‹ Takaisin

Mielessä  |  21.06.2023   |  SOILI HELMINEN   |  ISTOCKPHOTO

Ilo irti kesälomasta

Moni vannoo pitkän kesäloman nimiin, mutta loman palauttava vaikutus katoaa pian töiden jatkuessa. Palautumisessa tärkeintä on erimittaisten taukojen säännöllisyys ja työstä irtautuminen.

Loman palauttava vaikutus ei tutkimusten mukaan ole kovin kestävä. Kun lomalta palataan takaisin työarkeen, loman rentous karisee nopeasti.

Työstressin kestävässä ratkaisussa on kyse elämäntavasta. Loma ei ole työhyvinvoinnin perusta. Tärkeää on hyödyntää lomien lisäksi myös päivittäiset pienet tauot, vapaaillat ja viikonloput työstä palautumiseen.

Voiko lomaan valmistautua?

Sekä lomalle jääminen että lomalta palaaminen ovat tärkeitä vaiheita. Jos juuri ennen lomaa joutuu tekemään pitkiä ja intensiivisiä työpäiviä, se vaikeuttaa palautumisen käynnistymistä. Tämä voi aiheuttaa jännityspäänsärkyjä ja jopa johtaa sairastumiseen. Siksi kannattaa hidastaa työtahtia jo ennen lomaa.

Myös lomalta palaamisella on väliä. Jos odottamassa on paljon töitä, niitä haalii helposti liikaa, ja loman palauttava vaikutus häviää tavallistakin nopeammin.

Hyvä tapa pehmentää töihin paluun stressiä on palata lomalta keskiviikkona, ei maanantaina.

Kannattaako lomailla yhteen menoon monta viikkoa vai ripotella lyhyitä lomia pitkin vuotta?

Ihmiset ovat erilaisia, ja loman ihannepituuteen vaikuttavat monet asiat. Kouluikäisten lasten vanhemmille pitkä kesäloma on usein tarpeen koulujen lomakauden vuoksi.

Tutkimusten mukaan loman pituudella ei kuitenkaan ole merkitystä siihen, kuinka tehokkaasti työstä palautuu tai kuinka kauan loman palauttava vaikutus kestää – lyhyt loma parantaa hyvinvointia yhtä hyvin kuin pitkä. Tämän perusteella lomat kannattaisi ajoittaa useiksi lyhyiksi ajanjaksoiksi pitkin vuotta yhden pitkän loman sijaan. Sekin vähentää työstressiä, että tietää seuraavan palautumisjakson olevan lähellä.

Auttaako loman somelakko työstä palautumista?

Palautumista edistää, jos lomalla voi irtautua kotiympäristöstä ja tehdä ihan muita asioita kuin arkisin. Siksi myös sosiaalisesta mediasta irrottautumisesta tai sen käytön vähentämisestä on monelle hyötyä.

Joillekin ihmisille sosiaalisen mediankäyttö voi silti olla myös tapa rentoutua, eikä totaalinen lakko siksi ole kaikille paras vaihtoehto. Vaatimus sosiaalisesta mediasta irtautumisesta voi aiheuttaa myös stressiä.

Kannattaako loma aikatauluttaa täyteen ohjelmaa vai jättää se kokonaan kalenteroimatta?

Omat toiveet ratkaisevat, kumpi lomanviettotapa sopii itselle parhaiten. Tutkimus osoittaa kuitenkin, että tapahtumahetkellä pitkiltä tuntuneet samankaltaiset lomapäivät ja hetket sulautuvat jälkikäteen muisteltuna yhdeksi jatkumoksi: aika ikään kuin kutistuu ja sulaa pois. Jos lomaan sen sijaan kuuluu paljon ohjelmaa, uusia kohteita ja erilaisia aktiviteetteja, käy päinvastoin – ajanjakso tuntuu jälkikäteen pitemmältä.

Pitääkö lomalla matkustaa kauas päästäkseen irti arjen ympyröistä?

Etäisyys arjesta ja uudet ympäristöt ovat tärkeitä palautumiselle. Ratkaisevaa on kuitenkin siirtymään käytetty aika, ei välimatka itsessään. Palautumisen kannalta voi olla tehokkaampaa lomailla kotimaassa junalla, autolla tai pyörällä kuin lentää kaukomaille.

Miten päästä eroon ajatuksesta, että loma on ainoa aika palautua?

Pitkä ja pimeän talven takia suomalaisten suhde kesälomaan on erityinen: kesälomaan kohdistuu paljon odotuksia, mutta myös paineita. Yksi loma ei koskaan ratkaise kasautunutta työstressiä. Tehokkaampaa on etsiä palautumiskeinoja jatkuvassa arjessa. Terveelliset elintavat, kunnon lounastauot ja ulkoilu keskellä työpäivää auttavat palautumista.

Onko suomalaisten palautumistavoissa erityisiä ominaispiirteitä?

Ulkoilu- ja liikuntatauot ovat keskeinen keino edistää työstä palautumista, ja suomalaisten supervoima on tiivis luontosuhde. Ihmisille on tavallista mennä yksin metsään ja keskittyä luontoon kaikilla aisteilla. Puistoon pääsee kaupungeissakin helposti.

Etätöiden yleistymisen myötä tauot ovat yhä useammalle mahdollisia kesken työpäivän. Jotkut potevat syyllisyyttä siitä, että hoitavat yksityisasioitaan työpäivän aikana. Se voi johtaa ylikompensointiin: työpäivät venyvät etätöissä helposti entistäkin pitemmiksi. Kannattaa muistaa, että työpaikallakin päivään kuuluu keskeytyksiä. 

Asiantuntijana työhyvinvoinnin professori Jessica de Bloom, Groningenin yliopisto

Julkaistu Terveydeksi! 2/2023

Apteekki

APTEEKKIHAKU