Hoidossa | 01.06.2015
Diabetes oireettomaksi
Terveellinen ruokavalio ja arjen aktiivisuus ovat parhaat keinot hoitaa tyypin 2 diabetesta. Yksinkertaiselta kuulostavat neuvot vaativat sisua, joten elintapoja kannattaa muuttaa pienin askelin.
Entinen työteliäs maanviljelijä ja lypsykarjatilan isäntä Into Lähteenmäki, 63, hoitaa 23 vuotta sairastamaansa tyypin 2 diabetesta aktiivisuutensa ja uteliaisuutensa voimin.
− Harrastan tätä terveydestä huolehtimista. Minua kiinnostaa uusin tieto diabeteksesta ja lääkkeiden vaikutuksista. Kotoa löytyy lääkevalmisteiden hakuteos Pharmaca Fennica, Lähteenmäki kertoo hymyillen.
Sokeriarvojen kohoaminen huomattiin 40-vuotistarkastuksessa. Sokeritasapainoa haettiin ensin ruokavaliolla, mutta myöhemmin hoidon tueksi tarvittiin diabeteslääke metformiini.
Diagnoosi oli aluksi yllätys Lähteenmäelle, koska merkkejä sairaudesta ei ollut.
Diabetesliiton ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikan mukaan on tavallista, ettei tyypin 2 diabetes alkuvaiheessa ilmoita itsestään.
− Kun kuulin sairastumisesta, syytin itseäni, että näinkö huonosti olen itsestäni huolehtinut. Tuntuihan se väärältä, koska elintapani olivat kunnossa, en juonut enkä polttanut, Lähteenmäki muistelee.
Ylipainoa miehelle oli kuitenkin kertynyt ja sukurasitekin löytyi. Ilanne-Parikka suositteleekin ihmisiä, joilta nämä kaksi riskitekijää löytyy, mittauttamaan sokeriarvonsa. Lähteenmäen kohdalla oli onni, että sairaus huomattiin alkuvaiheessa.
− Tuskin voisin näin hyvin, jos en olisi ottanut asiaa heti tosissani ja alkanut tehdä muutoksia elämääni.
Vaikka diabetes on elinikäinen sairaus, on hyvällä hoidolla mahdollista vaikuttaa insuliinin erityksen heikentymiseen.
− Elintapahoito on kaiken perusta, eikä lääkkeistäkään ole kunnollista hyötyä ilman sitä. Elintapoja muuttamalla sairauden voi saada jopa oireettomaksi. Myös liitännäissairauksien, esimerkiksi aivo- tai sydäninfarktin, neuropatian eli hermovaurion ja jalkakuolion, syntyä voi ehkäistä huolehtimalla sokeritasapainosta, kertoo Ilanne-Parikka.
Simppelit hoitokeinot
Lähteenmäelle diabeteksen kanssa elämisessä tärkeintä on säännöllisyys: on syötävä terveellisesti, pieniä annoksia monta kertaa päivässä, liikuttava arjessa, nukuttava tarpeeksi sekä kirjattava ylös omatoimiset sokeri- ja verenpainemittaukset.
− Isoin muutokseni diagnoosin jälkeen oli syömisen vähentäminen. Aloitan päiväni kaurapuurolla, sitten keitän kahvit ja syön jokusen voileipäkeksin. Päiväruoaksi laitan pari perunaa tai kananmunan ja teen vaikkapa lihapullia. Sitten tietysti kaikki kasvikset ovat tärkeitä. Porkkanaa raastan usein ja muita kasviksia tuon Tampereelta, kun Kuhmalahden viimeisessä kaupassa on niitä niin huonosti.
Juuri nämä pienet muutokset ruokavaliossa sekä kasvisten lisääminen ovat Ilanne-Parikan mukaan avain verensokerin hallintaan, samoin tupakoinnin lopettaminen sekä alkoholin hillitty käyttö. Näiden lisäksi vähintään yhtä tärkeitä ovat arkisen aktiivisuuden valinnat, siis vaikkapa portaiden kiipeäminen hissin sijaan.
Lähteenmäki saa liikuntaa puuhastellessaan kotona maalla, kantaessaan polttopuita ja tehdessään talvella lumitöitä.
− Tänään aamulla piti hakea moottorisaha ennen kuin pääsin mihinkään, kun oli kaatunut puu tielle, hän kertoo nauraen.
Tärkeitä päivittäisiä rutiineja diabeetikolla ovat Ilanne-Parikan mukaan myös suun ja jalkojen terveydestä huolehtiminen.
Lähteenmäki tietää hyvin, että tähän kaikkeen kuluu paljon aikaa.
− Kun jalkoja pesee ja rasvaa joka ilta ja mittaa verensokereita ja -paineita, tulee hetkiä, jolloin ei huvittaisi. Laiminlyönnistä tulee kuitenkin helposti tapa, ja jaksan, kun pidän mielessäni, että hyvä hoito ehkäisee pahempia ongelmia.
Tietoa ja tukea vertaisilta
Aktiivisena vertaistuki-ihmisenä Lähteenmäki uskoo, että oma aktiivisuus vaikuttaa hoidon ja avun saamiseen.
