‹ Takaisin

Mielessä  |  24.09.2014

Hyvää huolta aivoille

Aivot ovat kuin koneisto, joka hyrrää hyvästä huollosta. Kun pidät huolta fyysisestä ja psyykkisestä kunnostasi, myös aivosi voivat hyvin.

Aivoissa käy jatkuva kuhina, vaikkei ihminen sitä arjessa huomaakaan. Pään sisällä hermoverkot välittävät viestejä, verenkiertojärjestelmä tuo happea ja ravintoa, ja kemialliset välittäjäaineet säätelevät tunnetilojamme. Aivot ovat kuin aineenvaihdunnan, energiatalouden ja tiedonkäsittelyn muurahaispesä.

– Aivot reagoivat ulkoisiin haasteisiin ja laittavat paukkuja kehiin vaatimusten mukaan. Siinä mielessä aivot ovat tyhmät, että niiltä puuttuu palovaroitin, kun ylikuumeneminen uhkaa, toteaa tutkimusprofessori, neurologian ja neurokognitiivisen ergonomian dosentti Kiti Müller Työterveyslaitokselta.

Esimerkiksi kiire ja univaje häiritsevät aivojen kemiallista tasapainoa ja pitävät stressihormonitason jatkuvasti koholla. Myös aivojen sähköinen toiminta kiihtyy kiihtymistään tiettyyn rajaan saakka. Kun sen yli mennään, käämit palavat. Silloin pienikin vastoinkäyminen saa kamelin selän katkeamaan.

– Tilanne voi tulla yllättäen, koska aivot tottuvat alituiseen ylivireyteen ja pitävät sitä normaalina tilana, Müller toteaa.

Stressi on huumetta aivoille

Aivojen kannalta olisi ihanteellisinta, että niillä olisi sopivasti kuormitusta ja tekemistä. Nyt tilanne tahtoo olla se, että työ- ja opiskeluelämässä mukana olevat kärsivät ylikuormituksesta ja monet muut alikuormituksesta.

– On aika hämmentävää, että käyn luennoimassa työyhteisöille elämisen perusasioista. Muistutan ihmisiä siitä, että he hoksaisivat nukkua, liikkua, pitää taukoja ja irrottautua tietokoneelta ennen puoltayötä.

Tehoyhteiskunnan ihminen voi hurahtaa tekemisen ja menemisen koukkuun niin syvästi, ettei pysty asettumaan lepotilaan. Aivojen yliviritystila on kuin kemiallista huumetta, josta irtautuminen aiheuttaa ahdistusta, tyhjää oloa ja masennusta.

– Saarnaan siitä, että kannattaa silti pysähtyä. Ei haittaa, vaikka tulee vieroitusoireita. Ne ovat luonnollisia, ja niiden viestiä on terveellistä kuunnella.

Müller neuvoo olemaan muutenkin korva herkkänä, jos elimistö alkaa antaa merkkejä sairauksien muodossa. Aivot eivät ole erillinen tietoisuuden saareke, vaan niiden hyvinvointi on vahvasti kytköksissä koko elimistön tilaan.

– Univaikeudet, migreenin, astman ja allergian paheneminen, stressimahan oireilu ja jumittavat niskat kielivät elimistön pahoinvoinnista. Jos näitä oireita alkaa esiintyä lisääntyvästi, olisi hyvä miettiä, miten elämää voisi rauhoittaa.

Rasituksen signaalit

Ylirasittuneet aivot lähettävät ympäristöönsä signaaleja, joita läheisten kannattaa tarkkailla. Aivouupunut ei välttämättä itse huomaa henkistä joustamattomuuttaan, äreyttään, kyynisyyttään ja kyvyttömyyttään ratkaista ongelmia.

