‹ Takaisin

Mielessä  |  24.09.2014

Viisas vähentää alkoholin käyttöä iän myötä

Kun ikää kertyy, elimistö sietää yhä huonommin alkoholia. Täysraittius ei kaikille ole välttämätöntä, mutta juomisen määrää kannattaa pitää silmällä ja vähentää varsinkin, jos on lääkityksiä. Useimmilla iän myötä on.

Alkoholin käyttö on arkipäiväistynyt: yhä useampi juo alkoholia vähintään kerran viikossa. Runsas kertakäyttö, esimerkiksi kuusi annosta kerralla, aiheuttaa elimistölle huomattavan rasituksen. Tämä vastaa pullollista viiniä tai kuutta pulloa keskiolutta.

Ikääntyessä alkoholin vaikutukset kasvavat vuosi vuodelta. Kehon nestemäärä pienenee, jolloin alkoholin suhteellinen pitoisuus veressä nousee. Tasapainoaisti heikkenee ja kaatumisvaara kasvaa.

– Alkoholi voi lisätä tai vähentää lääkkeen pitoisuutta elimistössä, ja alkoholi ja lääke voivat lisätä toistensa haittavaikutuksia. Lääke voi myös vaikuttaa alkoholin aineenvaihduntaan, mainitsee erikoislääkäri ja perusterveydenhuollon opettaja Marja Aira Itä-Suomen yliopistosta.

Jos käyttää väsyttäviä lääkkeitä, pienikin alkoholimäärä syventää väsymystä. Nukkuessa puolestaan hengityksen katkeilu eli uniapnea lisääntyy.

Riskinä masennus

Nousuhumalassa alkoholi useimmiten ilahduttaa, mutta pitkän päälle juomisen on todettu aiheuttavan ja pahentavan masennusta. Masennus­diagnoosien taustalta löytyy yhä useammin alkoholin liikakäyttöä.

– Arkiseen alkoholinkäyttöön tottuneiden ikäluokkien jäädessä eläkkeelle on entistä tärkeämpää kiinnittää huomiota ikääntyvien päihdehaittoihin, sanoo Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n ai­kuistyön päällikkö Antti Hytti.

Hytin mukaan monet ikäihmiset eivät tiedä, että alkoholinkäytön riskirajat laskevat vanhetessa. Hän mainitsee, että yli 65-vuotiaan raja, jossa terveyshaitat alkavat kasvaa, on seitsemän annosta viikossa, kaksi annosta kerralla.

Lääkkeistä ja alkoholista yhteishaittoja

Lähes kaikki iäkkäät käyttävät säännöllisesti yhtä tai useampaa itsehoito-tai reseptilääkettä tai molempia. Lähes puolella yli 74-vuotiaalla on yli viisi reseptilääkettä.

Lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksia iäkkäillä ei tarkkaan tunneta, koska niitä tutkitaan yleensä nuoremmilla. Se tiedetään, että monilääkitys ja alkoholi on arvaamaton yhdistelmä.

Aira muistuttaa, että otetut lääkkeet vaikuttavat elimistössä samanaikaisesti alkoholin kanssa, vaikka niitä ei otettaisi yhtä aikaa. Ikääntyessä lääkkeiden aineenvaihdunta ja poistuminen elimistöstä hidastuvat.

– Usein kysytään, voiko antibioottien kanssa käyttää alkoholia. Useimmiten voi, mutta eräät antibiootit saattavat aiheuttaa voimakkaan pahoinvoinnin eli antabusreaktion alkoholin kanssa.

Aira huomauttaa, että yksi merkittävä haitta alkoholin runsaasta käytöstä on lääkkeiden oton unohtaminen.

Erityisasiantuntija Sirpa Immonen Espoon vanhuspalveluista mainitsee, että haitallista kulutusta on usein vaikea itse tai asiantuntijankaan tunnistaa.

– Vanhenemiseen voi liittyä monenlaisia oireita, ja ne ovat monesti samankaltaisia kuin liiallisen juomisen aiheuttamat. Esimerkiksi huonokuntoisuus ja sekavuus voivat johtua sairauksista, masennuksesta, lääkkeiden yhteisvaikutuksesta, humalasta tai alkoholin vieroi­tusoireista.

Jokainen on yksilö

Vanheneminen on yksilöllistä, samoin alkoholihaitat. A-klinikkasäätiön kehittämiskoordinaattori Sisko Salo-Chydenius sanoo, että riskirajakin on yksilöllinen.

– Riskeihin ja haittoihin vaikuttavat kunto, sairaudet, lääkitys, mieliala, käytön hallinta, kulutushistoria, juoma­tavat ja juomisen merkitykset omassa elämässä. Samoin kriittiset elämäntilanteet kuten menetykset sekä mahdollinen yksinäisyys, pelot, ahdistus ja kipu on otettava huomioon, hän luettelee.

Projektipäällikkö Maria Viljanen Suomen Mielenterveysseurasta muistuttaa, että päihde-ja mielenterveysongelmaisen auttaminen terveydenhuollossa ei vaadi aina kalliita hoi­toja, vaan auttamista voidaan tehdä arkisessa ympäristössä.

