‹ Takaisin

Terveys  |  26.09.2016

Glaukooma on salakavala silmäsairaus

Jos silmälääkärikäynnistä on vuosia, varaa aika vastaanotolle. Vaikka silmäsi tuntuvat terveiltä, saatat sairastaa glaukoomaa.

Vanha kansa puhuu glaukoomasta usein viherkaihina ja moni silmänpainetautina, vaikka nimistä kumpikin on osittain harhaanjohtava: glaukoomalla ei ole mitään tekemistä kaihin kanssa ja ihminen voi sairastaa glaukoomaa, vaikka hänen silmänpaineensa olisi normaali.

– Glaukooma on näköhermon sairaus, joka supistaa näkökenttää ja voi hoitamattomana sokeuttaa. Se on silmänpohjan ikärappeuman jälkeen yleisin syy yli 65-vuotiaiden näkövammaisuuteen, silmätautien erikoislääkäri Anu Vaajanen Tampereen yliopistollisesta sairaalasta sanoo.

Glaukooma kapeuttaa näkökenttää siten, että sairastuneelle kehittyy putkinäkö. Koska keskeinen, tarkka näkö pysyy pitkään hyvänä, glaukooma ei paljastu tavallisissa näöntarkkuusmittauksissa. Vaikka glaukooma olisi vienyt näkökentän reunaosat, siihen sairastunut henkilö voi saada näön­tarkkuusmittauksissa ajokortin hallussapitoon tarvittavat lukemat.

Liikenteessä sairaus voi paljastua kohtalokkaalla tavalla, sillä kapeutuneen näkökentän vuoksi glaukoomapotilas ei näe tien sivusta suojatielle astuvaa jalankulkijaa.

Ikä lisää riskiä

Ikä ja lähisukulaisen glaukooma lisäävät sairastumisen riskiä: Suomessa hoidetuista glaukoomapotilaista 80 prosenttia on yli 65-vuotiaita ja lähisukulaisen glaukooma kolminkertaistaa sairastumisriskin.

Sairastumisriskiä kohottavat myös vahva liki­taitteisuus, silmän sisäosien hilsetys, diabetes, tumma etninen tausta, pitkäaikainen kortisonilääkitys ja matala verenpaine yhdessä kylmä­sormisuusoireen kanssa.

Kohonnut silmänpaine on ikääntymisen lisäksi riskitekijöistä merkittävin. Normaali silmänpaine on 10–21 elohopeamillimetriä (mmHg). Kun silmäpaine nousee 22–29 elohopeamillimetriin, sairastumisvaara kasvaa kymmenkertaiseksi. Jos silmänpaine on 30–35 elohopeamillimetriä, riski sairastua kasvaa 40-kertaiseksi.

– Pelkkä kohonnut silmänpaine ei tarkoita, että ihminen sairastaisi glaukoomaa eikä normaali silmänpaine sulje tätä mahdollisuutta pois. Noin puolella glaukoomapotilaista silmänpaine on 10–21 elohopeamillimetrin viitealueella, Vaajanen täsmentää.

Glaukooma diagnosoidaan silloin, kun kaksi kolmesta sairauden aiheuttamasta muutoksesta toteutuu: taudille tyypillinen muutos näköhermon päässä, hermosäiekerroksessa tai näkökentässä.

Glaukoomasta tunnetaan toistasataa erilaista tautimuotoa, joista valtaosa tulee hiipien, osa äkillisesti. Avokulmaglaukoomassa silmänpaine nousee hiljalleen ja potilas pysyy pitkään oireettomana. Ahdaskulmaglaukoomassa silmänpaine voi nousta nopeasti vaarallisen korkeaksi, jolloin kipu ajaa sairastuneen päivystykseen.

– Syy silmänpaineen nousuun on silmän kammionesteen tuotannon ja poistumisen epätasapainossa. Sitä se on silloin, kun kammionesteen ulosvirtaus silmän kammiokulmasta syystä tai toisesta heikkenee.

