Terveys | 23.09.2014
Terve elämä tukee muistia
Muistisairauden puhkeamiseen tai siltä säästymiseen vaikuttaa erityisesti keski-iän terveydentila. Liikunta, painonhallinta, hyvä ravitsemus ja aktiivinen elämä pitävät aivot vireinä.
Tyypin 2 diabetes ja erityisesti huono sokeritasapaino sekä korkea verenpaine ovat selkeitä muistisairauksien riskitekijöitä keski-iässä. Myös ylipaino ja liikunnan puute altistavat niille. Painonhallinnalla ja liikkumalla voi ehkäistä tyypin 2 diabetesta ja saada verenpainetta alemmaksi.
– Suolaa ja kovia tyydyttyneitä eläinrasvoja pitäisi välttää, ja hiilihydraateista kannattaa valita hitaasti imeytyviä täysjyvätuotteita. Rasvaista kalaa, esimerkiksi kotimaista kirjolohta on hyvä syödä, samoin vihanneksia ja juureksia, marjoja ja hedelmiä. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö puolestaan altistavat sairastumiselle, sanoo neurologian erikoislääkäri, dosentti Kati Juva.
Aivojen käyttö vaikuttaa muistiin: mitä korkeampi koulutus, sitä pienempi sairastumisriski.
– Aivoihin on syntynyt oppimisen ansiosta tiheä hermoverkosto, jossa synapsien eli liitosten määrä on suuri. Kun muistisairaus heikentää näitä yhteyksiä, sieltä saa tippua paljon pois pelistä, ennen kuin muutos näkyy toiminnassa. Sairaus ilmenee vasta vuosia myöhemmin kuin vähemmän kouluttautuneella.
Masennus altistaa muistisairauksille
Vakava pitkäaikainen masennus altistaa muistisairauksille, sillä se vaikuttaa kortisoli-stressihormonin pitoisuuteen elimistössä. Korkeat kortisolipitoisuudet vaurioittavat aivojen rakennetta erityisesti hippokampus-nimisellä aivoalueella, jonne Alzheimerin tauti usein ensimmäiseksi iskee. Jos aivojen rakenteet ovat jo valmiiksi hauraat, tauti pääsee etenemään nopeasti.
Diabeteksen yhteydestä Alzheimerin tautiin on selkeää tilastopohjaista näyttöä.
– Tyypin 2 diabetes näkyy potilaan elimistön ennenaikaisena vanhenemisena. Diabeteksen seurauksena pienet verisuonet todennäköisesti toimivat aivoissa huonosti, jolloin happivaje saattaa edesauttaa Alzheimerin tautia, Juva arvioi.
Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy amyloidi-nimistä proteiinia. Taudin hoitoon käytettävät lääkkeet ovat olleet markkinoilla jo pitkään – ne aktivoivat aivokuoren hermosoluja ja parantavat niiden toimintakykyä. Nyt rohkaisevia tuloksia on lisäksi saatu amyloidin muodostumista ehkäisevistä rokotteista. Edessä lienee kuitenkin vielä vuosien tutkimustyö, ennen kuin niiden tehosta saadaan varmuutta.
Nousua vai laskua?
Suomessa on lähes 130 000 muistisairasta, joista noin 85 000:lla tauti on vähintään keskivaikea. Vuosittain tulee noin 13 000 uutta sairaustapausta. Arviolta joka kolmannella yli 85-vuotiaalla on muistisairaus. Työikäisiä sairastuneita on 7 000–8 000.
Eräiden brittitutkimusten mukaan Alzheimerin tautiin sairastuneiden määrä olisi lähivuosina vähenemässä ilmeisesti diabeteksen ja verenpainetaudin hyvän hoidon ansiosta. Toisaalta ylipainon yleistyminen ja vähentynyt liikkuminen länsimaissa toimivat suotuisaa kehitystä vastaan.
– Suomessa muistisairaiden kokonaismäärä kasvaa väestön vanhetessa. Tietyn ikäryhmän sisällä muistisairaiden määrä ei sen sijaan näytä kasvavan eikä vähentyvän. On huomattava, että nykyään myös diagnooseja muistisairauksista tehdään aiempaa varhaisemmin, Juva toteaa.
Testi auttaa arvioimaan muistia
Jos muisti tuntuu pahasti reistailevan, asian selvittämiseksi kannattaa hakeutua nopeasti tutkimuksiin. Luotettavia testejä järjestetään muistiyhdistyksissä, terveysasemilla ja työterveyshuollossa. Tarpeen vaatiessa potilaalle järjestetään lisätutkimuksia, ja hän saa oireita helpottavaa lääkitystä.
– Sairauden alkuvaiheessa aloitettu lääkitys todennäköisesti hidastaa muistisairauden kulkua, Juva huomioi.
Potilaiden hoidossa ja kuntoutuksessa opetellaan tulemaan toimeen sairauden kanssa.
– Tärkeää on elää oman itsensä näköistä arkea ja harrastaa samoja harrastuksia kuin ennenkin. Potilas voi asua kotonaan niin pitkään kuin mahdollista, kunhan sen viihtyisyydestä ja esteettömyydestä huolehditaan. Muistisairas saattaa unohtaa syödä, joten riittävään ravintoon pitää kiinnittää huomioita, samoin D-vitamiinin saantiin. Musiikin kuuntelu on hyväksi, se rauhoittaa, Juva suosittelee.
