Tärkeä tiedote   |  14.03.2024  Rikkivaseliinivoidetta syyhyn hoitoon valmistavat apteekit

‹ Takaisin

Lääketietoa  |  31.08.2018

Mihin enää voi luottaa?

Mistä etsiä tutkittua ja tarkkaa lääketietoa, kun netti ja some pursuavat lääkemainontaa ja suoranaisia kauhutarinoita? Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean asiantuntija Katri Hämeen-Anttila vastaa.

1. Millaista lääketietoa ihmiset yleensä etsivät?

– Tavallisimmin ihmisiä kiinnostavat lääkkeiden käyttöön liittyvät asiat, kuten lääkkeiden annostukset ja lääkkeisiin liittyvät haitta- ja yhteisvaikutukset. Moni etsii tietoa siitä, miten lääke vaikuttaa, kuinka se tehoaa juuri hänen oireisiinsa, miten lääke pitää ottaa tai kuinka kauan lääkettä pitää käyttää.

Lääkkeenkäyttäjän on hyvä muistaa, että lääkkeiden kohdalla tasapainoillaan halutunlaisen tehon ja turvallisen käytön välimaastossa. Myös reseptittä saatavilla itsehoitolääkkeillä voi saada aikaan haittoja, jos niitä käyttää väärin. Siksi lääketietoa kannattaa etsiä luotettavista paikoista.

2. Mistä suomalaiset etsivät lääketietoa?

– Tutkimusten mukaan suomalaisten tärkeimmät lääketiedon lähteet ovat terveydenhuollon ammattilaiset, erityisesti lääkärit ja farmasian ammattilaiset, sekä lääkkeiden mukana tulevat pakkausselosteet. Internetin osuus on noussut vuosien aikana, mutta netti lääketiedon lähteenä ei vielä yllä yhtä korkealle.

3. Keneltä tai mistä turvallista lääketietoa saa?

– Yksi turvallinen keino hankkia luotettavaa lääketietoa on lukea lääkkeen mukana tuleva pakkausseloste. Siinä on mainittu muun muassa lääkkeen sopiva annostelu, käyttötarkoitus ja haittavaikutukset. Pakkausselosteen hankaluus on tosin siinä, että tekstiä on paljon ja haittavaikutuksiin on listattu kaikki raportoidut haitat, harvinaisetkin. Tämä voi aiheuttaa selosteen lukijalle myös turhaa huolta.

Jos lääkkeen käyttöön liittyvät asiat arveluttavat, kannattaa lääkkeestä kysyä omalta lääkäriltä tai suunnata apteekkiin.

4. Onko netti luotettava lääketiedon lähde?

– On siinä tapauksessa, jos osaa etsiä tietoa oikeista paikoista. Netissä on myös paljon arveluttavaa ja väärää lääketietoa, joten kannattaa olla tarkkana siitä, millaisista nettiosoitteista tietoa hakee.Tässä joitakin luotettavia, suomenkielisiä lääketiedon lähteitä:

Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin ylläpitämä terveysaiheinen sivusto, josta löytyy tietoa erilaisista sairauksista ja niiden lääkehoidosta.

Samaisen Duodecimin sivusto, johon on koottu eri sairauksien riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia. Ammattilaisille suunnatuista hoitosuosituksista on tehty myös erilliset, helpommin ymmärrettävät potilasversiot.

Lääkealan toimijoiden ja potilasjärjestöjen suunnittelema, luotettavan lääketiedon sivusto.

Vuosittaiset lääkealan ammattilaisille suunnatut Lääkehoidon päivät julkaisevat sivustoa, josta saa ajankohtaista, yleisölle suunnattua tietoa lääkkeistä.

5. Miksi apteekki on hyvä lääketiedon lähde?

– Apteekin farmaseutit ja proviisorit ovat koulutettuja ammattilaisia, joilla on vankkaa ja taatusti oikeaa tietoa lääkkeistä. Kysymällä omasta lääkityksestään suoraan farmasian ammattilaisilta saa juuri itselleen tarpeellista lääketietoa – selkokielellä. Apteekkilaisilla on lakisääteinen velvollisuus antaa lääkeneuvontaa asiakkailleen, joten he ovat tottuneet mitä erilaisimpiin lääkeasioita koskeviin kysymyksiin

6. Miten tavallinen ihminen pystyy arvioimaan, millainen lääketieto on luotettavaa?

– Jos kyse on kirjallisesta lähteestä tai vaikkapa internetistä, arvioi ainakin näitä seikkoja:

  • Kuka on tekstin kirjoittaja? Onko hän asiantuntija alallaan?

Lääkeneuvon pitää tulla sellaiselta kirjoittajalta, joka on alan ammattilainen. Etsi tietoa kirjoittajan pätevyydestä: onko hän esimerkiksi lääkäri tai vaikkapa proviisori. Joskus tieto kirjoittajasta löytyy erillisen otsikon alta, kuten ”Tietoa sivustosta” tai ”Editorial Board”.

  • Onko tieto ajankohtaista?