– Ylirasitus aiheuttaa herkimmin häiriöitä otsalohkoissa, jotka säätelevät abstraktia ajattelua, luovaa ongelmanratkaisua ja tilannetajua. Väsynyt ihminen turvautuu rutiiniratkaisuihin ja vanhoihin tekemisen malleihin. Hän vetäytyy harrastuksista ja yhteisistä riennoista ja näkee kaiken negatiivisesti ja pessimistisesti.

Aivotutkija haastaa suomalaiset yhteisvastuulliseen toimintaan, kyselemään huonovointisen kuulumisia ja jakamaan vastuita hänen kanssaan. Monilla keski-ikäisillä on aivan liian iso kakku hoidettavana, jos vastuulla ovat omat teini-ikäiset lapset, työt ja ikääntyvät vanhemmat. Ei ihme, jos asiat tuppaavat unohtumaan ja pää on ratkeamispisteessä.

Nuoren aivoille rauha

Müller on huolissaan erityisesti nuorista, jotka uupuvat jo kouluiässä. Neurologian näkökulmasta liian tiukat tehokkuusvaatimukset tekevät hallaa nuoren aivoille. Otsalohkojen kehittyminen jatkuu jopa 25–30 vuoden ikään asti. Nyt nuoria halutaan hoputtaa valmistumaan nopeasti, vaikka he tarvitsisivat aikaa työuraan liittyville valinnoilleen.

Nuorten oppimista ja muistia rasittavat myös liian lyhyet yöunet ja osalla liiallinen istuminen tietokoneen äärellä. Vanhempien vastuulla on patistaa nuoret liikkumaan ja ajoissa nukkumaan.

– Nuorille erittäin haitallisia ovat päihteet, jotka pistävät aivojen otsalohkot sekaisin. Keskushermostoon ja välittäjäaineisiin vaikuttavat psyykenlääkkeet voivat olla ongelmallisia vaiheessa, jossa aivot vasta kypsyvät.

Aivojen kehityksessä on tasainen vaihe 35–45 vuoden iässä. Sen jälkeen alkaa tapahtua muutoksia, jossa ihminen kestää valvomista ja stressiä huonommin kuin nuorempana. Myös työmuistin häiriöherkkyys lisääntyy.

Kohtuus kaikessa

Aivot rakastavat kohtuutta. Niille voi antaa elämyksiä, virikkeitä, vatvottavaa, ratkottavaa ja ihmeteltävää – kunhan muistaa myös rauhoittumisen.

– Aivot eivät kestä jatkuvaa informaatiotulvaa ja elämysten vuoristorataa. Ne voivat hyvin ihan tavallisessa arjessa, jossa on kohtuullisesti haastetta ja lepoa.

Moni aivotyötä tekevä rentoutuu parhaiten vaihtamalla aivoittelun fyysiseen ponnisteluun, ja fyysistä työtä tekevä puolestaan voi latautua hyvän kirjan ääressä. Liikunnan on todettu vähentävän esimerkiksi Alzheimerin taudin riskiä. Vaihteleva tekeminen ja sosiaalinen kanssakäyminen ovat mannaa aivoille.

Pausseja ja tankkausta

Aivotutkija ei katso pahalla, jos yksilö päättää nollata työpäivänsä heittäytymällä sohvalle seuraamaan saippuaoopperaa. Nollaus, kuten yöunikin, ovat tarpeellisia. Unen aikana jäsennämme maailmaa ja tunne-elämää sekä siirrämme opitut asiat pitkäkestoiseen muistiin. Tarvitsemme sekä elvyttävää syvää unta että unien näkemisen vaihetta, REM-unta.

Kaikki haluavat pitää aivonsa kunnossa. On hyvä muistaa, että työn ja opiskelun tauotus on välttämätöntä, jotta ihminen voi omaksua uutta tietoa.

– Intensiivinen ajattelutyö vaatii noin vartin mittaisia pausseja 2–4 tunnin välein. Yhtäjaksoisesti ei kannata päntätä kuutta tuntia pitempään, sillä sen jälkeen tieto ei enää mene perille. Työelämässä pitää ymmärtää, että ihmisen toimintakyvyllä on rajansa.

