Ravitsemus ja liikunta | 24.09.2014
Paino hallintaan
Onnistuneen painonhallinnan resepti on periaatteessa yksinkertainen: on syötävä vain sen verran minkä kuluttaa. Säännöllinen liikunta helpottaa painonhallintaa.
Painonhallinta on taitolaji, joka tilastojen valossa onnistuu vain harvalta. Jopa 70 prosenttia suomalaisista on vähintäänkin ylipainoisia, ja noin viidennes voidaan luokitella lihaviksi. Vaativassa taitolajissa onnistuu siis vain noin joka kolmas.
– Jokaisen, joka onnistuu pitkäaikaisessa painonhallinnassa, on muutettava elintapojaan pysyvästi, kiteyttää onnistuneen painonhallinnan avaintekijät apulaisprofessori ja lihavuustutkija Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopistosta.
Yhtä ainoaa ja oikeaa tietä onnistuneeseen painonhallintaan ei kuitenkaan ole. Jokainen keksii oman tapansa. Siinä missä toinen on tarkka kalorinlaskija, toinen omaksuu joustavamman ja sallivamman suhtautumisen syömiseen.
Kalorit kuriin
Tiukka fakta kuitenkin on, että onnistunut painonhallitsija voi syödä vain sen verran minkä kuluttaa. Ylimääräiset kalorit näkyvät ennen pitkää vaa’an lukemissa. Kun tarkoituksena on laihtua, energiansaanti on nipistettävä vielä kulutettuja kaloreitakin pienemmäksi. Tämä vaatii yleensä uusien ruokatottumusten opettelua.
Kevyempi ruokavalio voi yhdelle tarkoittaa kasvisten käytön reilua lisäämistä, toiselle taas runsaasti kaloreita sisältävistä herkuista luopumista.
– Syömisen pitäisi silti edelleen olla nautinnollista, jotta muutokset kantavat pitkään. Siksi entisten tottumusten tilalle olisi hyvä löytää uusia mieltymyksiä, jotka tukevat painonhallintaa, Pietiläinen ohjeistaa.
Laihdutuksen jälkeen paluuta entisiin tottumuksiin ei ole, sillä keventynyt keho ei tarvitse yhtä paljon energiaa kuin ennen. Jos laihtuu 15 kiloa, on päivittäin syötävä 500 kilokaloria vähemmän kuin aiemmin söi.
Vältä säästöliekki liikunnalla
Säännöllinen liikunta tukee painonhallintaa, mutta pelkän liikunnan laihduttava vaikutus on suhteellisen vähäinen. Ilman muutoksia ruokatottumuksissa liikunnan laihduttava teho jää vain 2–4 kiloon.
– Tämä ei tarkoita, etteikö liikunta olisi laihdutuksen yhteydessä hyödyllistä Liikunta polttaa rasvaa paikoista, joissa sitä on grammamääräisesti vähän, mutta joissa se on tosi haitallista, kuten vatsaontelosta ja lihasten sisältä.
Pietiläisen mukaan liikunta on lisäksi ainoa keino, jolla pystyy estämään elimistön painumista säästöliekille laihdutuksen aikana. Säästöliekillä tarkoitetaan elimistön pyrkimystä jarruttaa painonlaskua laihdutuksen aikana energiankulutusta alentamalla.
– Luonto on laihduttajaa vastaan. laihtunut 80-kiloinen kuluttaa vähemmän energiaa kuin ihminen, joka on aina painanut 80 kiloa, Pietiläinen kuvailee.
Hän muistuttaa, että aina ei ole kysymys säästöliekistä, jos laihdutus reippaan alun jälkeen yhtäkkiä jumiutuu. Usein ruokahalu vain on niin hyvä, että ihminen ei pysty vähentämään syömistä niin paljon kuin pitäisi.
Toistuva jojoilu lihottaa
Kun paino seilaa edestakaisin ylös ja alas, puhutaan jojo-laihdutuksesta. Jatkuva jojoilu voi olla haitallista.
– Laihdutuksen aikana menetetään rasvakudoksen ohella myös lihaksia. Takaisin tulevat kilot taas ovat ennen kaikkea rasvaa. Rasvaisemman kehon energiankulutus on aiempaa pienempi. Siksi jokaisen jojoilun jälkeen lihoo entistä helpommin, Pietiläinen kertoo.
Teksti Krista Korpela-Kosonen ja Ilpo Salonen
Julkaistu Terveydeksi! 3/2012