Lisää tietoa
Tyypillisimmät muistisairaudet
Yleisimmät dementiaoireita aiheuttavat etenevät muistisairaudet ovat Alzheimerin tauti (noin 60–70 prosenttia kaikista), verisuoniperäinen muistisairaus (noin 15–20 prosenttia), Lewyn kappale -tauti sekä otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus.
Alzheimerin tauti on hitaasti ja tasaisesti etenevä muistisairaus, jonka oireet aiheutuvat tiettyjen aivoalueiden vaurioista. Aivoihin sakkautuu amyloidia, valkuaisainetta, jonka pitäisi normaalisti pilkkoutua ja liueta pois elimistöstä. Sairauden esiintyvyys lisääntyy iän myötä, ja se on yleisempi naisilla kuin miehillä.
Ensimmäisiä oireita ovat mieleen painamisen ja uuden oppimisen vaikeutuminen. Lähimuisti heikkenee, esineet voivat hukkua ja asiat ja tapahtumajärjestykset menevät sekaisin.
Taudin edetessä ajan ja paikan taju heikkenee, puheen tuottaminen ja ymmärtäminen vaikeutuu sekä kyky käyttää erilaisia välineitä heikkenee. Sairastuneen persoonallisuus ja sosiaaliset kyvyt saattavat säilyä varsin hyvin.
Lewyn kappale -tauti alkaa tavallisesti 50–80 vuoden iässä. Se on saanut nimensä aivojen solunsisäisten löydösten kertymisestä aivojen kuorikerrokseen. Sairaus aiheuttaa älyllisten toimintojen, tarkkaavuuden ja viretilan vaihteluita. Sen edetessä muistikin heikkenee. Avaruudellinen hahmottaminen on vaikeaa, ja sairastuneelle saattaa tulla ohimeneviä tajunnan häiriöitä.
Parkinson-oireita kuten lihasjäykkyyttä ja kävelyvaikeuksia esiintyy noin 40–90 prosentilla sairastuneista. Selväpiirteiset, yksityiskohtaiset hallusinaatiot ja harhaluulot ovat yleisiä.
Otsa-ohimolohkorappeumasta johtuva muistisairaus on yleisnimitys oireyhtymille, joille on ominaista aivojen otsa- ja ohimolohkojen toiminnan heikkeneminen ja siitä johtuvat oireet. Sairaus alkaa yleensä 45–64 ikävuoden välillä, usein hiipien ja etenee vähitellen. Sairauden periytyvyydestä on saatu selkeää näyttöä.
Verisuoniperäinen (vaskulaarinen) muistisairaus liittyy aivojen verisuonten vaurioihin ja erityyppisiin aivoverenkiertohäiriöihin. Varhaisoireisiin kuuluvat usein lievä muistihäiriö, puhehäiriöt, kömpelyys, kävelyvaikeudet – niin sanottu töpöttelykävely – sekä hahmottamisvaikeudet. Sairastuneilla on usein tunneherkkyyttä, ja mielialat vaihtelevat helposti. Oireet saattavat alkaa nopeastikin ja vaihtelevat päivittäin tai kausittain.
Lähde: www.muistiliitto.fi
Lisää tietoa
Muista lääkkeet!
Timesulin-ajastinvaihtokorkki on älykorkki insuliinikyniin. Se näyttää korkissa olevalla näytöllä ajan, joka on kulunut edellisestä insuliinipistoksesta.
Apteekit tarjoavat lääkkeiden annospussipalvelua, jossa asiakas saa lääkkeensä pakattuina käteviin kerta-annospusseihin, joissa selviää lääkkeen ottoajankohta. Palveluun sisältyy myös lääkityksen tarkistus.
Timesulin-ajastinvaihtokorkki myynnissä apteekeissa. Annospussipalvelua ja lääkkeenotonmuistutuspalvelua tarjoavat apteekit löytyvät osoitteesta www.apteekkariliitto.fi > Etsi lähin apteekki tai oheisen QR-koodin avulla. Voit kysyä palveluista myös omasta apteekistasi.
Lisää tietoa
Lääkäriin tulee hakeutua, jos…
- itsellä tai läheisellä on huolta muistin toiminnasta
- muistioire haittaa töitä tai arkiaskareita
- sovittuja tapaamisia unohtuu tai terveyspalveluja käytetään epätarkoituksenmukaisesti
- sanojen löytyminen on vaikeaa tai ilmenee epäasianmukaisia sanoja
- päättely- ja ongelmanratkaisukyky heikkenee
- esiintyy vaikeuksia taloudellisten asioiden hoidossa tai kellon ymmärtämisessä
- esineitä katoaa ja niiden käyttötavan ymmärtäminen vaikeutuu
- ilmaantuu mielialamuutoksia tai ahdistuneisuutta yhdessä lähimuistin heikkenemisen kanssa
- persoonallisuus muuttuu, on sekavuutta, epäluuloisuutta tai pelokkuuttaaloitekyky heikkenee, ja ihminen vetäytyy omiin oloihinsa
Lähde: www.muistiliitto.fi
Teksti Anna Haikarainen, kuvitus Marika Maijala
Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri, dosentti Kati Juva
Lähteenä myös New Scientist -lehti, 28.11.2013
Julkaistu Terveydeksi! 2/2014
