Ihonhoito | 23.09.2014
Kosmetiikan ostaminen on taitolaji
Allergisen tai herkkäihoisen kannattaa ostaa kosmetiikkatuotteensa paikasta, jossa on tarjolla myös asiantuntevaa palvelua ja neuvontaa.
Kosmetiikan ostaminen ei ole aivan yksinkertaista. Mainonta voi olla yliampuvaa tai harhaanjohtavaa, eivätkä tuotetiedotkaan aina avaudu maallikolle. Tietoa tarvittaisiin myös esimerkiksi omasta ihotyypistä.
Voiteen vaikutukset voivat jäädä odotettua vaatimattomammiksi. Usein ongelmana on myös se, että tuotteet saattavat sisältää herkkää ihoa ärsyttäviä tai allergisoivia aineita.
Kosmetiikkaneuvoja Merike Laine Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksestä kertoo, että kosmetiikan aiheuttamat ärsytysreaktiot ovat allergisia reaktioita yleisempiä. Ärsytysreaktio alkaa nopeasti, kun ärsyttävää ainetta on joutunut iholle. Allerginen reaktio syntyy puolestaan 1–3 vuorokauden viiveellä.
– Herkkäihoisen iho punoittaa, kihelmöi ja kuumottaa eri ärsykkeistä, kuten liian voimakkaista kosmetiikkatuotteista. Allergia kosmetiikkatuotteelle taas tarkoittaa kosketusallergiaa jollekin kosmetiikan raaka-aineelle. Kosketusallergian yleisin oire on kutina ja ekseema eli ihotulehdus, Laine selvittää.
Mikä tahansa tuote saattaa periaatteessa aiheuttaa ärsytystä tai allergiaa. Ihoa ärsyttäviä aineita voivat olla vaikkapa alkoholi ja kasviuutteet. Yleisimpiä allergiaa aiheuttavia aineita ovat hajusteet ja säilöntäaineet.
Elvytystä, kiinteytystä, kosteutusta…
Voiteen peruskoostumukseen kuuluvat vesi, rasva-aineet, emulgaattorit – joita tarvitaan yhdistämään vesi ja öljy – säilöntäaineet vesiliukoisille aineille, hapettumista estävät antioksidantit rasvaliukoisille aineille, vaikuttavat aineet, liuottimet ja vaikuttavien aineiden kuljettimet, hajusteet ja värit. Kaikissa tuotteissa ei ole kaikkia näitä aineita.
– Voiteiden vaikuttavien aineiden tarkoitus on elvyttää ihon toimintoja ja kiinteyttää ihoa. Ne voivat myös kosteuttaa ja auttaa säilyttämään kosteutta. Lisäksi ne voivat rauhoittaa ja lievittää ihon ärsytyksiä.
Vaikuttavia aineita on lukuisia erilaisia. Niihin kuuluu esimerkiksi ihovoiteissa suosittu raaka-aine hyaluronihappo, joka pystyy sitomaan itseensä runsaasti vettä ja tämän ansiosta myös silottamaan ryppyjä.
Kosmetiikassa käytetään vaikuttavina aineina paljon myös vitamiineja, erityisesti A-, C- ja E-vitamiineja.
– Niillä on esimerkiksi ihoa suojaavia ja ihon toimintoja tukevia sekä rauhoittavia vaikutuksia, Merike Laine kertoo.
Ihon ikääntymistä vastaan
Niin sanotut anti-aging-tuotteet ovat valmisteita, joilla pyritään hidastamaan tai jopa vähentämään ikääntymisen vaikutuksia iholla. Niissä vaikuttavina aineina käytetään esimerkiksi hyaluronihappoa, vitamiineja, hedelmähappoja ja entsyymejä.
Hedelmähappojen eli alfahydroksihappojen (AHA) tarkoitus on tehostaa ihon kuoriutumista ja uusiutumista. Niitä käytetään muun muassa vähentämään ikääntymisen merkkejä, aknearpiin ja pigmenttimuutoksiin.
Entsyymit ovat proteiineja, jotka nopeuttavat tai säätelevät elimistön reaktioita. Hoitotuotteissa entsyymeillä on erilaisia vaikutuksia, esimerkiksi entsyymi nimeltä papaiini kuorii pinnallisesti ihon sarveiskerrosta.
– Usein anti-aging-päivävoiteissa on aurinkosuoja, jonka avulla pyritään vähentämään auringon ennenaikaisesti ihoa vanhentavia vaikutuksia.
Monissa voiteissa käytetään myös esimerkiksi ubikinonia eli koentsyymi Q10:ta, jota on myös luonnostaan soluissa.
