‹ Takaisin

Ravitsemus ja liikunta  |  24.09.2014

10 kysymystä paastosta – hyötyä vai haittaa?

Terve ihminen voi paastota huoletta kerran tai kaksi vuodessa. Paastolla ei kuitenkaan ole osoitettu selkeitä terveyshyötyjä.

1 Tarvitseeko elimistö puhdistautumiskuureja?

Ei tarvitse. Jos ruokavalio on monipuolinen ja syöminen kohtuullista, elimistöön ei kerry haitallisia aineita kuten lisäaineita tai suoliston kuona-aineita. Esimerkiksi pienten järvien hauissa on elohopeaa, mutta siitä ei ole haitaksi, jos eri kalalajeja syö monipuolisesti.

Elintarviketurvallisuusvirasto suosittelee, että lapset, nuoret ja hedelmällisessä iässä olevat syövät haukea korkeintaan pari kertaa kuussa. Lisäksi haukea ei suositella lainkaan raskaana oleville tai imettäville naisille. Täytyy kuitenkin muistaa, että keho pystyy muuntamaan myös haitta-aineita haitattomaan muotoon silloin, kun ruoka sisältää riittävästi ravintoaineita ja kehon puolustuskyky on hyvä.

2 Onko paastosta hyötyä vai haittaa?

Terve ja hyvässä ravitsemustilassa oleva aikuinen voi paastota kerran tai kaksi vuodessa. Useammin toistuvat paastot kuluttavat elimistön ravintoainevarastoja, mikä voi olla haitaksi esimerkiksi luuston terveydelle. Paastosta ei ole suoranaista fysiologista hyötyä. Henkisen vireystilan lisääntyminen ja itsensä voittaminen voivat olla sen hyviä piirteitä.

3 Mitä elimistössä tapahtuu paaston aikana?

Elimistö alkaa pian turvata aivojen toimintaa hajottamalla lihaksia glukoosiksi, joka kuuluu hiilihydraatteihin. Verensokeri tarkoittaa veren glukoosipitoisuutta. Noin viikon mittaisen paaston aikana elimistö polttaa lihasten lisäksi myös rasvakudosta energiantarpeeseensa.

Pitkien paastojen aikana rasvojen käyttö lisääntyy sitä mukaa kun elimistö alkaa vähitellen säästää lihaksiaan. Elimistö polttaa rasvoja myös tavallisesti aterioiden välisenä aikana. Se, kuinka paljon rasvakudosta viikon aikana vähenee, riippuu syömisen lisäksi liikkumisen määrästä. Tarkkoja rasvojen kulutuksen määriä ei siis voida määritellä. Myös kalsiumia ja muita ravintoaineita aletaan käyttää luustossa olevista varastoista.

4 Mistä paaston ensi päivien oireet kuten päänsärky ja väsymys johtuvat?

Paaston alkaessa osa kudoksista alkaa käyttää glukoosin sijaan yhä enemmän niin sanottuja ketoaineita, jotka muodostuvat elimistössä rasvasta. Päänsärky johtuu siitä, että aivot eivät saa riittävästi glukoosia energiakseen ja ketoaineiden määrä lisääntyy veressä. Elimistö tottuu vähitellen tähän olotilaan. Jossain vaiheessa alkupäivien väsymys muuttuu energisyydeksi, joka saattaa olla alkukantainen reaktio ravinnon puutteeseen. Aistien valpastuminen on voinut auttaa saaliinmetsästämisessä.

5 Onko paastolla merkitystä painonhallinnalle?

Painonhallinnan kannalta paastoamista olennaisempaa on pyrkiä kohtuullisuuteen tavallisessa arjessa. Jos joku kokee saavansa paastosta kipinän entistä terveellisempiin elämäntapoihin, se voi olla hyödyllistä. Toistuvat kuuriluontoiset paastot voivat pitkällä tähtäimellä haitata painonhallintaa. Jos paastoaa useammin kuin viikon kerran vuodessa, paastot voivat vähentää lihasmassan määrää ja siten elimistön energiantarvetta. Mitä vähemmän ihmisellä on lihaksia, sitä pienempi hänen energiantarpeensa on.

6 Jos päättää paastota, miten siihen kannattaa valmistautua?

On hyvä jutella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa, onko paastolle terveydellisiä esteitä. Elimistöä voi vähitellen totuttaa paaston alkamiseen jättämällä pois proteiini- ja rasvapitoisia ruokia, kuten lihaa ja kananmunia. Samalla voi lisätä kasvisten, marjojen ja hedelmien määrää.

7 Mitä paaston aikana pitäisi juoda?

Päivän aikana tulisi saada noin sata grammaa glukoosia, jotta lihasten hajoaminen hidastuisi ja aivojen energiansaanti turvattaisiin. Glukoosin minimisaanti varmistetaan nauttimalla mehuja paaston aikana. Mehuista on hyvä suosia tuorepuristettuja tuotteita, joista elimistö saa vitamiineja ja kivennäisaineita.

8 Onko vesipaasto terveydelle haitallista?

Pelkällä vedellä paastoaminen ei ole suositeltavaa.

9 Kuinka pitkään kannattaa paastota?

Noin viikon. Pidemmät paastot voivat olla terveydelle haitallisia. Kun keho ei saa ravintoaineita ruoasta, se alkaa käyttää ravintoainevarastojaan. Jossain vaiheessa varastot kuitenkin loppuvat. Eri ravintoaineiden varastot ovat hyvin erikokoisia. Viikossa ehtii kokea paastoon liittyvän energisen vaiheen. Kun paastoa jatketaan reilusti yli viikon, henkinen vireystila alkaa mennä ohitse.

10 Kenelle paastoa ei suositella?

Nuorten kasvavien lasten, raskaana olevien tai imettävien ei kannata paastota. Jos on ollut aiemmin syömishäiriöitä, paastoaminen ei missään nimessä ole hyväksi. Säännölliset lääkitykset voivat joissain tapauksissa olla este paastolle. Ylipäätään paaston aikana kannattaa kuunnella oman kehon tuntemuksia. Jos tulee heikko ja voimaton olo, kannattaa palata vähitellen tavalliseen syömiseen. Paastoa harkitsevan diabeetikon tulee ensin keskustella asiasta hoitavan lääkärin kanssa.

Teksti Taina Vuokko, kuva iStockphoto
Asiantuntijana ravitsemustieteiden lisensiaatti, yliopisto-opettaja EevaVoutilainen, Helsingin avoin yliopisto

Julkaistu Terveydeksi! 4/2011