Säännöllisesti silmälääkäriin

Noin 84 000 suomalaisella on glaukooma­diagnoosi, mutta todellisuudessa sairastuneita on enemmän. Väestötutkimusten mukaan puolella avokulmaglaukoomaa sairastavista tauti on toteamatta. Sairaus on salakavala: ihminen tottuu hitaasti nousevaan silmänpaineeseen ja huomaa näkökenttävauriot vasta, kun sairaus on edennyt pitkälle. Näkökenttäpuutoksia voi olla vaikea havaita myös siksi, että silmät toimivat parina.

– Glaukooma todetaan silmälääkärin vastaanotolla, jossa tarkastetaan rutiinisti silmänpaineen lisäksi muun muassa silmän sisäosien mahdollinen hilsetys, kammiokulma ja näköhermo. Säännölliset silmälääkäritarkastukset ovatkin tuloksekkain keino löytää glaukooma.

Koska glaukoomaa ei ainakaan toistaiseksi seulota, jokainen on itse vastuussa ajanvarauksesta silmälääkärille. Optikko ei voi seuloa eikä diagnosoida glaukoomaa.

Ellei itsellä ole aikaisempia silmäsairauksia tai lähisukulaisella glaukoomaa, ensimmäisen kerran silmälääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua nelikymppisenä – ikänäön ja lähilasien tarpeen ilmaantumisen aikoihin. Jos kaikki on kunnossa, jatkossa hyvä käyntiväli on kolme–viisi vuotta ja 60 ikävuoden jälkeen kaksi–kolme vuotta. Lähisukulaisen saama glaukoomadiagnoosi on syy hakeutua silmälääkärin tekemään tarkastukseen, jossa jatkossa käydään lääkärin ohjeiden mukaan.

Paineet laskuun

Glaukooma on etenevä sairaus, johon ei ole parantavaa hoitoa ja jota ei voida ehkäistä. Sairauden näköhermoon ja näkökykyyn aiheuttamat vauriot ovat pysyviä. Se tulisi löytää mahdollisimman varhain, sillä hoidolla voidaan estää jo syntyneen vaurion syveneminen ja hidastaa sairauden etenemisvauhtia.

– Glaukooma etenee yleensä hitaasti, ja aikaa ensimmäisestä näkökenttäpuutoksesta sokeuteen kuluu noin 40 vuotta. Pieni osa potilaista sairastaa nopeasti etenevää tautimuotoa, joka voi sokeuttaa viikoissa.

Glaukooman kaikkia tautimuotoja hoidetaan alentamalla silmänpainetta lähtötasoa matalammaksi. Sitä voidaan muuttaa myöhemmin näköhermon tilanteen mukaiseksi. Silmän­painetta alennetaan, vaikka se olisi niin sanotulla normaalialueella.

Nykyään painetta lasketaan useimmiten ensin laserilla, jonka jälkeen potilas saa tarvittaessa käyttöönsä silmätipat.

– Laserhoidossa silmälääkäri käsittelee silmän kammiokulmaa siten, että silmän kammio­­nesteen virtaus paranee. Toimenpide kestää viitisen minuuttia, tehdään pintapuudutuksessa ja on potilaalle kivuton.

Silmätippoja on useita erilaisia, kuten yleisimmin käytetyt prostaglandiini-johdokset, timololi-tipat ja näiden kahden yhdistelmät. Lisäksi käytetään hiilihappoanhydraasin estäjiä, alfa-adenergisiä valmisteita ja pilokarpiinia. Prostaglandiinia sisältäviä tippoja tiputellaan silmään vain kerran ja muita useimmiten kahdesti päivässä. Joskus voidaan käyttää myös suun kautta otettavia lääkkeitä.

– Tipat laskevat silmänpainetta tehokkaasti, mutta silti ne jäävät valitettavan usein käyttämättä. Koska sairaus ei oireile, moni unohtaa ottaa lääkkeensä. Joidenkin selvitysten mukaan jopa puolet potilaista ei käytä silmätippojaan.