Aivot tarvitsevat ravinnosta energiaa pysyäkseen vetreinä. Aivoterveydelle on hyväksi, että verensokeri on tasapainossa ja rasva-aineenvaihdunta kohdallaan. Parasta on hedelmistä ja vihanneksista saatu glukoosi.

Pehmeät rasvat ja kala parantavat rasvahappokirjoa ja estävät huonon LDL-kolesterolin nousua. Vinoutuneet rasva-arvot, verenpaine ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt ovat sydän- ja verisuonitautien sekä samalla aivojen ja muistisairauksien riskitekijöitä.

Geenit voivat altistaa aivosairauksille, mutta niiden merkitys on vain 20–30 prosenttia. Loppu on kiinni omista elämäntapavalinnoista.

Lisää tietoa

 

Aivojumppaa

Aivot virkistyvät, kun ne saavat mieluisaa tekemistä.

Kokeile näitä:

• sanaristikot ja sana-arvaukset
• muistipelit, palapelit, kuvavisat
• logiikkapelit: sudoku, kakuro, matikkapeli
• arkiset askareet: kutominen, virkkaus, puutyöt, maalaaminen, soittaminen, laulaminen, ruoanlaitto, leipominen, puutarhatyöt
• ystävyyssuhteiden ja harrastusten ylläpito pitää virkeänä!

 

Huolla aivojasi

Arkielämän pienet päätökset ja haittojen hallinta auttavat aivoja.

1 Nuku riittävästi

Aikuinen tarvitsee keskimäärin 7–8 tuntia unta ja nuori vähintään 8 tuntia, jotta aivot ehtivät elpyä. Uni on välttämätöntä myös psyykkiselle tasapainolle, muistille ja keskittymiskyvylle. Jos sinulla on unihäiriöitä, lähde selvittelemään niiden syitä.

2 Syö säännöllisesti ja terveellisesti

Aivojen hermosolut tarvitsevat energiaa, jota ne saavat hiilihydraateista (vihannekset, hedelmät, kokojyväleipä), rasvahapoista (kasvisrasvat ja omega-.-rasvahapot) ja proteiineista (liha, kala, kananmuna, soija, maitotuotteet).

3 Liiku joka päivä

Liikunta saa mielihyvää tuottavat endorfiinit liikkeelle aivoissa ja ehkäisee masennusta ja unettomuutta. Liikunta parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön tilaa ja vaikuttaa näin myös aivoterveyteen.

4 Pidä riskitekijät kurissa

Hoitamaton, korkea verenpaine voi vaurioittaa aivojen syviä verisuonia. Myös korkeat kolesteroliarvot ja sokeriaineenvaihdunnan häiriöt vaikuttavat aivojen hyvinvointiin verenkiertoelimistön kautta.

5 Katkaise stressikierre

Pitkäkestoinen stressi aiheuttaa elimistön ylikuormittumista ja muistin ja oppimisen heikkenemistä. Hoida masennus. Hae apua, jos mielialasi on alamaissa, olet haluton, äreä ja kykenemätön ratkaisemaan ongelmia. Keskusteluterapia voi auttaa eteenpäin.

6 Muista päihteiden riskit

Alkoholin runsas ja toistuva käyttö voi aiheuttaa muutoksia aivojen rakenteissa. Jo pienet annokset vaikuttavat aivojen välittäjäaineisiin ja heikentävät muistia. Myös kannabistuotteet ovat haitallisia tarkkaavaisuudelle ja muistille. Ne voivat laukaista psykoottisia oireita ja paniikkihäiriön.

Teksti Ritva-Liisa Sannemann, kuvat Kari Hautala
Asiantuntijana tutkimusprofessori, neurologian ja neurokognitiivisen ergonomian dosentti Kiti Müller, Työterveyslaitoksen Aivot ja työ -tutkimuskeskus

Julkaistu Terveydeksi! 1/2010