– Se on rasvaliukoinen molekyyli, joka voi estää vapaiden radikaalien toimintaa soluissa. Vapaat radikaalit ovat aineenvaihduntamme sivutuotteena syntyviä molekyylejä, jotka vahingoittavat kehon soluja ja nopeuttavat ihon ikääntymistä.
Tarkkana termien kanssa
Vaikuttavilla aineilla on todistettavia vaikutuksia. Kosmetiikan ostaja saattaa kuitenkin hämääntyä maalailevista mainoksista, joissa luvataan voiteen käyttäjälle ”97,5 prosenttia heleämpää, kukkeampaa ja kuultavampaa ihoa”.
– Mainonta ei saa olla lain mukaan harhaanjohtavaa, ja mahdolliset tosiasiaväitteet on pystyttävä todistamaan. Aika ajoin markkinoinnissa esiintyy kuitenkin ylilyöntejä ja harhaanjohtavia ilmauksia. Niistä voi ilmoittaa kuluttaja-asiamiehelle, Laine vinkkaa.
Kosmetiikan ostajan ei kannata luottaa liikaa myöskään termeihin ”allergiatestattu” tai ”kliinisesti testattu”.
– Allergiatestattu-sanalla halutaan usein viestittää, että tuote on tarkoitettu herkkäihoiselle tai allergiselle. Kriteerejä siitä, miten tai kuka tuotteet on testannut, ei kuitenkaan määritellä.
Kliinisesti testattu tarkoittaa puolestaan sitä, että tuotteelle on suoritettu kliininen tutkimus eli tuotteen testaus useassa eri koeryhmässä. Termin käyttöä kosmetiikassa on kuitenkin vaikea valvoa.
Apua asiantuntijalta
Merike Laine korostaa, että sekä luontaistuotekaupoista, apteekeista että tavaratalojen kosmetiikkaosastoilta löytyy laadukkaita kosmetiikkatuotteita.
Ostopaikka on hyvä valita omien tarpeiden mukaisesti. Apteekeista löytyy esimerkiksi paljon tuotteita herkkäihoisille.
Ihonhoitotuotteen pakkauksessa on ns. INCI-lista (International Nomenclature Cosmetic Ingredient), jossa luetellaan kosmetiikkatuotteen sisältämät ainesosat.
– INCI-listat ovat monelle kuluttajalle vaikeaselkoisia, joten niidenkin tulkinnassa on monesti apu tarpeen, Merike Laine huomauttaa.
Lisää tietoa
Huomiota hajusteisiin ja säilöntäaineisiin
Voiteiden ainesosistaeniten allergioita aiheuttavat säilöntäaineet ja hajusteet. Säilöntäaineista ongelmallinen on erityisesti formaldehydi. Se estää tehokkaasti mikrobien kasvua tuotteessa, mutta aiheuttaa toisaalta oireita formaldehydiallergisille.
Formaldehydiä saa käyttää kosmetiikassa sellaisenaan vain kynsien hoitoon liittyvissä tuotteissa, kuten
kynnenkovettajissa. Monen yleisen säilöntäaineen teho perustuu kuitenkin siihen, että niistä vapautuu tuotteeseen pikku hiljaa formaldehydiä. Tällaisia niin sanottuja formaldehydin vapauttajia ovat esimerkiksi aineet nimeltä Quaternium- 15 ja Diazolidinyl Urea.
Formaldehydiä sisältävien valmisteiden selosteissa on oltava merkintä ”Sisältää formaldehydiä”, jos valmisteen formaldehydipitoisuus on yli 0,05 prosenttia.
Kosmetiikassa ja pesu- ja puhdistusaineissa käytetään yleisesti säilöntäaineina myös esimerkiksi parabeeneja. Toisin kuin usein luullaan, nämä tehokkaasti mikrobeja, hiivoja ja homeita hävittävät aineet aiheuttavat harvoin allergioita. Parabeeneja on kosmetiikkatuotteissa vain pieninä pitoisuuksina.
– Nykyään tuotteita mainostetaan paljon ”-ton-päätteillä” eli sillä, mitä tuotteissa ei ole. Esimerkiksi tällä hetkellä tuotteissa käytetään paljon termiä parabeeniton, mutta ei kerrota, millä parabeenit on korvattu. Ne on itse asiassa voitu korvata jollain toisella enemmän allergisoivalla säilöntäaineella, kosmetiikkaneuvoja Merike Laine huomauttaa.
EU:n kosmetiikkalainsäädäntömäärää, että 26 yleisimmin allergisoivaa hajustetta täytyy ilmoittaa tuotteen ainesosaluettelossa.
Teksti Matti Välimäki
Asiantuntijana kosmetiikkaneuvoja Merike Laine, Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys
Julkaistu Terveydeksi! 1/2013
