa takaisin töihin

Siltavuori palasi työelämään parin kuukauden sairausloman jälkeen. Toista kuukautta hän kärsi väsymyksestä, joka kuitenkin meni ohi.

− Loppukesästä samanlaiset ahdistavat oireet palasivat. Lääkäri totesi uuden ahtauman, joka hoidettiin kolmannella pallolaajennuksella ja lääkestentillä. Silloin ajattelin, että nyt täytyy vain yrittää pysyä hengissä.

Lääkkeitä Siltavuori joutuu käyttämään loppuelämänsä. Yksi tepsii veren hyytymiseen, toinen poistaa nestettä, kolmas pitää kolesterolin aisoissa ja neljäs on verenpainelääke.

Hekkalan mukaan alkuvaiheessa sydän­infarktipotilaalle määrätään kahta veren hyytymiseen vaikuttavaa lääkettä, sillä riskinä on verkkoputken tukkeutuminen. Statiineilla puolestaan pyritään estämään uusi sairastuminen.

− Infarktin saaneella kolesterolin tavoitetasot poikkeavat normaalista: esimerkiksi LDL-kolesterolin arvo on oltava alle 1,8 mmol/l, kun suositusarvo terveille on alle 3 mmol/l. Myös verenpaine on saatava ihannelukemiin.

Lisäksi potilaalla on usein beetasalpaaja­lääkitys noin vuoden verran infarktin jälkeen. Se auttaa toipumaan sydäntaudista ja estämään rytmihäiriöitä.

Elintavat terveellisiksi

Esimiestehtävissä toimiva Siltavuori oli jo ennen sairastumistaan huomannut työstressin vaikuttavan verenpaineeseen.

− Ennen tein työt heti, vaikka aikaa olisi ollut. Osaan nyt jo olla ryskäämättä ja jaksottaa töitä, muuten tulee oireita. Huomaan saavani jopa enemmän aikaiseksi, kun maltan toimia järkevästi. Enkä enää ota hernettä nenään pikku­asioista.

Lisäksi Siltavuori on rukannut ruoka­valionsa terveellisempään ja vähärasvaisempaan suuntaan. Ruokakaupassa mukana kulkee sydänmerkkikortti, jonka avulla voi vertailla pakkaus­merkintöjen suola- ja rasvapitoisuuksia.

− Epäterveellinen ruoka ei enää edes maistu, siitä tulee huono olo. Aikaisemminkin liikuin, mutta nyt liikun enemmän, 3−4 kertaa viikossa. Liike on lääke. Tärkeintä on olla elossa.

Siltavuori on myös mukana Espoon Sydänyhdistyksen vertaisryhmässä: LionHearts 40+ on tarkoitettu alle 55-vuotiaana sairastuneille.

− Ryhmä on osoittautunut yllättävänkin tärkeäksi. Selviytymistarinoiden lisäksi samankaltaisilta ihmisiltä saa voimaa ja vinkkejä.

Ehkäise ajoissa!

Hekkala pitää Siltavuoren terveellistä ruoka­valiota ja säännöllistä liikuntaa oikeaoppisena lähestymisenä. Samoin keinoin sydäninfarktia voi myös ehkäistä ennalta.

− Lisäksi verenpaine olisi hyvä pitää ihannelukemissa. Tupakointia ei kannata edes aloittaa ja ainakin se pitää lopettaa. Suomi on tupakoimattomuudessa jo Euroopan kärkimaita, mihin ovat osaltaan purreet yhteiskunnalliset toimenpiteet: työpaikat ja ravintolat ovat savuttomia.

Jos sairastaa diabetesta, sen olisi oltava hyvässä hoitotasapainossa. Hekkala kehottaa myös katsomaan vaakaan: ihannepainoa kannattaa tavoitella ja vyötärömitta ei saisi olla suurempi kuin lantion ympärys.

Hekkalan mukaan noin 80 prosenttia sydän­infarkteista on estettävissä noudattamalla terveellisiä elintapoja. Riskitekijöihin voi itse vaikuttaa, ainoastaan perimälle meistä kukaan ei oikein voi mitään. Mutta silloinkin elintapoja rukkaamalla voi ehkäistä sairastumisen.

Lisää tietoa

Älä viivyttele, soita 112

  • Sydäninfarktin tyypillinen oire on rintakehän epämääräinen, laaja-alainen ja puristava tunne, joka voi säteillä yläraajoihin ja hartioihin.
  • Ikäihmisillä voi olla pahoinvointia, etovaa tunnetta ja huimausta.
  • Kun infarkti on päällä, kipu ei hellitä. Tällöin on heti soitettava hätänumeroon 112. Viivyttely voi olla kohtalokasta.
  • Alkuvaiheessa oireita ilmenee etenkin rasitustilanteissa ja ne helpottavat levossa. Jo silloin on hyvä hakeutua tutkimuksiin.

Teksti Tarja Västilä kuvat Vesa Tyni
Asiantuntijana ylilääkäri Anna-Mari Hekkala, Suomen Sydänliitto

Julkaistu Terveydeksi 3/2017