Luotettavalla sivustolla tiedon tuottamisen ja päivittämisen ajankohta ilmoitetaan selvästi. Yli kaksi vuotta vanha lääketieteellinen julkaisu on monesti jo vanhentunut.

  • Mikä on kirjoituksen tarkoitus? Onko kyseessä mainos?

Mainosten ja joidenkin mielipidekirjoitusten tavoitteena on saada kuluttajat ostamaan tuote. Hälytyskellojen pitää soida, jos tekstissä esiintyy tämän tyylisiä ilmauksia: ”sataprosenttinen onnistuminen”, ”sensaatiomaiset tulokset” tai ”tieteellinen läpimurto”. Lupauksiin pikaisesta paranemisesta ei pidä luottaa.

  • Kuka rahoittaa sivustoa?

Sponsoroitu eli jonkin tahon rahoittama tieto keskittyy tyypillisesti yhden hoitovaihtoehdon tai valmisteen kuvaamiseen. Internet-osoitteista saa viitteitä sivuston omistajasta ja alkuperästä. Suomenkielisillä sivuilla fi-päätteisen sivuston taustalla voi olla niin julkinen kuin yksityinenkin taho. Englanninkielisillä sivuilla osoitteen gov-pääte viittaa viranomaiseen, edu-pääte koulutusorganisaatioon, org-pääte ei-kaupalliseen järjestöön ja com-pääte kaupalliseen tiedon tuottajaan.

  • Onko tiedon yhteydessä kerrottu, mihin se perustuu?

Tieto voi perustua kokemukseen tai tutkimukseen. Tutkimukseen perustuvaa tietoa pidetään luotettavimpana. Uskottava lääketieto listaa ne lähteet, joihin tieto perustuu. Näissä lähde- eli viitetiedoissa on kerrottava esimerkiksi tutkimuksen nimi ja julkaisupaikka.

7. Kannattaako lääketietoa etsiä keskustelupalstoilta tai somesta?

– Sosiaalinen media ja keskustelupalstat kannattaa ottaa lähinnä vertaistukea antavina tahoina, ei luotettavan ja objektiivisen lääketiedon lähteinä. Lääkehoito on aina yksilöllistä ja sen onnistumiseen liittyviä seikkoja ovat vaikkapa lääkkeenkäyttäjän muut sairaudet, allergiat tai yleiskunto.

Mikäpä tosin estää nostamasta somessa tai keskustelupalstalla luettua asiaa keskusteluun lääkärin kanssa. Lääkäriltä voi kysyä, että ”kuulin tällaisesta lääkkeestä, sopisiko se minulle”. Lääkärin tehtävä on kertoa, että miksi se sopii tai ei sovi.

Lisää tietoa

Tunnetko jo Terveyskylän?

  • Terveyskylä on asiantuntijoiden yhdessä potilaiden kanssa kehittämä verkkopalvelu, josta voi hakea tietoa eri sairauksista ja niiden hoidosta.
  • Palvelun sisällä toimii virtuaalitaloja eri elämäntilanteisiin, sairauksiin ja oireisiin. Yksi taloista on Lääketalo, joka tarjoaa tietoa lääkityksestä ja vastaa kysymyksiin lääkkeiden oikeasta käytöstä sekä lääkkeiden käyttöön liittyvistä ongelmatilanteista.
  • Terveyskylän Päivystystalo neuvoo äkillisissä terveysongelmissa. Päivystystalon apteekkihaulla voi etsiä lähimmän palvelevan apteekin.


Käy vierailulla osoitteessa terveyskyla.fi.

Lisää tietoa

Kysy apteekista, älä netistä

Peräpukamien hoito, mikä on sinulla tehonnut? Olen lukenut, että istutaan raa’alle perunalle tai veistetään perunasta sopivan ohut tikku ja laitetaan... laulaa trubaduuriyhtye Kalevauva.fi kitaran ja banjon säestyksellä. Vauva.fin keskustelupalstoilta lyriikkansa lainaava yhtye teki Apteekkariliiton kampanjaan kappaleen, jossa vitsaillaan netissä jaetuilla itsehoito-ohjeilla. Viesti on selvä: mitä jos kuitenkin kysyisit apteekin asiantuntijalta?

Kysy APTEEKISTA, älä netistä -kampanja toteutettiin ensimmäisen kerran viime keväänä apteekeissa, radiossa ja netissä.

– Kampanjan humoristista videoanimaatiota jaettiin sosiaalisessa mediassa runsaasti eteenpäin positiivisten kommenttien säestämänä. Syyskaudella kampanja tulee jälleen piristämään arkeamme ja muistuttamaan luotettavan itsehoitoneuvonnan tärkeydestä, kertoo markkinointiproviisori Kalle Riihivainio Apteekkariliitosta.

Kuuntele kappale ja katso video: youtube.fi > Kysy apteekista neuvoa vaivoihisi, älä netistä

teksti: Essi Kähkönen
kuvat: iStockphoto
asiantuntijana tutkimus- ja kehittämispäällikkö Katri Hämeen-Anttila, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea

Julkaistu: Terveydeksi! 3/2018

Apteekki

APTEEKKIHAKU