Tippoja tulisi käyttää loppuelämä säännöllisesti, eikä esimerkiksi ryhdistäytyä pari viikkoa ennen lääkärikäyntiä. Tällä tapaa käytetystä lääkkeestä voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä. Kun silmänpaine on saatu tipoilla tilapäisesti alhaiseksi, lääkärin on vaikea tietää, kuinka ja millä painetasolla sairaus oikeasti etenee. Jos lääkkeet jäävät käyttämättä, tauti voi edetä harppauksin ja supistaa nopeasti näkökenttää.

Elleivät laserhoidot ja silmätipat tehoa, kammio­nesteen poistumista silmästä voidaan parantaa leikkaushoidoilla. Leikkauksesta huolimatta tippoja saatetaan tarvita myös jatkossa.

Asiantuntijana LT, silmätautien erikoislääkäri, silmäkirurgi Anu Vaajanen, Tampereen yliopistollinen sairaala

Lisää tietoa

Tiputtelu on tekniikkalaji

Glaukooman hoitoon tarkoitettujen silmätippojen käyttö helpottuu näillä vinkeillä.

» Tee tiputtelusta tapa. Jotta glaukoomalääkkeen vaikuttavaa ainetta olisi silmässä aina riittävästi, pyri laittamaan silmätippa suunnilleen samaan vuorokauden aikaan. Muistamista helpottaa, kun yhdistät tipan laiton toiseen rutiiniin, kuten hammaspesuun. Tarvittaessa kannattaa hankkia apteekista lääkkeenoton muistutuslaite tai laittaa muistutus matkapuhelimeen.

» Kirjaa käyttöönottopäivä pulloon. Silmätipat säilyvät käyttökelpoisina yleensä kuukauden pullon avaamispäivästä. Osa niistä säilytetään kylmässä.

» Panosta puhtauteen. Annostele lääke silmiin aina puhtain käsin. Jääkaapissa säilytettävää tippapulloa kannattaa lämmittää hetki käsissä ennen tipan laittoa.

» Tiputa taskuun. Asetu selinmakuulle ja vedä alaluomea alas pieneksi taskuksi. Kallista päätä vähän taaksepäin, suuntaa katse ylös ja tipauta tippa luomitaskuun. Varo, ettei pipetin kärki osu ripsiin tai iholle. Sulje silmä hetkeksi, jolloin lääke leviää tasaisesti silmän pinnalle. Katse saattaa sumentua hetkeksi tippojen laiton jälkeen.

» Kosteuta silmää. Jos silmäsi ovat kuivat, käytä kostutustippoja. Kuivissa, vetistävissä silmissä glaukoomatipan teho kärsii.

» Viivähdä välissä. Jos sinulla on muita silmätippoja, odota 5–15 minuuttia niiden laiton välissä. Liian tiheään laitetut tipat huuhtelevat silmää, jolloin lääkkeen teho häviää. Ensimmäisenä silmään laitetaan vesiliukoiset, sitten öljypohjaiset ja viimeiseksi kostutustipat. Apua oikean lääkkeenottojärjestyksen suunnitteluun saa apteekista.

» Hoida haitat lääkärin kanssa. Glaukoomalääkkeillä voi olla haittavaikutuksia, kuten silmien kirvely ja punoitus, päänsärky, mahasuolikanavan oireet, sydämen sykkeen hidastuminen ja verenpaineen lasku. Keskustele tarvittaessa haitoista ja valmisteen mahdollisesta vaihdosta toiseen lääkärin kanssa. Ethän lopeta silmätippojen käyttöä omin päin.

Asiantuntijana proviisori Johanna Kuusamo, Karhu Apteekki, Pori

Teksti Virve Järvinen, kuvat iStockphoto

Julkaistu Terveydeksi! 3/2016

Apteekki

APTEEKKIHAKU