− Minua on kuulemma mukava hoitaa, kun huolehdin itsestäni ja otan hoitoa vastaan. En myöskään viitsi huijata syömisillä näytteenottoa varten, vaan syön terveellisesti koko ajan.
Tämä tulee todistettua, kun kuvaaja pyytää Lähteenmäkeä ja hänen tuttua diabeteshoitajaansa, Tampereen Diabetesyhdistyksen Outi Viljasta kuvaan ottamaan sokerinäytettä. Lavastuksen sijaan Viljanen ottaa sokerinäytteen oikeasti.
− No, mitäs sanot? Viljanen kysyy Lähteenmäeltä.
− 6,4. Se on hyvä, Lähteenmäki vastaa.
− Huippuarvo, hoitaja täsmentää.
Pitkäaikaissairauksien hoidossa pitkä ja luottamuksellinen suhde hoitohenkilökuntaan on Viljasen mukaan tärkeää. Kun vastaanotolla odottaa tuttu ihminen, tuntuu potilaasta tärkeältä huolehtia itsestään.
− En kehtaisi tänne tullakaan, jos olisin rapakunnossa. Pakko se on itsestään huolehtia, toteaa Lähteenmäki.
Yksi Lähteenmäen valtti sairauden kanssa jaksamisessa on halu hakeutua vertaisten joukkoon yhdistystoimintaan. Viljanen tietää, että tilanne on monen kohdalla sama.
− Kun on joku, joka kyselee ja on samassa tilanteessa, saa voimaa huolehtia terveydestään. Yhdistysten ja vertaisten kautta kulkee myös parhaiten uusin tieto sairaudesta ja sen hoidosta.
Lähteenmäki kehottaa diabeetikkoja kysymään apua ja ottamaan neuvoja vastaan.
− Ei tätä kannata hävetä, vaan myöntää ja sitten miettiä, miten sairautta voi parhaiten
hoitaa.
Lisää tietoa
Havahdu näihin merkkeihin
Tyypin 2 diabetes on monimuotoinen sairaus ja sen syyt ja ilmeneminen vaihtelevat yksilöstä toiseen. Sen ensioireita ei pidä odotella. Jos aikuisella vyötärömitta ylittää kriittiset rajat, 100 senttimetriä miehillä ja 90 senttimetriä naisilla, kannattaa verensokeri mittauttaa.
Jos lähisukulaisilla on diabetes tai on sairastanut raskausdiabetesta, verensokeria kannattaa seurata 1−5 vuoden välein. Verensokeri pitää ilman muuta mitata aina, jos on poikkeuksellista väsymyksen tunnetta, vaikka väsymyksen takaa löytyy usein muita syitä.
Tavallisia oireita alkavassa diabeteksessa ovat jalkojen puutuminen ja krampit, kaukonäön heikentyminen siten, että esimerkiksi television tekstiä ei näe kunnolla, virtsatie- tai hiivatulehdus ja masentunut mieliala.
Kun verensokeri on noussut jo enemmän, eli yli 10 mmol/l, on seurauksena virtsanerityksen lisääntyminen, elimistön kuivuminen ja janon tunne. Tässä vaiheessa esiintyy myös laihtumista, koska energiaa hukkaantuu korkean verensokerin takia virtsaan.
Metabolinen oireyhtymä ja diabetes
Metabolisessa oireyhtymässä ylimääräinen energia varastoituu ja tunkeutuu rasvana itse rasvakudoksen ohella lihaksiin, sisäelimiin ja vatsaonteloon.
Tämän seurauksena rasvasolut ja maksa turpoavat (rasvamaksa) ja niihin kehittyy niin sanottu hiljainen tulehdus, joka heikentää insuliinin tehoa.
Haimassa ylimääräinen rasva heikentää insuliinin eritystä. Koska rasvainen maksa ei pysty pidättämään sokeria ja rasvaa varastoissaan, vaan ne erittyvät verenkiertoon, on verensokeri jo aamulla korkea.
Metabolinen oireyhtymä heikentää insuliinin tehoa ja eritystä samaan aikaan, kun liikkumattomuus, yli tarpeen syöminen ja tulehdukset lisäävät insuliinin tarvetta.
Jos haiman solut eivät toimi kunnolla tai niitä on vähän, verensokeri nousee diabetesarvoihin. Kun tyypin 2 diabetes puhkeaa, arvioidaan, että puolet haiman insuliinia tuottavista soluista on poissa pelistä.
Metaboliselle oireyhtymälle ovat tunnusomaisia kasvaneen vyötärömitan ohella kohonneet verensokeriarvot ja rasva-arvot (triglyseridi) sekä matala hyvä kolesteroli (HDL) ja myös verenpaineen kohoaminen. Tavallisia oireita ovat myös kihti ja uniapnea.
Testaa riskisi sairastua
Diabeteksen riskitestin avulla saat tietoa riskistäsi sairastua. Jos pisteet ovat korkeat, suositellaan sokerirasituskoetta. Testiä tehdessä tulee pohtineeksi omia elintapojaan.
Voit tehdä riskitestin Diabetesliiton verkkosivuilla.
Teksti Marjaana Roponen, kuvat Sami Reivinen
Asiantuntijana ylilääkäri Pirjo Ilanne-Parikka, Diabetesliitto
Julkaistu Terveydeksi! 2/2015