– Jo pelkkä kuunteleminen ja läsnäolo ovat hyväksi. Lisäksi tarvitaan yhteinen näkemys ja tapaamisia, joissa mietitään vanhuksen sekä hänen omaistensa ja läheistensä kanssa, miten asioita voisi parantaa.

Sosiaalisuus hyväksi

Mielekäs tekeminen, sosiaalinen kanssakäyminen, rakkaus ja läheisyys sekä hyvä ja toimiva yhteys koti- ja muihin palveluihin vahvistavat pärjäämistä ja omalta osaltaan ehkäisevät päihdehaittoja.

– Toki myös kaikenlainen mielen joustavuutta ja kimmoisuutta tukeva aivoterveydestä huo­lehtiminen, liikunta, hyvä ravinto, riittävä uni ja tiedonhalun säilyttäminen ovat tärkeitä, Viljanen korostaa.

Salo-Chydenius painottaa, että sosiaali- ja terveydenhuollossa ihminen pitää nähdä yksilönä, jolla on elämäntarina, voimavaroja, kiinnostuksia ja tulevaisuus eikä määritellä häntä vain ongelmina.

– Vanhakin ihminen suuntautuu tulevaisuuteen ja kysyy: ”mitä hyvää minulle vielä voisi tapahtua?” Miten luodaan vaihtoehtoja päihteiden käytölle, jos sen taustalla on surua, yksinäisyyttä ja muita ongelmia? Ainahan näin ei ole, vaan kyseessä voi olla päälle jäänyt tottumus.

Sirpa Immonen ker­too, että ikäihmisten alkoholiongelmiin puut­tuminen tuottaa usein tulosta. Toki moni ikääntyvä vähentää juomistaan tervessyistä tai muuten vain ilman asiaan puuttumistakin.

– Jos alkoholin käyttö mietityttää, se kannattaa ottaa puheeksi lääkärin tai hoitajan kanssa. Kohtaaminen vaatii aikaa, keskustelua ja ohjausta, mutta se kannattaa. Puhumalla paras, Immonen rohkaisee.

 

Lisää tietoa

Iän myötä alkoholin sietokyky heikkenee

ALKOHOLIN SIETO vähenee iän myötä. 45-vuotiaalla raja on 17 viikkoannosta, 55-vuotiaalla määrä putoaa kymmeneen, 65-vuotiaalla kahdeksaan.

Kansainvälinen vanhustutkimuksen suositus on, että yli 60-vuotias ei nauttisi yli 3–4 annosta viikossa. Yli 65-vuotiaalle aiheutuu herkästi haittoja, jos kulutus on jatkuvasti yli 2 annosta/ker­ta tai yli 7 annosta/viikko.

Näitä voivat olla esimerkiksi unettomuus, ahdistus, muistiongelmat ja rytmihäiriöt.

– Juomatapa vaikuttaa: ruoan kanssa ja hyvässä seurassa nautittu kohtuullinen alkoholimäärä voi jopa edis­tää terveyttä ja hyvinvointia, Sisko Salo-Chydenius huomauttaa.

Alkoholista monenlaista harmia

YLEISIMMÄT HAITAT lääkkeiden ja alkoholin yhteiskäytöstä ovat:

• väsymys lisääntyy
• verensokeri ja verenpaine laskevat liian alas
• toisaalta pitkäaikaisessa käytössä verenpaine nousee
• kaatumisriski
• rytmihäiriöt
• ruokatorven ja mahan limakalvon ärsytys
• runsas käyttö aiheuttaa ripulia
• ongelmat Marevan-hoidon tasapainon löytämisessä
• epäsäännöllisyys lääkkeiden käytössä
• itsestä ja asioista huolehtiminen vaikeutuu
• Kohtuus hyvä tavoite

ÄSKETTÄISEN TUTKIMUKSEN mukaan lähes kuusi suomalaista kymmenestä haluaisi vähentää juomistaan, mutta alle yksi kymmenestä tavoittelee täysraittiutta.

– Edes vakavasti riippuvaisille täyskielto ei ole ehdoton ratkaisu, vaan hoito lähtee aina omista tarpeista ja toiveista. Vähentäminen on hyväksyttävä tavoite, katsoo psykiatrian erikoislääkäri ja päihdelääketieteen opettaja Antti Mikkonen Turun yliopistosta.

– Hoitokeinot ovat keskittyneet voimakkaasti lopettamisen ympärille. Vasta viime vuosina vähentäminen on noussut tärkeäksi tavoitteeksi myös perusterveydenhuollossa, toteaa Mehiläinen-konsernin johtava työterveyslääkäri Kari Mäkelä.

Vaikka valtaosa alkoholinkäyttöään pohtineista tahtoisi vähentää juomistaan, monet eivät usko, että vähentäminen parantaisi terveyttä tai mielialaa.

– Tutkittu fakta kuitenkin on, että päivittäisen annoksen pienikin pudottaminen voi merkittävästi vähentää ja ehkäistä terveyshaittoja, Mikkonen muistuttaa.

Lähde: Tutkimus alkoholinkäytön kohtuullisuudesta 2011–13, teettäjänä Oy H. Lundbeck Ab.

Teksti Ilpo Salonen
Kuva Pexels

Julkaistu Terveydeksi! 4/2013